Toisella puolen (tarina)

[Viccan]

.:ALUKSI:.

" En tiennyt mitä minun tulisi tehdä. Mustakaapuiset soturit piirittivät minua joka puolelta veitset  välkkyen. Tiesin, olin aina tiennyt, että jonain päivänä minun tulisi kohdata heidät ja saada tämä päätökseen, mutten ollut valmis! Halusin elää! Olin liian nuori kuolemaan ja se sai minut epätoivoiseksi. Mustakaapuiset tulivat lähemmäksi ja eräs kohotti veitsensä tappoiskuun..........."

.:1.LUKU:.

Aurinko paistoi jo kirkkaana taivaalta, kun nuori neito vasta räpytteli silmiään. Elis iltana oli tullut valvottua myöhään juhlissa...
- Prinsessa Shera! Prinsessa Shera! Prinssi Zio on palannut!!
- Nhh..Vielä pari minuuttia, Shera mumisi ja käänsi kylkeään.
- Herran pieksut PRINSSI ZIO ON PALANNUT!
- Mitä!!? Olisitte sanoneet heti! Olisin ollut jo aikoja sitten ylhäällä! tyttö kiljaisi ja oli salamana ylös vuoteestaan. Palvelijat kiiruhtivat harjaamaan hänen pitkiä mustia kutrejaan samalla kun hän itse keplotteli ylleen asunsa. Sitten, vaikka kampaus oli vielä kesken, prinsessa ryntäsi linnan käytävään ja ryntäsi portaat alas. Eräs vanha tietäjä oli juuri tulossa portaita vastaan ja nosti hattuaan tervehdykseksi, mutta tyttö-paha pyyhälsi ohi.
- Voi näitä nykyajan nuoria! Ukko tuhahti pahastuneena ja jatkoi matkaansa kohti kammiotaan.

Shera saapui alakertaan, missä jo prinssin varusteita purettiin.
- ISOVELIIIIII!!!!!! Shera kiljaisi ja ryntäsi veljensä syleilyyn. Zio pyöritti tyttöä ympäri.
- Heipä hei! Piiiitkästä aikaa. Toin sinulle jotain...Zio nauroi ja kaivoi yhtä repuistaan. Sieltä hän veti esiin kauniin kultakirjoillun viitan:
- Prinsessalle parasta.
- Voi kiitos! Se on ihana. Aion käyttää sitä usein!
- No kiva jos pidät, Zio hymyili.
Shera otti veljeään kädestä ja raahasi tämän ruokasaliin, jossa pöytä oli jo katettu.
Hän istutti Zion tuoliin ja istui itsekkin pojan viereen. Myös Kuningas ja Kuningatar olivat paikalla.

Ruokailtuaan hetken kuningas rykäisi:
- Kröhöm höm..Minulla on tärkeää asiaa. Shera, me olemme päättäneet, että menet Kuningas Xerfionin nuorimman pojan, Sir Williamin kanssa naimisiin. Muutatte Xerfionin kuningaskuntaan, jossa pojalla on oma linna teille.
- Mutta sehän on kaukana! Vuorien toisella puolen! Ja vielä kauempanakin! Sitä paitsi minä EN HALUA NAIMISIIN Williamin kanssa! Shera raivostui.
- Asia on jo sovittu. Se on sinun omaksi parhaaksesi, kulta, kuningas tyynnytteli, mutta turhaan. Kun Shera kerran raivostui niin hän raivostui.
- Minä en puhu teille enää IKINÄ! kiljui Shera ja marssi salista ulos ovet paukkuen.
...-----


JATKUUU

[Marksman]

Huh, olet nopea :D. Suosittelen kuitenkin että kun kirjoitat, teet sen esim. Wordille. Sitten pidät parin päivän tauon ja luet sen jälkeen tekstin tarkasti uudelleen ja korjaat sitä paremmaksi, parhaassa tapauksessa jopa kirjoitat uudelleen kokonaan vanhaa tekstiä muistiinpanoina käyttäen. Takaan että tulee parempaa jälkeä (ei sillä että tuo olisi huono). Itse tein niin kun kirjoitin tarinani Raet ja Sinikalpa joka löytyy tuosta leirinuotion etusivulta, kirjoitin ensin käsin paperille ja sitten myöhemmin koneelle. Parani huomattavasti ja sain uusia ideoita. Mutta kaikki tyylillään jne.

Tekstiin. Alkukappale jännittävä ja hyvin kirjoitettu, luo oikeanlaisen tunnelman. Mukavan salaperäinen ja herättää mielikuvituksen.

Ja Seuraavat kappaleet. Mikä on valtakunnan nimi? Sen olisi voinut ujuttaa johonkin. Hahmoista voisi kertoa lisää, vain prinsessan pitkät hiukset mainittu. Miltä kuningas näyttää, onko hän lihava, iloinen, surumielinen...

Aika töksäyttäen prinsessaparka kuuli noin suuren uutisen isältään. Jospa kuningas olisi ensin pehmitellyt häntä hieman, saanut hänet hyvälle mielelle, ja sitten yrittänyt mahdollisimman lempeästi ilmoittaa asian. Toisaalta taas jos kuningas on kylmä ja välinpitämätön, jolle kaikki on vain politiikkaa ja lapset naimakauppoja, niin sitten kirjoitit juuri oikein. Kuningas tosin sanoo tytärtään kullaksi, että onko hän sittenkään sellainen (kylmä)?

Mutta parempi kuin aiempi joka tapauksessa

[Viccan]

Kiitos ;) Taidanpa heti alkaa työstää sitä wordilla XDDD