Miekat ja muut teräaseet

[Moonlord]

Tuli tuosta Mahtisormuksesta mieleen vanha miekkatilaus minkä tein samalla kertaa ja meinasin tilata samasta amerikkalaisesta liikkeestä puolen vuosikymmenen jälkeen kauniin tikarin, mutta kun 19 dollarin tikarille näyttivät 158 dollarin postikuluja niin piti skipata..

Yksi kolmesta miekasta minkä aikoinani tilasin roikkuu seinälläni kunniapaikalla vieläkin.
http://kitrae.net/fantasy/kr6_anathros_ad.html ylempi noista kahdesta. Vain koristemiekka, heikosti tasapainotettu mutta pirun hyvännäköinen. Lisäksi löytyy tai-chi miekka, gladius ja great sword (mikälie suomeksi, leveäteräinen kahden käden fantasiamiekka).

Aitoa, toimivaa miekkaa en ole vielä malttanut niiden kalleuden vuoksi hommata, mutta ehkä jonain kauniina päivänä.. Ykköshaaveena olisi kuitenkin teettää miekkasepällä ihan omaan designiin perustuva fantasiamiekka. Kerran otin jo yhteyttä australialaiseen miekkaseppään ja kyselin mahdollisesta tilauksesta, mutta tuli yllättäviä menoja ja säästöt menivät niin se jäi.

Itsehän en harmikseni hallitse metallihommia yhtään. Suvun musta lammas, isoisä oli sodassa aseseppä ja takoi kaikenlaista muutakin myöhemmin, isä on tehnyt elämäntyönsä hitsaajana ja veli on sorvaaja. Minä voisin korkeintaan tehdä puusta mallikappaleen :D

Onkos teillä miekkoja ja muita teräaseita kerättynä?

Osaatteko kenties itse sepänhommia?

Tiedättekö suomessa paikkoja joista voisi kysellä miekkaa tilaustyönä?
Joskus tuli http://www.kp-art.fi/jt/ vastaan, sieltä saisi varmaankin laatutyönä mutta noilla hinnoilla omalle miekalleni kertyisi ainakin 3000e hintaa mikä on vähän turhan suolainen hinta miekasta jossa pääpointtina ei ole toimivuus vaan ulkonäkö.

Muita hommia mitä olen suunnitellut joskus kokeilevani on mm. pronssimiekan tilaaminen paikallisesta pronssivalimosta. Tekee pääasiassa kelloja mutta valaa kyllä muutakin. Voisin itse tehdä puusta keltti-miekan jäljennöksen mistä sitten otettaisiin valumuotti.

Sitten pari itse suunnittelemaani tikaria olisi haaveena teettää. Kauhavalla riittää puukkopajoja, varmaan sieltä saisi komean terän tilattua ja vaikkapa kultasepällä sitten koristeelliset kahvat jalokivineen (tai oikeammin niiden jäljennöksineen).

Hopeatikarista olen haaveillut siitä lähtien kun John Sinclair heilutteli moista Yöjuttu-lehdessä 80-luvulla, pitäähän sitä varautua jos vaikka tulisi ihmissusia vastaan . Toistaiseksi nuo ovat vielä jääneet tekemättä kun rahalle löytyy aina muutakin käyttöä mutta kyllä minä vielä joku kaunis päivä...

[FreakyMike]

JT Pälikkö on kieltämättä suomen parhaita miekkaseppiä muun muassa Markku Vilppolan ohella, mutta koko maailman mittapuulla etenkin tsekkeihin on keskittynyt hyvin paljon lahjakkaita miekkaseppiä, joilta myös suomalaiset keskiaikaisen miekkailun harrastajat ovat tottuneet tilaamaan aseita treenikäyttöön.
Esimerkiksi Pavel Mocin nimi on tullut usein vastaan, kun on ollut puhetta miekkojen hyvästä hintalaatusuhteesta ja omasta tuttavapiiristänikin löytyy jo ainakin kaksi henkilöä joilla on hänen takomansa pitkämiekka. http://www.swords.cz/enindex.html Halvempi niistä taisi maksaa vain jotain 300-400 euroa, joten hinta on hyvin kilpailukykyinen ainakin Pälikköön verrattuna.  

Mocin miekat ovat enimmäkseen siis normaalia käyttökamaa ilman turhia krumeluureja, mutta jos hakee semmoista loisteliaampaa tyyliä kuin vaikka mistä Pälikkökin yleensä tunnetaan, niin omasta mielestäni yksi maailman taitavimmista sepistä on Patrick Bárta. (Tsekki sattumalta hänkin..)
Bárta on tehnyt tähän mennessä jo aika huikeita versioita monien eri aikakausien ja kulttuurien miekoista aina renessanssiaikaisista rapiireista itämaisiin katanoihin, mutta omia suosikkejani ovat erityisesti nuo viikinkien ja anglosaksien tyyliset miekat, joissa on kaikenlaisia koristeellisia hopeaupotuksia heloissa ja muitakin kiinnostavia koristeyksityiskohtia: http://www.templ.net/english/weapons-antiquity_and_early_middle_age.php
Ja jos haluaa haluaisi ostaa myös yhtä pramean haarniskankin miekan rinnalle, niin tässä yksi puolalainen seppä, joka tekee aika huipputasoisia kopioita historialllisista suojavarusteista. http://www.thorkil.pl/main.htm (Etenkin sivun Dark Ages osio on katsomisen arvoinen..)

Olen itsekin vähintään puoliammattimainen seppä, mutta teen enimmäkseen vain tavallisia käyttöesineita sekä koruja, ja teräaseet ovat vain pelkkä pieni sivuharrastus muihin metallitöihin verrattuna. Oman pajani ahjotyyppi ei valitettavasti edes sovellu kovin hyvin miekan kaltaisten pitkien esineiden takomiseen ja karkaisuun, mutta kaikenlaisia sotakirveitä ja nuijia on syntynyt vuosien varrella jo kymmeniä.
Oikeastaan myös tykkäänkin kaikista eniten juuri semmoisista yksinkertaisista tavallisten rivimiesten aseista, kuten vaikka viikinkien käyttämät yhden ja kahden käden kirveet Dane, Francisca ja Skeggöx. (Tuossa jotain kuviakin omista aseprojekteistani: http://astalo.deviantart.com/gallery/4240323 )
Miekat tuntuvat saavat nykyisin paljon enemmän huomiota muihin vanhoihin asetyyppeihin verrattuna, koska niitä näkee aika paljon elokuvissa ja muussakin populaarikulttuurissa, mutta olisi hyvä kuitenkin muistaa, että suurin osa maailman historiallisista taisteluista on käyty oikeasti keihäiden, kirveiden sekä jousien avulla ja miekka oli enimmäkseen vain upseerien ja aateliston käytössä tms. Joskus jopa enemmän vain semmoinen vallan ja varallisuuden tunnus kuin varsinainen sota-ase...

Oma kiinnostukseni tätä aihetta kohtaan on perintöä jo lapsuudestani, kun aloin veistelemään 80-90 lukujen taitteessa puusta kaikenlaisia teräaseita ja tykkäsin varmaan ainakin parikymppiseksi saakka eniten juuri semmoisista koristeellisista fantasiamiekoista, mihin pistit linkin tuossa alussa. Nykyisin oma makuni on kuitenkin muuttunut jo paljon valikoivammaksi ja arvostan paljon enemmän aseiden toimivuutta kuin komeaa ulkonäköä. Sen takia suurin osa noista "wall hanger" aseista tuntuukin yleensä jo ihan rihkamalta verrattuna perinteisten miekkaseppien takomiin miekkoihin.  

Nykyään valmistetaan aika paljon koristemiekkoja myös fantasiaelokuvissa käytetyistä aseista, mutta niissäkin näkee välillä huonoja esimerkkejä siitä, miten koristeellisuus tai eksoottinen ulkonäkö on mennyt suunnittelussa käytännöllisyyden ohi, mutta esimerkiksi LotR-elokuvien miekat olivat mielestäni aika hyvin onnistuneita aseita niin taiteen kuin käytännöllisyydenkin osalta. Niistä myös näkee selvästi, että suunnittelussa oli saatu inspiraatiota myös ihan oikeista keskiaikaisista aseista eikä vaan kopioitu suoraan jonkun asehistoriaa tuntemattoman kuvataiteilijan aseluonnoksia.

[Glare]

Itse on ollut haaveena joku päivä saada miekka koristamaan seinää, mutta tällä hetkellä olen tyytynyt vain ja ainoastaan ihailemaan ja katsomaan sivusta kyseisiä miekkoja ja aseita. Tietysti on välillä tullut törmättyä kirppareihin tai pieniin liikkeisiin, jotka myyvät tikareita koristeiksi tai miekkoja. Yksi näistä oli Oulun suunnalla, mutta eivät ole jostain syystä mielyttäneet silmää ollenkaan. (Kyllä, olen tarkka, että millainen terä ja kahva pitää olla... Ja ei mikään ylimaalisen koristeellinen kahva... Pahasta sellaiset...)

Mutta upeata työtä ihmiset kyllä tekevät, kun tulee selattua sivustoja ja pahana tapana MMORPG'sissa tulee tuijotettua pelissä olevia teräaseita, koska ovat hyvin tehty, mutta tietysti sellaiseen ihanuuteen ei ole varaa tässä elämässä, varsinkaan jos haluaisi tilata sellaisen tietynlaisen.

Kun myös on puhetta seppä työstä, tuli Japanissa käytyä pari vuotta sitten Katana museossa ja oli ihan mielenkiintoista nähdä kuinka tarkkaan oli tehty hionta jäljet ja jokaisella katanalla oli oma hionta jälki, mikä näkyi mukavasti valoa vasten. Harmi vain, ettei saanut ottaa kuvia silloin. Mutta ne olivat jotain sellaista, mistä voi haaveilla, varsinkaan kun replikat eivät ole niin upeita, kun tuli nähtyä aitoja.

Nyt noita linkkejä selaamalla voin vain haaveilla siitä omasta miekasta.
FreakyMike, sinun kädentaidot on kyllä jotain, mikä saa kateelliseksi :) Hienoa työtä niiden kanssa!

[Antti]

Pitääpä nyt avata arkkua...

Minulla on miekka, jonka käyttöä harjoittelen. Mikään koriste ei siis ole kyseessä. Maksoihan tuo mukavasti, mutta harjoittelu on tuottanut tulosta ja homma on hauskaa.

Rautaportin sivuilta tilasin aikanaan, malli on tämä. Hinta on vähän noussut oston jälkeen, ei se noin paljoa silloin maksanut. Painaa n. kilon, pituutta on vähän yli metri.

Harmi vain, kun ei ole tarpeeksi lähellä paikkaa, jossa voisi opetella käyttöä kunnolla. Ehtiihän sitä tietysti vanhempanakin, kun muutan johonkin isompaan kaupunkiin.

Miekan olen ajatellut laittaa jollain konstilla seinälle, mutten ole vain saanut aikaan. Se makoilee sängyn alla huotrassaan.

[FreakyMike]

Glare. Tarkoititko hiomajäljillä tuota katanan terän "Hamon-Kuviota" http://www.legacyswords.com/antique/Yoshihara/daitopost/hamon3.jpg Muuten en kyllä muista kuulleeni mistään vaihtelevista hiomistyyleistä japanilaisissa terissä, ellei kyse ollut vaikka semmoisista koristekaiverruksista, mitä joissakin nykyaikana valmistetuissa katananterissä on alkanut näkymään.

Ainakaan aidon japanilaisen katanan hamon kuviota ei tehdä hiomalla, vaan aaltokuvio muodostuu, metallin sisään jo terän karkaisuvaiheessa kun terään on sivelty ennen sitä eräänlaista savivelliä ja tahnan alle jäänyt osa reagoi karkaisulämpötilaan hieman eri tavalla kuin hamarapuoli missä on erilaista savea tai paksumpi kerros jne. http://www.rawblades.com/blademake.htm
Terä on takomisvaiheessa myös melko lailla suora, joten se lopullinen kaarevuuskin muodostuu suureksi osaksi vasta karkaisuvaiheessa. (Halpoihin teollisesti valmistettuihin katanoihin tehdään kuulemma keinotekoinen hamon kuulemma hapolla syövyttämällä, koska hiomalla tehty olisi liian helppo tunnistaa väärennetyksi.) Hiomalla tehty olisi varmaankin säännöllisemmän muotoinen tms.

Parhaimmat miekkasepät yrittävät saada Hamoniin esimerkiksi Fuji vuoren siluettia ja muita vastaavia yksityiskohtia, mutta jonkun tarkan yksityiskohtaisen aaltokuvion muodostuminen on vaikeaa ja melkein enemmän vaan tuurista kiinni.  

Antti, tuo Rautaportin rapiiri oli ihan hyvä valinta. Olen itse kova viikinkimiekkojen fani, mutta myös renessanssiajan rapiirit ovat hyvin kauniita ja siroja kapineita. Myös se aikaisemmin mainitsemani Patrick Bárta on tehnyt yhden tosi koristeellisen version 1500-luvun tyylisestä rapier miekasta. http://www.templ.net/pics-weapons/223-sword/223-hilt-v.jpg

[Glare]

Glare. Tarkoititko hiomajäljillä tuota katanan terän "Hamon-Kuviota" http://www.legacyswords.com/antique/Yoshihara/daitopost/hamon3.jpg Muuten en kyllä muista kuulleeni mistään vaihtelevista hiomistyyleistä japanilaisissa terissä, ellei kyse ollut vaikka semmoisista koristekaiverruksista, mitä joissakin nykyaikana valmistetuissa katananterissä on alkanut näkymään.

Jotain siihen suuntaan. En enää muista ollenkaan, koska reissusta siellä museossa on kohta 2 vuotta. Laa~. Mutta kiitti kun selvensit :) Ja unisena otuksena saattaa tulla näitä muistamisia hitaasti ja hitaasti tai ei koskaan.

Tosiaan, jos joku on menossa Japaniin joku päivä, niin suosittelen kurkkaamaan kyseisen museon, tietysti se on aika hankalassa paikassa ja yksi asia on se, ettei kuvia saa ottaa siellä.
Mutta tässä on yksi katana tyyppi. Jonka bongasin yhdestä Uenon museosta. Parempaa kuvaa valitettavasti ei ole.

[Werian]

Minulla on kolme tuollaista katanan näköistä. o_O Yksi on tosin vähän lyhyempi joten ei katana ole. Koristeita ovat kaikki ja roikkuvat seinälläni puisessa telineessä.
 Harrastan kalpamiekkailua joten lienee melko selvää, että omistan kyseisen aseen. Omistan myös yksinäisen kalvanterän joka odottelee, että saisi seurakseen kahvan ja kokillin. Kärki ja sähköt voisivat tietenkin auttaa jos joskus meinaan mokomalla otellakin. Kalvalleni on varattu katanoiden alle samaiselle telineelle oma paikkansa, mutta, koska kalpaseni viettää suurimman osan ajasta seuran kaapissa miekkailusalilla, on tyhjä tila korvattu Tarjoustalon vaahtomuovisäilällä. Surullista.
 Tämän puisen hökötyksen alla on vielä koristetikari jonka ostin samaan aikaan ensimmäisen katanani kanssa. Tavoitteenani olisi vielä hankkia kaksiteräinen koristease, mutta eipä ole näkynyt minun budjetilleni sopivaa.

[villasukka]

Minun veljelläni on koristeveitsi, jota olen itsekin ihaillut. En tiedä mallia enkä mitään muutakaan siitä veitsestä. Veljeni osti sen parivuotta sitten Vantaan Viisari-kauppakeskuksessa sijaitsevasta Sherwood-kaupasta. Kauppaa ei ole enää olemassa, mutta siellä oli paljon sen kaltaisia veitsiä ja muita miekkoja. (Sekä paljon muuta krääsää.)

Se on minusta aika erikoinen veitsi, ei ihan perinteinen. Veitsen terästä lähtee kaksi metallipalasta erkanemaan muusta terästä. Niiden pitäisi kuvastaa liekkejä, mutten ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä... Vetsi on kuitenkin hieno ja ottaisin sen mielelläni omalle hyllylleni, mutta veljeni on laittanut sen jonnekkin, jossa se ei kerää pölyä ja unohtanut. Nyt hän ei enää muista, missä veitsi on eikä jaksa etsiä.   

Jos se Sherwood olisi vieläkin siellä Viisarissa, saattaisin itsekin ostaa vähän samanlaisen veitsen. Veljeni kutsuisi minua matkijaksi, mutta ihan sama. Oma miekkakin olisi hieno, ihan sellainen, joita kaikissa elokuvissa on. Ja jos sitä osaisi käyttääkin, olisin hurjan iloinen. Mutta tällaisessa käpykylässä, missä asun, se olisi aika hankalaa... Elän silti toiveikkaana!

[Nafisan]

Monta vuotta olen jo himoinnut miekkaa. Useaan otteeseen on tullut koulaikoina piirrettyä marginaalit täyteen miekkoja ja sapeleita.

Jossain kaukaisessa historiassani harrastin pienimuotoisesti larppaamista, noilta ajoilta muutama muovilelumiekka jäänyt kaapinperille pyörimään. Joskus lukiossa ne olivat seinälläkin LOTR-julisteiden lomassa. Yksi tuttu asui kerrostalossa vastapäätä ja hänen huoneensa oli samassa kerroksessa kuin omani ja kerran hän kysyi, että onko minulla huoneessani ristejä. Heh, ristiretket ja miekat ovat hyvinkin kiinteässä yhteydessä, miekkakäännytykset jne. mutta ristiä ei minun seinälläni varmaankaan tulla koskaan näkemään.

Vanhempi isosiskoni kertoi kerran Tuurin kyläkaupassa nähneensä miekkoja, mutta en saanut häneltä tarkempia tietoja oliko kyseessä valettu vai taottu miekka, mutta koristekäyttöönhän se todennäköisesti oli. Tuskin minun taiteellisen mieltymykseni mukainen, mutta onhan metalli aina muovia parempi ja lähempänä autenttista tunnetta, joka miekkaa pidellessä syntyy.

Nuorempi isosiskoni puolestaan on hankkinut minulle pari pientä veitseä. Kuvat ovat vanhoja. Toinen kirjeiden avaamiseen tarkoitettu, toisessa puolestaan on oikeasti terää. Molempien aseiden pituus n. 20cm.
Kuva 1: Kirjeveitsi ja tikari
Kuva 2: Tikari tarkemmin

Kirjeveitsi on hänen lomamatkaltaan Kreetalta ja jälkimmäinen Venäjältä, Kostamuksesta. Sisko oli löytänyt sieltä Kiina-kaupan, josta tämän lohikäärmetikariksi nimeämäni kapistuksen oli ostanut. (Matkassa oli ollut jännitystäkin. Miliisi tarkisti hänen opettamansa luokan retkibussin, muttei takavarikoinut tikaria, vaikka se oli ollut esillä.) Pidän veitsestä, vaikka onhan tuo aika turistirihkamaa edelleen. Varsi on ontto ja veitsen tasapaino siten heikko. Kahvasta on myös vaikea ottaa kiinni, kun siinä on jalat. Se on silti yksi lempiesineistäni, jota en kuitenkaan pidä esillä, vaan sille tehdyssä rasiassa.

Yksi hieno kohtaaminen erään miekan kanssa oli yhden tutun luona. Hänen kämppiksensä omistaa Gandalfin miekasta tehdyn replikan, sangen kookas ja painava miekka, johon rakastuin heti. Esineessä oli myös todella kaunis kahvaosa. Kaikestä kliseisyydestään huolimatta oli hieno tunne pitää miekkaa kädessä. Tuolloin olin edelleen sinkku ja miekan omistaja kovasti vinkkasi, että voisin tulla katsomaan asetta uudelleen. Kaikesta huolimatta en mennyt. Miekka ei vielä miestä tee.

Tähän loppuun vielä yksi triviaali: kävin vuonna 2008 miekkailun alkeiskurssin, kypärä oli vähän ahdistava ja sain jonkinlaisen huimauskohtauksen ensimmäisten oppituntien aikana. Ei ollut minun lajini liian tarkkoine polven kulmineen ja käden asentoineen, mutta tulipahan koettua sekin. Täällä Oulussa toimii myös historiallisen miekkailun porukka ja sitä olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan.

[Warghast]

heh, täytyy myöntää että olen hurahtanut miekkoihin ja muihin keskiaikaisiin aseisiin (kotona tullut tehtyä esim. trebuchet, arbalesti ja roomalainen ballista) ja omistan itse mm. "äpärä" miekan, tavallisen 1300-luvun miekan, pistomiekan, tikarin, kirveen, keihään, kilven, rengaspanssari haarniskan, kypärän, kahdenkäden miekan, sapelin ja hilpparin.

Suurin osa näistä on varastoituna pohjanmaalla sillä etelän viranomaiset tuskin katsovat hyvällä jos kerrostaloon muuttaessa autosta ilmestyy mainittu arsenaali.

suurimman osan tavaroista olen ostanut täältä

ja osa on tullut ostettua kymmenen vuoden aikana keskiaikamarkkinoilta tai  terä-asekeskuksesta

pyrin harjoittelemaan näillä kaikilla mahdollisimman usein eli eivät ole mitään koristeita tai leluja. ja ainakin kirves, miekka ja keihäs ovat teroitettuja, muiden terät on pyöristetty.

minua on aina kiinnostanut historia ja näitä ostaessa voi tuntea historian elävämmin ja se lisää omaa kiinnostustani aiheeseen.

[Windark]

Itsekin keräilen erinäisiä teräaseita, vaikka kokoelmani on painottunut erinäisiin miekkoihin ja tikareihin. Jotain sotakirveitä, keihäitä ja sitten tietysti täysimittaista ritarihaarniskaa olen haaveillut joskus ostavani kuitenkin.

ja osa on tullut ostettua kymmenen vuoden aikana keskiaikamarkkinoilta tai  terä-asekeskuksesta

pyrin harjoittelemaan näillä kaikilla mahdollisimman usein eli eivät ole mitään koristeita tai leluja. ja ainakin kirves, miekka ja keihäs ovat teroitettuja, muiden terät on pyöristetty.

Itsekin olen suurimman osan tuolta ostellut, mutta sitten pienempiä koristetikareita olen ostellut putiikeista Teneriffan-reissuilla (kaikki menee hyvin, kunhan muistaa pakata ne matkalaukkuun käsimatkatavaroiden sijasta  ). Nämä Teneriffan-aseet ovat aikalailla pelkkiä koristeita, mutta sitten muut kokoelmani aseet ovat myös käytännöllisiä. En tosin harjoittele niillä tai teroittele niitä, vaikka joskus on tehnyt mieli ostaa vesimelooneja ja huitoa katanalla niitä halki. 

Tällä hetkellä kokoelmaani kuuluvat
-arabialaistyylinen tikari
-suorateräinen japanilaistyylinen miekka
-roomalaistyylinen leveä tikari
-"pistoolitikari", jota pidetään kädessä kuin muskettia
-perhosveitsi
-äärimmäisen koristeellinen "rituaaliveitsi",jonka terä on halkaistu kahtia
-yksi Legolasin veitsistä
-samantyylinen miekka, mitä spartalaiset käyttivät elokuvassa 300
-keskiaikainen yhdenkäden leveämiekka
-ja lopuksi, kokoelmani "helmi", toimintakuntoinen katana, jonka Terä-asekeskuksesta ostaessani en tajunnut että minun pitäisi se itse koota 

Tähän loppuun vielä yksi triviaali: kävin vuonna 2008 miekkailun alkeiskurssin, kypärä oli vähän ahdistava ja sain jonkinlaisen huimauskohtauksen ensimmäisten oppituntien aikana. Ei ollut minun lajini liian tarkkoine polven kulmineen ja käden asentoineen, mutta tulipahan koettua sekin. Täällä Oulussa toimii myös historiallisen miekkailun porukka ja sitä olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan.

Oi, onneksi olen tulossa Ouluun opiskelemaan. 
Kaikenlaiset aseita käyttävät taistelulajit kiinnostaisivat minua erittäin paljon, ykkössijalla kuitenkin japanilaiset kendo ja iaido, mutta voisin myös normaalimiekkailua ja historiallista miekkailua kokeilla.

[Moonlord]

Uusimmat hankintani:

Olen kai lukenut liikaa Drizzin seikkailuja . mutta kun tällainen löytyi halvalla niin pitihän se tilata, kaksin kappalein 
http://www.blades-uk.com/large_pic.php?product_id=3151

Mitään pikavetoja tuon kanssa ei tehdä kun ensiksi pitää avata huotran vetoketju kohoumaan asti. Minulla on roolipeleissäkin monesti ollut hahmolla kaksi miekkaa, ja larppauksessakin oli, eli tämä olisi se minun tyylini taistella jos örkkilaumat sattuisivat rynnimään tuolta lähimetsistä 

Ja kaveriksi pakettiin hommasin komean tikarin
http://www.blades-uk.com/large_pic.php?product_id=153

Hintaa näille kolmelle tuli postikuluineen alle 140e. Tullimaksua kovasti odotin lisäksi, mutta EU maiden sisällä ei vissiin enää tarvitse maksaa?

Amerikkalaisia nettikauppojakin katselin ahkerasti mutta niillä oli aivan hillittömät postikulut. Yhtä 20 dollarin tikaria meinasin ostaa niin olisivat lykänneet päälle yli 100e postikulut. Ei kiitos 

[Maailmanherra]

Minulle tärkeintä aseissa on käytännöllisyys ja tehokkuus. Toisaalta yksi varhaisimmistä veitsistäni ei oikein edusta sitä. Kyseessä on puu- ja messinkikahvainen tikari jonka perä kääntyy hivenen pistoolimaisesti. Muotoilun ja pituuden pohjalta soveltuu siis miekkamaisiin pistoihin ja viiltoihin, ei brutaaliin ylhäältäpäin hakkaamiseen.

Nepalin armeijan hiiliteräksinen ja savikahvainen kukri on taas hivenen jykevämpää tekoa. Avaa hyvin kookospähkinöitä. Tätä pitää aina teroittaa ja öljytä että pysyy kunnossa.

Miekkakin löytyy, teräksinen teroittamaton äpärämiekka treenaamista varten. Painaa reilut pari kiloa ja on ruma sekä julma. Ei vain ole täyskontaktia varten treenikavereita.

Smith & Wessonin taittoveitsi löytyy myös. Todella näppärä peli ja erinomaisen laadukasta työtä.

Seuraavaksi suunnitelmissa hankkia joku halpa machete yleistyökaluksi. Perhosveitsikin puuttuu joten tulee varmaan hommattua Bali-Songin neljäseiska tai neljäkakkonen. Tantoterä kierolla tavalla houkuttaisi, mutta enpä tiedä. Ei tässä mikään kiire ole kun valmistus jatkuu.