31.Heinäkuu 2014, 04:17 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: 1 [2] 3 4   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Murteet  (Luettu 7790 kertaa)
Mirja Fell
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 955
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Vantaa
« Vastaus #20 : 26.Huhtikuu 2007, 09:22 »

Rotvalli on kai joku tienreuna, nii mä oon ainaki kuullu kavereilta. Mä oon iha tamperelaine, mutta kyl sitä joskus jotai muuta murretta tulee puhumisseen. Mä haluusin alottaa tällaasen paekan ku on kiva kattoo, millassii murteit ihmisillä on...  Hymyilee

Jatkakaa samaan malliin, me suomalaeset ollaan rikasta porukkaa...  Hymyilee leveästi
tallennettu
Positiivinenpakana
Noviisi
*


Poissa Poissa
Viestejä: 53
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tornio
« Vastaus #21 : 26.Huhtikuu 2007, 11:53 »

Mie puhun jonkinmoista lapin murretta, kotosin molen Muoniosta ja nyt asun Torniossa, joten sammaa murretta melkein se on täälläki. Minua harmittaa vain se ko meinaa murre kaota, ei oikein ennää osaa puhua niinkö ennen, jää usein se h pois ja muutenki.

Sehän ainakin tuossa Muoniossa puhuttavassa murtheessa on, että d muuttuu useasti t:ksi ja sitten on nuo sijamutot, että molen, solet, molemma, toletta, niitä kyllä tullee käytettyä puheessa. Ja muualta tulheita on aina kiva kiusata tällä lorulla: Menhään methään, veethään kätheen, jomphaan kumphaan kinthaaseen  Virnistää
tallennettu
Saruwine
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 145
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #22 : 26.Huhtikuu 2007, 12:11 »

Kuin moni tiettää mitä tarkottaa "pahki?" Tai vaikkapa Oulun ikioma sana "onnikka"?
Kyä mää tiärä! Pahki meinaa varmaav vähän samaa kup "päi", eli vaikka se onnikka voi ajaa pahki johonki, tahtoo sanoo päij jotaki, jos huanostik käy.

Sitäpaitti se "onnikka" on kaikkee muuta ku teirä oululaiste ikioma. Sillä nimellä sitä linjapiiliä täälläkip paljolti kutsutaa, eikä sunkaa mikskää "nysseks", vaikka se ny hauska vitsi onki. Paitti kouluja käyneemmät saattaa sanoo "pussi".

Juu, tampere, tai pirkanmaa, on kyllä minun äirinkiäleni, vaikka olen sentään asunut 2/3 elämästäni Lappeenrannassa... Osaan kyllä sikäläistäkin murretta imitoida, mutta käytän sitä lähinnä varoittavana esimerkkinä.

Mikä kumma siinä muuten on, että Turun murre on levinnyt viime vuosina niin voimakkaasti? Mnää muista ku mnää avautusi jo vanhal Risingil yhrel flikal ketä kirjotti et "ketä" vaik suomes pitäs ny kait tos paikas ol "joka"...
tallennettu
Mirja Fell
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 955
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Vantaa
« Vastaus #23 : 26.Huhtikuu 2007, 12:53 »

Täällä on jo ny tungost! Aiku kiva hei. Tykkääks porukka tällasesta  -  veännetään murretta kirjottaessa? Tää ei ookaa mikää kovi virallishenkine juttu...  Hymyilee leveästi
tallennettu
Ereine
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 242
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #24 : 26.Huhtikuu 2007, 12:55 »

Mää olen Jyväskylästä. Ja kyllä, joissain sanoissa se ää vähän pitenee, mutta se on vähän niinku puolentoistkertainen. Sehän jyväskylälääisten "tunnusmerkki".  Iskee silmää  En sano mä, mutten oikein sano määkään.

Mä vanhana jyväskyläläisenä sanon kyllä mä, vaikka kaikki muut kuuleeki sen määnä. Joskus oon kuullu että jyväskyläläisen tunnistaa siitä miten se sanoo "nilkka", siinä on kuulemma yks ylimääräne i, nilikka. Mä en kyllä puhu varsinaista murretta, oon siitä vähän katkera, tavallista puhekieltä vain (olen yrittänyt toiveikkaana kysyä muilta puhunko murretta mutta kukaan ei ole myöntänyt). Tai nykyää puhu kummallisesti, niin etten oo ihan varma mistä mikäki sana tulee, tiputan deet pois välillä ja korvaan ts:ää tt:llä. En oikein muista meninkö lapsenakin mettään. Ku en osaa oikei puhuu murretta ei se tartukkaa, olen asunu Oulussa viitisen vuotta ja ainoo merkki siitä on välillä lipsahtava kaksoiskonsonantti. Sitä ennen asui Päijät-Hämeessä, siitäkää ei jäänyt kauheesti merkkejä puheesee. Joskus ajatteli et venyti kauheesti vokaaleja, mutta ku kuuli puhettani nauhalta tajusi että puhu niin nopeesti ettei siinä ehdi venyttämää mitään. Jotkut sanat on kyllä vaikeita, esimerkiks Ouluseutu, se on liia töksähtävä.
Mua harmittaa vähä että luovuin niistä muutamasta murresanasta joita Jyväskylässä on, vaikkei niitä kukaa ymmärtänytkää. Kun asuin Lahessa puhuin vielä linkeistä ja kukaa ei tajunnu mistä mä puhuin, vaikka ne ite käytti sanaa linkku. Niinpä mä sanon nykyää vaan bussi. Samoin eppu, toppu, kolkki, nelkki, viikki ja kuukki on sellasii sanoja joita ei voi oikein käyttää muualla ja en osaa niitä enää edes käyttää. Sanon vaan kuuennella luokalla tai viiennellä.
Pidän murteista ja harmittelen sitä ettei omaan puheeseeni tartu, esimerkiks Oulun murre on kauheen hauskan kuulosta. Ruminta oli ehkä se mitä Lahessa puhuttiin, vaikkei ne myöntänykkää puhuvansa murretta, nehän puhu käytännössä stadin slangia, omasta mielestää. Seki tuntuu vähän ou'olta että niitä sillai, tällai-muotoja ei tunnuta pitävä murteina, mun korvaan ne ainaki kuulostaa siltä. Siksikin pitäis varmaa sanoo että mäki puhun murretta, kukaa ei vaa yleensä tunnistä sitä murteeks. Äitini puhuu aika yleiskieltä, välillä savoo ja siskooni on tarttunu outo keskisuomalais-savolaine murre nii en oo iha varma siitä puhunko mäkää niin ku lapsena puhuin. Sen oon kyllä huomannu että vanhojen jyväskyläläiskavereitteni puhe kuulostaa jotenki ou'olta ku en oo kauheesti ollu jyväskyläläisten kanssa tekemisissä viime vuosina.

(en kyllä osaa kirjottaa tota epämurrettani)
tallennettu
Steelsheen
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 261
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #25 : 26.Huhtikuu 2007, 13:03 »

Määkään en oikein tiiä, mitä murretta mää puhun vai puhunko yhtään mitään (vielä vaikeempi tätä on kirjottaa). Tuo 'mää' on jo iha hämärä, välillä mä sanon mä, välillä mää, ja välillä miä.

Mut kai muhunkin on sitten toi Jyväskylän murre tarttunu siinä määri, että meillä on käytetty noita eppu, toppu jne. muotoja, ja linkillä mä kulen edelleen, vaikka täältä Jyväskylään onki vähämmatkaa. Kuitenki tässä Keski-Suomessa Päijänteen rannalla asun, että tää on tämmöstä sekasikiötä tää mun puhe, kaikenlaiset murteet tähän on kai sekottunu.

(Enkä todellakaan edes yritä kirjoittaa tuota enää yhtään enempää. Murteet ovat minusta hieno asia, mutta niin kauan kuin minun ei tarvitse niitä yrittää kirjalliseen muotoon vääntää.)
tallennettu
Metusalem
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 963
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Inari
« Vastaus #26 : 26.Huhtikuu 2007, 18:11 »

Murteet ovat kyllä hieno juttu. Koska olen syntynyt Helsingissä, puhun varmaankin jotain "Helsingin murretta", mutta yritän tietoisesti välttää ruotsista ja englannista raakalainattujen sanojen käyttöä. Olen kyllä sitä mieltä, että muut murteet kuulostavat paremmilta. Olisinpa keskisuomalainen, tai vaikka pohjalainen.

Minä- sanan sanon useimmiten "mä", mutta joskus saatan sanoa "mää" tai "minä" jopa tiedostamattani.

Rotvallin tiesin kyllä, mutta vain Särkänniemen mainoksesta. Enpä ole sitä kuullut täälläpäin sanottavan.

Anteeksi, kun nyt kirjoitin kirjkieltä. Se vain menee foorumeilla ihan luonnostaan.
tallennettu
Thialfi
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 695
Sukupuoli: mies
« Vastaus #27 : 26.Huhtikuu 2007, 20:28 »

Tämä on aenahi kolomas murrekeskustelu teällä.

Kaenuun kielen sanoista tuo maenittu "koppeuta" on kyllä parraita. Muita on "hohhaella", "kaohottaa" ja "ähötteä". Muut on kyllä jo minulla jo aeka laella unohtununna.

Minulla o luettavana sennimine kirija ku Oikeeta suomee - suomen puhekielen käsikirja, ja näöttää että sitä voe käöttää aenaki huomaamattomapien puhekielisyyksie karsimissee kirijotuksesta. Vierasperäsie sanoja en halluisi käöttää ollenkaan.
tallennettu
Lachesis
Kriitikko
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1828
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #28 : 27.Huhtikuu 2007, 23:12 »

Kaenuun kielen sanoista tuo maenittu "koppeuta" on kyllä parraita. Muita on "hohhaella", "kaohottaa" ja "ähötteä".
No nyt se suomi-kaenuu-suomi-sanakirja esiin: Mitä nuo tarkoittavat? Varsinkin viimeinen kuulostaa kiehtovalta.

Lainaus käyttäjältä: Hiistu
"Ei sitä nurmikkoa nyt vielä huoli leikata, ei sillä että kehtaisinkaan."
on kanssa jotenkin hauska. Yleiskielessä huolimisella ja kehtaamisella on niin eri merkitykset, että lauseen merkitys muuttuu jotenkin valaisevasti tuossa. Tykkään lukea kaikenlaisia etymologisia palstoja, joissa Suomen eri kolkkien sanontojen erityispiirteitä esitellään. Noillekin siirtymille on varmaan jokin järkiselitys.
tallennettu

Ja kun ilta tulee tähdet sylissään
syöksemme tulta pimeyteen
Sarantha
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1101
« Vastaus #29 : 27.Huhtikuu 2007, 23:32 »

Mie puhun muuten kyl melko yleiskieltä, mut nää karjalaiset persoonapronominit mie ja sie on kyl hyvin olennainen osa miu murretta. Miu kotikylässä Simpeleel varsinkii vanhemmat ihmiset (ja Marja-Liisa :D) puhhuu kyllä paljo täydellisempää karjalanmurretta ku mie, esimerkiks 'mennä' taivutettaan siellä 'männä' mut en mie tuolleen oo ikinä osannu puhhuu. Jostai syyst olen myös aika pitkää taivuttanu sanoja sillee yleiskielisesti, et d kuuluu siel välissä, esimerkiks sanon ylleensä iha normaalist 'pöydän' enkä 'pöyvän' ja 'täydellisen' enkä 'täyvellisen'. Tai ehkä se riippuu vähä tilanteest, kaikkei epävirallisimmis tilanteis saatan kyl taivuttaa nuokii silleen karjalaisesti. Ja 'meijän' on kyl aina meijän eikä 'meidän'. Nii, ja mie en ikinä kyl myöskää tiedä mittään, vaan tiijän.

Ku mennään Simpeleelt kolmisenkymment kilometrii Savonlinnaa päi, alkaa puhe siel muuttuu selvästi savolaisemmaks. Sekkii kuulostaa kyl tutulta, koska osa meijän sukkuu on sieltä päi kotosii. Sen sijjaa ku tullaa tänne vähä etelämpää Lappeenrantaa, niin tää puhe on kyl tääl nii eteläkarjalaista ku vaa voi olla. Esimerkiks Hanna Pakarine ja Jouni Hynyne on hyvvii esimerkkei siitä, mite täs kaupungis puhutaa. Varmaa selkei ero miun kotikylän ja tän kaupungin puhheessa on se, et simpeleläiset taivuttaa yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan partitiivissa iha tavallisest 'minnuu ja sinnuu', ku taas lappeenrantalaiset ihanankuulosesti 'miuta ja siuta'. Mie en oikein ees tiijä miten nuo nykyään ite sanon, varmaan se lappeenranta on jossai määrin tarttunu.
tallennettu

"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä,
suitsi mielesi pirut.
Ja kaiken minkä kykenet, se tee
kuin oisi se viimeinen tekosi
näkyvän valon maailmassa."
Jackalbury
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 568
Sukupuoli: mies
« Vastaus #30 : 28.Huhtikuu 2007, 15:14 »

Jonkilaist sekamurretta kait mie puhun.  Kymenlaaksolain mie oon, mut tavallisemmi ihmiset sanoo puhuvansa jokivarren murretta. Tää jokivars ku on niinku kahen eri murrealueen rajal. Tosin nykyää ihmiset puhuu aika paljo kirjakielen kuulost kieltä mutt silti siin jotain murretta on. Kenties yleisi lause tääl on "Otats siä kahvii?".
Tosi tääl ollaa aika syrjäs laajemmilt vaikutteilt, tosin netin kautta tullee joitaki sanoi joihi sit törmää puhekieles.

Esmerkki jokivarre puhetyylist:
- "Leikkaisko ton nurmikon jo, ku naapuritki ny niittää?"
- "Mit sitä viäl?"
- "Nii mutku mitä ihmisetki sitte aattelee, ku kaikki muut koko tiäl on leikannu pihansa mut meiä piha rehottaa vaa. Ohikulkiathan luulis et täs talos asuu laiskoi tai jotenki huonoi ihmisii."
- "Ootsiä muute huomannu, et aina ku joku täl tiäl alkaa leikata pihaasa, nii het kaikki muutki alkaa niittää pihaasa."
- "Nii, mut en mie kehtoo mennä ulos jos meiä piha näyttää joltaki sajemetsält."
- "No leikataa sitte, ku kaikki muutki kerra jo niittelee pihaasa."

tallennettu
Aquila
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 85
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Joensuu
« Vastaus #31 : 29.Huhtikuu 2007, 09:46 »

Kute paikkakunnasta jo arvata saattaa, ni mie puhun tätä murretta, mitä tiälä Savonlinnan luona ny puhutaan, jottai savvoo tää kai on. Tällee mie oon aina puhunu, ku en oo muulla suunnala ikinä asunu. Mut on kyl kiva nähhä, mite muut juttelloo muuvvala päi Suomee, oli hauska törmätä tämmöseen topikkiin tiäläkkii höntyillessä. Suunnillee tälleen mie normaalisti juttelen, ja kyl vaan, oon aina iha yhtä sekava ;)

Ei tääkää oo varmaa mittää täytellistä savvoo, ku on tullu kaikellaisii vaikutteita etenkii tuolta etelästä. Toisaalta, on kyl pakko sannoo, että etellisten viestien joukossa oli semmosia, että ehä mie tajunnu hölökäsen pölläystä. Ja tää on kyl outoo kirjotella murteella.

Improvisoitu esimerkki kotipihasta, äiti ja mie:
- Tuu tänne puukasale tekemää hommia, mie vaik sirkkelöin ni laita sie pinnoon.
- Emmie nyt, ku miu pittää männä *****:n luokse, ku mie lupasin. Kahotaa huomena.
- Eihä myö nyt huomena, myöhä männää kaupunkii.
- Jaa, mut mikä kiire noila puila nyt on? Ja kyllähä se isi...

Jep, olen savolaisen laiskuuden ruumiillistuma  Hymyilee leveästi
tallennettu
Emerentia
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 155
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Vantaa
« Vastaus #32 : 03.Toukokuu 2007, 15:01 »

Kotona Merikarvialla ei kyl juuri enää kuule sitä aitoa oikeeta merikarvialaista juuri missään, porukka kun palailee vanhuudenpäiviään viettämään muualta ja puhuu sitten ihan muita murteita. Minäkään en syntyperäisenä merikarvialaisena saa ihan oikeata nuottia ennen kuin pitkät pätkät jaariteltuani.  Lisäks son sellasta nopeeta ja kuulostaa aika lailla laulamiselta, näin olen kuullut sanottavan.

Merikarvian murre kuuluu samaan ryhmään kuin pohjanmaan murteet, eli ruotsinkielen vaikutusta on aika lailla (kuten vaikka flikka) eli konsonanttien edelle eksyy aika usein f. Uo:sta tulee ua (ruaho, vuas). Ja Merikarvialla pruukataan (arvatkaa vaan mitä se tarkottaa). Pistän tähän nyt vielä pari muutakin erikoisuutta (Merikarvian historian mukaan ovat sitä ainakin). Hoksaamatoin (= huomaamaton), laattee (=lattia), reidalla (=kunnolla), pluttana (=meijerimaito, eli vaikkapa kevytmaito), perna (=peruna, tätä itsekin käytin pienenä kunnes koulu vieroitti siitä "Se on elin eikä kasvi!") ja prötti (eli pannukakuntapainen syysherkku). Huomaa kyllä että tuo Merikarvian historia on jo hiukan ajastaan jäljestä, siellä esitellään nimittäin vielä Kasalan ruotsalaismurrettakin, vaikka koko kunta on ollut täysin suomalainen jo monta kymmentä vuotta.

Isän suku on kotosin Siikasista, ja siel puhutaan sit jo ihan eri lailla. D:stä tulee r ja niin eespäin. Eikä s'ol ees kovin kaukan. Siskoon taas on tarttunut jo Tampereen seudun murre, vaikka aluksi porukka oli kyllä haukkunut porilaiseksi. Siskon lapset puhuvatkin jo sitten melkein pelottavan tamperelaisesti.

Lainaus käyttäjältä: positiivinenpakana
[...]molen, solet [...]


Nuo ei kyllä ole mikään pohjoinen yksinoikeus, kyllä multakin aika usein noin pääsee, kun puhuu oikein nopiaa. Eli melkein aina. Toisinaan kyllä lyhenevät tuostakin vielä vähän, m'oon, s'oot.
tallennettu
Aimée
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 165
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #33 : 03.Toukokuu 2007, 15:04 »

Mitäh, eikö joka paikassa ruukata? Tai pruukata, miten vaan :) Noista erikoisuuksista olin kuullut pluttanan ja pernan, joka on jostain syystä ihan tuttu.
tallennettu
Emerentia
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 155
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Vantaa
« Vastaus #34 : 03.Toukokuu 2007, 15:11 »

En ole Porissa ainakaan kuullut kertaakaan eikä kukaan muualla asuvista kavereistanikaan koskaan käytä sitä. Saattaa olla että se on niin vanhanaikainen nuoremman väestön mielestä ettei sitä vaan kuule vaikka väki sen tietäisikin. Taitaa vaivata myös monia muita vanhoja murresanoja nykyään. Kyllä minä silti pruukaan tekemään kaiken aloittamani reidallisesti.
tallennettu
Aimée
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 165
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #35 : 03.Toukokuu 2007, 15:17 »

Saattaa hyvinkin olla. Toisaalta, kyllä meillä Keski-Pohjanmaalla ruukataan nuortenkin parissa, se vaan on niin kätevä sana. Vanhojen, ihanien murresanojen häviäminen on kyllä sääli.
tallennettu
Rid
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1680
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #36 : 03.Toukokuu 2007, 18:32 »

Kyllä meillä kanssa Pohjois-Pohjanmaalla kysellään että ruukkaakkonää käyä vaikka kaupasa. Eli ei ennää pruukata vaa ruukattaan. Mutta en sitte tiijä onko tuo mite suosittu sana muualla ko vaa täällä pohojanmailla.
tallennettu

Luettavaa mielelle: Minuutteja Elämästä
Hillo
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 608
Asuinpaikka: Hämeenlinna
« Vastaus #37 : 03.Toukokuu 2007, 18:35 »

Kyl täälä Rovaniemen seudula ja Tervolasa ainakin ruukataan/ruuk(h)athan. Ja tuola lähempänä Ruottin rajaa vissiin kans enemmänki.
tallennettu

Mietin vasta
mitä ajatella.
Tiuku
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2848
Asuinpaikka: Kuunsillan kartano, T**ku
« Vastaus #38 : 03.Toukokuu 2007, 18:38 »

Kukkaa ei kyllä aenakkaa täälläpäen "ruukkaa". Kaekenlaesta muuta tehhää mutta ei sitä.

Ja mitäs se tarkottikkaan iha tarkallee?

Etitti: Minä e aenakkaa oo kuullunna sellasesta. Van ehä minä oo kyllä kuullunna oekei mistää.
tallennettu
Saruwine
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 145
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #39 : 03.Toukokuu 2007, 19:02 »

No suomennetaan nyt sitten. :) Ruukaaminenhan tarkoittaa jonkin asian tekemistä usein tai tavallisesti. Suomen kirjakielessä sitä vastaa verbi tavata tai olla tapana, siis muodossa "Minä tapaan lukea noin kirjan viikossa" = "Minulla on tapana lukea noin kirja viikossa" = "Luen tavallisesti noin kirjan viikossa".

Lienee länsimurteiden sanastoa, joten ei ihmekään, jos ei Kajjjaanissa tunneta. Tulee ruotsin sanasta bruka.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional