Maria Turtschaninoff (Arra, Helsingin alla)

[Iivari]

Viime vuosien aikana on ollut ilo huomata, että suomenruotsalaisia uusia fantasiakirjailijoita on tullut julkaistuksi muutamiakin. Häpeäkseni suurin osa näistä kirjoista on minulla lukematta, mutta kun olin juhannuksen seuduilla matkalla pohjoisessa, piti lukemani Maria Turtschaninoffin kirja Helsingin alla (Underfors). Kun Tiuku juuri arvosteli kirjan artikkeleihin, ajattelin että voisi olla mukavaa kuulla muitakin mielipiteitä kirjasta, ja saman tien vaikka Turtschaninoffin tuotannosta muutenkin (Finlandia Junior -ehdokas Arra, esikoisromaani De Ännu Inte Valda, jota ei taideta olla suomennettu, tulossa oleva Anaché).

Helsingin alla oli mukaansatempaava tarina, vaikka ei ehkä aivan timanttinen kaikilta osin, ja joka tapauksessa siinä oli paljon upeasti tehtyjä juttuja. Kaikkein eniten minua miellytti seikka, jota luulen vain harvan kunnolla tajuavan, eli se, kuinka aukottomasti kirjassa tehdään selväksi, kuinka kaikkialla läsnäoleva suomenruotsalaisuus on olennainen osa meidän täysin suomenkielistenkin kulttuuria. Käytännössä kaikki olennaiset henkilöt, mytologiakatkelmat ja -hahmot, paikat ja nimet ovat jossain suhteessa suomenruotsalaisia, erityisen upeasti nimenomaan suomenruotsalaista mytologiaa käytetään hyväksi fantasiamaailmaa luodessa. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että vaikka siellä täällä realistisuus vähän koliseekin, pääosin mytologian ja tämän todellisuuden yhteennivominen on onnistunut saumattomasti ja tosiaankin ihan sinisalomaisesti. Turtschaninoff on myös tehnyt taustatyönsä hämmästyttävän hyvin, joten asiavirheitä tai järjettömyyksiä ei juurikaan hyvin laaja-alaisessa romaanissa ole - lopun kiitoslistasta selviääkin, että kirjailija on käyttänyt paljon asiantuntijoita avukseen, juuri näin tulisi toimiakin (Don Rosan tapaan pieteettiä).

Yhden kauneusvirheen laaja-alaisuus kyllä jätti, ja kiitoslistassa poissaolollaan loistanut suomen kielen asiantuntijuus sen helposti selittääkin: kirjassa oleva vanhan kirjasuomen katkelma, jostain Agricolan ajalta, on varmaan monesta teinistä aivan uskottava, mutta siinä ei kyllä oikeasti ole päätä eikä häntää vaan kirjoitusasu on ihan hatusta vedetty ^^

[Tiuku]

Kiitän Iivaria siitä tiedosta, että Turtschaninoffin (jos jotain hyötyä Helsingin alla -kirjan arvostelusta oli niin se, että opin viimein kirjoittamaan kirjailijan nimen oikein) käyttämässä mytologiassa oli paljon suomenruotsalaista tavaraa. Mielenkiintoinen fakta, kun vielä lisäksi vertaa siihen, että iso osa kirjan mytologiasisällyksestä oli minulle muutenkin ennestään liki tuikituntematonta. Ehkä pitäisi vaihtaa alaa.

Arra kyllä silti säilyy minun kirjanpidossani Turtschaninoffin ykkösteoksena vielä tämän jälkeen. Se on ihan oikeaa maailmanluokan fantasiaa, vaikka juoni kääntyykin lopussa vähän kliseiseksi. Psykologinen kuvaus oli pysäyttävää ja suorastaan raadollista, ja toivonkin Turtschaninoffilta lisää samanlaista näyttöä jatkossa. Katselin että Arraa olisi nettikirjakaupoissa vielä myynnissäkin, eikä edes maksa kovin paljon (Adlibrikseltä saa ilman postikulujakin, jos ei välitä etanavauhdista), joten pitänee hommata tässä kunhan rahatilanne elpyy.