1. Valtioita on varmaankin paljon, sillä ei-nykyaikainen valtio voi tarkoittaa mitä tahansa pienestä pikkukuninkaan diktaattorisesti hallitsemasta maaläntisä suureen, demokraattisesti johdettaa valtakuntaan. Tosin iso valtakunta tarvitsee syntyäkseen ja koossapysyäkseen a) hyvän viljelymaan josta riittää ravintoa myös yhteiskunnan muille kuin talonpoikaisluokille b) yhtenäistävän kulttuurin c) hyvän ja järjestelmällisen hallinnon ja hyvää insinööritaitoa teiden ja muiden yhteyksien rakentamiseen.
Etenkin viljelymaan. Se on vaurauden ehdoton edellytys. Ilman vaurautta ei ole myöskään valtakuntaa tai sivistystä.
3. Valtioliittoja voi olla, pienet valtiot liittoutuvat suurempia vastaan. Suuretkin valtiot voivat liittoutua keskenään jotakin kolmatta valtiota vastaan, tosin suurvalloilla liittolaisuudet varmaankin voivat vaihtua äkkiä poliittisen tilanteen muuttuessa.
Teknisesti ottaen feodaalivaltiot ovat valtioliittoja: Vasallit ovat sopineet alamaisuudestaan kuninkaalle. Heille on hyödyllisempää alistua tämän kuninkaan vallan alle kuin olla omillaan, mutta mitään suurempaa pakkoa ei ole. Kuninkailla ei aina ole lainkaan oikeata omaa armeijaa tai maata, jota hallita, vaan he ovat vain vasalliensa hyvästä tahdosta vallassa.
Mutta pitäisi sopia, mikä on maailmamme kussakin osassa tyypillisin hallintojärjestelmä. Kovin erilaisia virityksiä tuskin on (samassa maanosassa), sillä kulloinkin toimivin on aina yleisin. Esim. Ranskan tasavalta ei syntynyt tyhjästä tai tyhjiöön, silloinkin oli jo paljon erilaisia parlamentaarisia järjestelmiä (esim. Englannin ylä- ja alahuone). Tasavalta oli vain muunnelma jo olemassaolleista ratkaisuista ja se toisaalta synnytti uusia ratkaisuja ja kehityskulkuja.
Lisäksi pitäisi miettiä, minkälaista tiedonvälitys on maailmassamme, sillä viimekädessä juuri se vaikuttaa valtioiden kokoon (lukekaa Kansat-topikkia, siellä olen puhunut asiasta). Kirjekyyhkyt, ratsulähetit, lähettiasemien verkosto yms. on varmasti olemassa. Entä maaginen tiedonvälitys? Miten nopeasti ja luotettavasti tieto valtakunnan tilasta saadaan kulkemaan reuna-alueilta pääkaupunkiin? Yhtenäinen, keskushallintoinen valtio ei voi olla suurempi kuin se matka, jonka viesti pystyy kulkemaan jossain kohtuullisessa ajassa.
