Kesken juuri nyt?

[Xariel]

Minulla on monia laatikollisia täynnä arkkeja ja ihan paperilappuja johon on tuherreltu hyvältä kuulostavia pätkiä tai jopa monia sivuja pikku tekstejä, juoni-ideoita ja henkilöhahmoja. Sieltä sitten aina kaivetaan jotain aihetta messeein kun aletan kirjoittamaan uutta juttua.
Tuo on hirveän käytännöllistä, ainakin minusta.

[JallaJalla]

Tällä hetkellä peräti kolme romaania, joista on yksi ollut telakalla kohta kaksi vuotta. Saa nähdä, valmistuuko niistä mikään koskaan. Sekalainen määrä novelleja (scifi/fantasia/historia/normaaliproosa) ja jos ei muuta keksi, niin olen kerännyt aiheita muutaman sivun verran. Aikaa ei vaan ole tarpeeksi kaikkeen kirjoittamiseen.

[Weylin]

Keskeneräisten kansio on pullollaan  mutta tällä hetkellä aktiivisesti keskeneräisiä (sanahirviö) on vain yksi. Se on novelli, jota aloin kirjoittamaan nähtyäni muutama päivä sitten muistutuksen Nova2007-kilpailusta. Ehkä se ehtii sitten nova 2008:saan tai porttiin.
Aikaisemmin tein yhden tekeleen vähän samasta aiheesta mutta tulin siihen tulokseen, että minulta puuttuu yksi henkilö.

[Neanna]

Räikeimmin kesken on NaNoWriMo -romaanini, jota on tällä hetkellä 210 sivua ja 77500 sanaa. Juonta on jäljellä vielä kolmannes. Lisäksi pitäisi ottaa jälleen työn alle kaksi periaatteessa valmista romaanikäsikirjoitusta, joista toinen kaipaa vähän perusteellisempaa rääkkiä ja toinen pientä kielihiontaa ja hahmojen syvennystä. Sitten on kaksi keskeneräistä jatko-osaa (molempiin valmiisiin), mutta ne ovat toistaiseksi sivussa, kunhan saan ensimmäiset parempaan kuosiin.

Aika vain ei oikein riitä, kun se ei meinaa riittää opiskeluunkaan (mistä tulikin mieleeni...).

[Valerie]

Varsinaisesti miulla ei joulun jälkeen ole ollut mitään kesken (onko siitä oikeasti niin kauan?!), mitä nyt runoja ja epämääräisiä novelliaihioita on tullut väsättyä entiseen malliin. Ja löytyyhän koneelta toistakymmentä alkua ja ideanraakiletta, jos alkaisi etsiä. Niitä kertyy melkein viikoittain, vielä enemmän päähän pölyttymään.

Nyt olisi sitten vihdoin viimein tarkoitus aloittaa taas pidempää tarinaa. Kaveri kun kyselee kesällä kirjoitetulle parodianpoikaselle jatko-osaa, enää muutama juonen yksityiskohta puuttuu (ikinä keksi sellaisia turhuuksia kuin juoni ). Ja kun "kirjoituskoneesta" (eli tuosta meidän vanhemmasta rakkineesta) pimahti näyttö, on hyvä tekosyy lykätä aloitusta. Ehkä miulla ennen juhannusta on ihan virallisesti jotain kesken. ^^'

[Tiuku]

Minulla on vaikka mitä pientä kesken (kuten kolme Risingin jatkotarinaa -- ja kesken ne taitavat jäädäkin, mikä on toisaalta sääli) ja lisäksi yksi vähän suurempi... kokonaisuus. Nyt voin ihan oikeasti sanoa sen olevan kesken, sillä yli puolen vuoden pohdiskelun jälkeen kirjoitin siitä viimein ensimmäiset sanat. Alku loksahti pari päivää sitten yksityiskohdiltaankin mielessäni paikalleen, joten uskalsin hiukan tuntumaa haeskella.

Katsoo nyt, mitä tuosta tulee. Hyvin vakavissani minä sen kanssa olen.

Edit: Oh. Elämän tarkoitus täyttyi tässä.

[Chiad]

Iso (fantasia)tarina on hautumassa... on ollut jo parisen kuukautta. Taustatiedot on hankittu, maailma luotu ja päähenkilö keksitty. Teemakin on valmiina, mutta en vielä varma, miten sen toteutan (toisin sanoen en tiedä, millainen juoni olisi sopivin). Ja sivuhenkilöistä puolet on vielä kesken, tosin yleensä ne syntyvät juonen kautta.

Mutta uskon, että lähipäivinä (mitä luultavimmin hiihtolomalla) saan jymyidean ja juoni lähtee liikkeelle kuin itsestään. Silloin minua ei pidättele mikään, ei edes valintakoekirja!

[Siniset liekit]

Itse, kuten kaiketi hyvin moni muukin, voisin luetella jokaisen tarinani, jonka olen koskaan aloittanut, sanoen että kyllä minä sitä vielä jatkan. No, läpiähän päähäni puhuisin jos näin tekisin. Minulla ei ole kovinkaan montaa tarinaa kesken, jotkut vain ovat loppuneet kesken, if u get the point. Mutta tässä voisin nyt luetella ne jutut, joissa on ideaa, on 10000 sanankin jälkeen ideaa ja joista itse pidän tai jotka vain haluan viedä loppuun.

1. Tähdenlennot. Tarinassa oli alunperin ideaa, ja siinä on yhä ideaa. Henkilöhahmot ovat ehkä parhaita koskaan luomiani, ja sellaista pehmeyttä en ole tunnelmaan koskaan saanut luotua. Mutta tärkeintä ei ole se että se on minusta hyvä. Tärkeintä on se että minulla on jotakin jota haluan kertoa.

2. Nimetön tarina palkkatappajasta. Tämä on varsin huumoripitoinen, sarkastinen kertomus palkkamurhaajasta, joka tykkää poltella huumaavia yrttejä ja ryypätä itsensä känniin. Riemukkaan kliseinen hahmo siis, mutta se ei ole niinkään ongelma. Tarina lähti joskus sulavasti käyntiin, sittemmin unohdin sen. Jokin aika sitten löydettyäni tarinan pääsin toteamaan, tämähän on jopa hyvä-

3. Toinen nimetön kertomus. Tämä kertoo työttömästä, kaljaa kittaavasta Douglasista, joka polttelee paukkua every now and then. Idea on kauhutarina, toisaalta olen jumiutunut yhteen kohtaan, ja teksti on vasta lähtökuopissaan. Eli voi olla ettei tästä koskaan tule mitään, mutta sen sanon että jatkan sitä vielä ainakin sen 20 000 sanaa.

Kiitoksia.

[Ethéane]

Kesken juuri nyt? Voih, hyvin pitkä lista. Muutama varteenotettava tarina, kymmeniä inspiraation puuskassa syntyneitä katkelmia ja tarinan alkuja, paperille hahmoteltuja luonnoksia, jotka ovat jääneet pöytälaatikoihin pölyttymään.

Lisäksi on vielä tietenkin päässä muhivat ideanpoikaset, ja vähän pidemmällekin kehittyneet kokonaisuudet, joita en ole ehtinyt paperille raapustaa. Aikaa tuntuu olevan niin vähän, aivan liian vähän.

Jos koulu ei ole se, joka syö aikaani, niin sitten kyseessä ovat balettitreenit tai hyvä kirja, jonka lukemista en voi lopettaa kesken. Tuntuu, etten ikinä ehdi istahtaa rauhassa kirjoittamaan, enkä omaa sellaista lahjaa, että kykenisin kirjoittamaan kiireessä...

Olenkin tehnyt niin, että olen erääseen vihkoon merkinnyt muistiin osan ideoistani, säilyvätpähän edes jotenkin tallessa. Odotan  sitä päivää, jolloin voisin rauhassa syventyä pelkästään kirjoittamiseen ja saattaa loppuun edes joitain töitäni. Toivon, että se päivä vielä joskus koittaisi. *kaipaava huokaus*

[Camaro]

Kaikki on kesken...

Ensiksikin se typerä käsikirjotus, mikä palautu noin 4 vuotta sitten kustantajalta muutosehdotuksin takaisin. Eipä ole tullut sen jälkeen sitä paperikasaa vilkaistuakaan. Aika tyhmää, mutta koko teksti tuntuu vieläkin aika vastenmieliseltä, kun sitä ensin vuoden verran kirjoitti ja hienosääti. Muutosehdotukset ei ollu edes suuria, mutta... ei pysty.
Toisena suuri fantasia-tarina, josta on olemassa runko, ja ensimmäiset neljäkymmentäsivua valmista tavaraa. Hm. Se on huilinut nyt noin 2 vuotta. Tulee aina välillä mietittyä.
Luovuttaminen alkaa kuulostaa jo melko järkevältä ratkaisulta.
Kuinka kirjottaa fantasiaa siten että välttyy tiedostomattomalta kopionnilta? Ei mitenkään, jos on lukenut lähes kaiken suomennetun fantasian. Haastavaa. Ehkä liiankin.
Toisaalta samaa tarinaa sitä aina kerrotaan, eri sanoin vain.

[Dark Clark]

Aina jokin on kesken. Minulla. 

Päällimmäisenä useista kirjallisista projekteista on tällä erää n. 200-sivuinen fantasiaromaani, joka sijoittuu unenomaiseen paikkaan, joka on kummallinen sekoitus keskiaikaa, nykyaikaa ja 1800-lukua. Hieman pitäisi muokata ja karsia ja kirjoittaa loppuhuipennus, sitten se olisi valmis. Kavereille olenkin jo antanut maistiaisia tarinasta ^^

Sitten eräs pienoisromaani, joka käsittelee niinkin vakavaa aihetta kuin vallankumous. (ja ohessa simppeli fantasiaefekti: maagiset silmälasit!)

Ja sitten tällä hetkellä tosin talviunia viettelevä suunnitelman kehikko monimutkaisesta Napoleonin ajoille sijoittuvasta vaihtoehtoishistoriasta... Pitäisi lähteä kesällä Lontooseen hakemaan aineistoa ja tutkimaan kirjan tapahtumispaikkoja 

Nuo ovat tällä erää ajankohtaisimmat toimintasuunnitelmani.

[Dorothea]

Hävettää. Lähes kaikki neljä sivua pidemmän kirjoitelmani ovat kesken. Jossakin vaiheessa sain jatkuvalla syötöllä ideoita uusiin tarinoihin, ja lähdinkin kirjoittamaan jokaista ajatustani paperille, mutta uusien aiheiden tulva oli niin valtava, että en saanut enää henkeä ja oli pakko lopettaa... Kyseessä on siis useita romaanikäsikirjoituksia, joita vaan en millään saa valmiiksi. (Siksi kirjoitankin nykyään lähinnä lyhyitä novelleja (tai runoja, proosia, satuja, etc).) Mutta nyt - onneksi! - tajuan suurin piirtein jokaisen niistä aiheista olevan niin kulunut, ettei olisi ehkä mitään hyvää syytää kirjoittaa niitä loppuun. Ainakaan (suuremmalle) yleisölle julkaistavaan muotoon.

Tosin, viime viikolla aloitin - kyllä, jälleen kerran - uuden kirjoitelman, jonka olen päättänyt  - jälleen kerran - kirjoittaa valmiiksi. Idea kylläkin on varsin puhkikulunut, mutta ei se mitään, aion kirjoittaa sen silti. En tiedä, kuinka pitkä siitä on tulossa, toivoisin sen olevan yli 100 A4:sta (se on kyllä ihan realistinen haave, yksi käsikirjoitukseni on huimat 99 sivua ;)), mutta luultavasti se jää siihen 20-30 sivun kieppeille. Vaikka saisinkin sen kirjoitettua loppuun saakka.
 

[Adaira]

Tietokoneella kansio pullollaan ja vihot täynnä aloitettuja ja jopa muutama lähes loppuun kirjoitettu.
Olen todella hyvä aloittamaan, mutta kun pitäisi tehdä teksti loppuun niin tulee ongelmia. Siksi kaverini istuttavat minut aina mahdollisuuden tullessa koneelle ja uhkaavat tuhota kaikki tiedostot jollen jatka edes yhtä tekstiä. Toimii minun kohdallani.

[Dark Clark]

Niin, kirjoituksilla on paha tapa olla tulematta valmiiksi. Minäkin kirjoittelin tuota yhtä tarinaani jo vuoden 2005 syksyllä, mutta nyt tähän väliin on ängennyt kaikennäköistä krääsää. (tosin nyt se tarina on jo melkein valmis, joten uusi merkintä omaan ennätysten kirjaani  )

Sitä tarinaa olinkin jo postaillut erään kaverini äidille arvosteltavaksi ensimmäiset viisi lukua. Ystäväni on antanut tarinasta erittäin hyvää palautetta ja suorastaan läähättää niskaan jotta saisi lisää maistiaisia tekstistä. Edistystä ainakin ilmassa.

[celeblith]

Minulla on nyt useampikin kirjoitus projekti kesken. Muutama niistä on isompi ja osa sitten pieniä. Eräs niistä isoista on aika hyvällä alullaan, ja saanut jo muutaman innokkaan lukijan, ja siitä tulee vahingossa jossain vaiheessa vielä kirja (ainakin toivon) ,se ei ole mikään fantasia juttu.

 Toinen niistä muutamasta isosta on vasta suunnittelu vaiheessa, ollut jo pari vuotta :), se on perus fantasiajuttu, olen saanut siihen suunniteltuun vasta karttaa ja henkilöitä yms. Mitään varsinaisia tapahtumia ei ole oikeastaa ollenkaan. Se kantaa nimeä Mendorena.

Sitten suunnitteilla on erinäistä novelli tai muu lyhyt juttu kokoelmaa. Muutama lyhempi fantasia juttu ja jopa runoja olen ajatellut jossain vaiheessa kokeilla.

Kaappini ovat täynnä kaikenmaailman pikkulappuja täynnä kaikkia ideoita, osassa vain vaikka ihan muutama yksittäinen sana, lause tai lausahdus. Kirjoitettua materiaalia on yhteensä ihan hillittömästi ja niitä löytyy joka kaapista ja tietokoneelta, joskus pitäisi yrittää käydä kaikki huolellisesti läpi, lajitella ja arkistoida. Osalle olen onnistunut jo niin tekemään.

Pitkään tässä kyllä varmaan menee ennen kuin saan edes jonkin projekteistani ihan valmiiksi.

[Emvignya]

Hmm... Minulla on tällä hetkellä kesken pari romaanin poikasta, molemmat ihan alkumetreillä, sekä pari novellia. Lisäksi löytyy epämääräinen kasa aineistoa ties millaisiin teksteihin, joita minun olisi tarkoitus joskus kirjoittaa.

Olen viime aikoina kallistunut novelleissani pikkuisen pois fantasiasta ja alkanut kirjoittaa enemmän angstista, masentunutta ja jossain määrin realistista tekstiä. Se tuntuu itse asiassa toimivan minulla paremmin kuin nuo fantasiaväsäykset, joskin nautin kyllä fantasiankin kirjoittamisesta. Haluaisin saada erityisesti nuo novellini valmiiksi, mutta jotenkin vain tuntuu, että ei kykene ottamaan inspiraatiota tai aikaa mistään ja ne vain seisovat. Hieman sama on noiden romaanien kanssa, ne olisi kovin mukava saada joskus valmiiksi.

Miten te pyritte ratkaisemaan tämän ongelman? Kaikilla meillä kuitenkin tuntuu olevan paljon tekstejä samanaikaisesti kesken, miten valitsette niistä, mitä lähdette seuraavaksi työstämään? Onko se ihan fiilispohjalta vai päätättekö vain, että nyt minä kirjoitan tämän loppuun ja teette sen? Entä pyrittekö te ensin kirjoittamaan yhden tekstin loppuun ja tartutte sitten toiseen, vai kirjoitteletteko kaikkia samaan aikaan?

Minulla on hieman se ongelma, että jos teksti jämähtää, eikä sillä ole deadlinea, se päätyy siihen pinoon, jonka tekstejä jatkan aina fiiliksen mukaan, kaikkia sekaisesti. Sillä systeemillä vaan ei tunnu koskaan tulevan valmista. Yritän nyt kehittää tähän jotain ratkaisua, mutta saapa nyt nähdä.

[Jackalbury]

Minulla on kesken paljon erilaisia tekstejä. Muutama jo romaaniksi tai jopa trilogiaksi paisunut kertomus ja sitten läjäpäin pieniä novellin poikasia joita kaikkai jatkan aina kun muistan ja ehdin. Lisäksi minulla on paljon pieniä tarinansirpaleita ajelehtimassa papereilla ja joita aina välillä tutkin löytyisikö niistä mitään kätevää kirjoitettavaksi johonkin tarinaan. Ja myös jonkin verran runojen palasia on kerääntynyt joita kirjoitan aina kun runoratsuni saa siivet. Ja pari, kolme näytelmäkäsikirjoituksen aihetta majailee laatikoissani jotka tosin ovat jämähtäneet suunnitteluasteella jo vuosikaudet ja tuskin saan jatketuksi niitä.

Minä usein jatkan tarinaa siten että yhdistelen siihen irtonaisia ideoitani tai sirpaleita joita olen kirjannut paperille. Ja näin usein pääsen eteenpäin tarinassa. Joskus tosin hyppään hankalan kohdan ylitse ja jatkan tarinaa sen jälkeen viittaillen epämääräisesti tuon aukon tapahtumiin.

[Emerentia]

Minulta löytyy kolme suurempaa tarinaa, pisimmässä jo kaksi ja puoli sataa sivua, toisissa kahdessa viitisenkymmentä. Vanhin näistä on ollut telakalla kolme vuotta, se on ensimmäinen yritelmäni ja niin täynnä kliseitä etten edes tahdo koskea siihen.

Näiden lisäksi on tarinanpoikasiksi jalostuneita ideoita, jotka eivät sovi edellämainittuihin tai toisiinsa, niissä on parista kolmeenkymmeneen sivuun. Yhteensä näitä minitarinoita näyttää olevan peräti 11. Niitä kirjoittelen aktiivisemmin kuin pidempiä tällä hetkellä, vaikka pisimmän tekstin kokonaiseditointi on ollut vireillä jo puolisen vuotta. En ollut huomannutkaan että niitä on noin monta... *menee tarkastuttamaan pääkoppaansa*

[Mirja Fell]

Aika ei riitä kaikkeen!!!!!!!!!! Minulla on A) lukio, B) harrastuksia, C) kirjoittaminen. Silti välillä tuntuu siltä, että kyllä sitä jotain ehtii. Kirjoittaessani tunnen itseni niin vapaaksi, ja seikkailun, jännityksen ja ystävyyksien maailmassa saa mieleni liitää miten haluaa. Voin asettua kenen tahansa heistä asemaan ja päästä pois arjen vaikeuksista, muuttua hetkeksi joksikin toiseksi.

Ensimmäinen kirjani, esikoisteokseni meni 108 sivuun. Toinen ylettyi 158, kolmas miltei kahteensataan sivuun. Seuraava oli jo vähän lyhyempi  -  60 sivua, sitten sellainen tällä hetkellä (ei läheskään lopussa oleva) 8-osainen sarja, joissa kaikissa oli sen noin 30 sivua. Joten vähän erilaisia. Vähän yli kymmenen valmiina, kahdeksan kesken, muutama pannassa. Tällaisina hetkinä haluan vain päästää höyryjä ja huutaa joskus sotahuudon tai jotain muuta. "Kipu lähtee huutamalla", kuten Apulannan kappaleessa Koneeseen kadonnut lauletaan.

[Radoxeald Lectunium]

Hektistä tämä kansan kirjoituspuuha ^.

Juu-u, päivitänpä tätäkin vähän laaja-alaisemmin kuin viimeksi joskus pari kuukautta sitten (ja kyllä modet, aion tai yritän ainakin toteuttaa Palautetakuuta ;)):

- Meillä siis on yhä kesken se aiemmin tässä topissa mainittu Juonittelua Ökypoliksessa (joka ainakin saatiin sentään julkaisuun sitten viime viestin), ja sen lomassa sarjan kolme muutakin osaa.
- Parodioiden lisäksi kiihkeimmin kesken on uskonnon kirjoitelma (aivan, se ei ole suoranainen tarina, mutta kuitenkin...) Ilmestyskirjasta.
- Laskin muuten, että ideoitavana minulla on Keskinkertaisten Satujen Sarjan lisäksi/jälkeen arviolta 32 tarinanpoikasta, joista 7 parodioita ja varmaankin puolet julkaisukelvotonta (sanan parissakin eri merkityksessä...). Osasta niistä myös pitäisi tulla romaaneja.