Alkuteos ilmestynyt 2002. Suomentanut Lauri Vennonen. Kannen kuva: Emma Chichester Clark. Sidottu.
Colorado Blue Spruce -ehdokas 2003, New York Public Library Book for the Teen Age 2003, Colorado Book Award -ehdokas 2002, Calderdale Children's Book of the Year 2003 -ehdokas, Red House Book Award List 2003, International Reading Association Young Adults' Choices selection 2004.
Sliviian maassa, lordi Indolin kylpylässä, työskentelee hierojana orjatyttö Maeve, joka pystyy kosketuksensa avulla lukemaan asiakkaidensa suurimmatkin salaisuudet. Eräänä päivänä kylpylään saapuu vieraaksi pelätty lordi Morlen, joka huomaa Maeven epätavalliset kyvyt ja ostaa Maeven itselleen.
Maeven äiti kertoo tyttärelleen, että tämä on isänsä puolelta sukua Univieraille, jotka pystyvät parantamaan sairaita vierailemalla heidän unissaan. Maeven on löydettävä Univieraiden kivi, muinainen perhekalleus, ja matkattava sen kanssa meren taakse etsimään isäänsä, joka pakeni lordi Morlenia ennen Maeven syntymää.
Meren takana Bellandrassa kuningatar Torina vie tyttärensä Saraveldan Parantajien linnaan, jossa Sarasta on tarkoitus kouluttaa parantaja ikiaikaisten oppien mukaan. Linnassa Sara tutustuu Dorjaniin, jota piinaavat oudot unet kultatukkaisesta tytöstä, jolla on hohtava kivi kaulansa ympärillä. Parantajien linnassa on myös sulavakäytöksinen Bern, joka vie Saran katsomaan linnan viimeistä helmijoutsenta, tarunhohteista lintua, jonka läsnäolosta parantajat ovat vuosisatojen ajan saaneet voimansa.
Mutta varjokuningas kasvattaa valtaansa koko ajan ja etsii uusia sieluja palvelijoikseen. Löytävätkö Sara ja Dorjan ajoissa Dorjanin unien tytön ja Univieraiden kiven?
Arvosana kirjalle
Victoria Hanley
Victoria Hanley on yhdysvaltalainen kirjailija. Hanleyn lapsuudenkodissa ei ollut televisiota, mutta kirjoja oli sen sijaan paljon. Hanleyn lapsuuden lempikirjoja olivat muun muassa Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee, L. M. Montgomeryn Anna-kirjat, F. H. Burnettin Salainen puutarha sekä Jane Austenin romaanit. Hanley on aina nauttinut kirjoittamisesta.
Bellandra
Sarja sisältää 2 teosta.
Sarjalle ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Kolmatta kirjaa The Light of the Oracle (2004) ei suomennettu.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 2
Viestit 0
Univieraiden kivi melko pettymys, kun on lukenut Bellandran kristallin, jolle kirja on itsenäinen jatko-osa. Univieraiden kivi keskittyy liiaksi taikuuteen ja ihmisten henkilökohtaisiin "voimiin", seikkailunhalun ja pakon edessä tehtävien onnistumisten sijaan. Vanhan kirjan ihanat henkilöt on väännetty omituisiksi ja uudet ovat latteita. Juoni on kuintenkin hyvää Hanley-tyyliä.
Kirja-arviot 179
Viestit 0
Univieraiden kivi oli pettymys. Bellandran kristallin seuraajana odotin siltä vähintään samanlaista tasoa, mutta valitettavasti Hanleyn taso romahti alaspäin tässä kirjassa. Kirjan alku oli hyvä, tosin kovin kliseinen ja tuttuja asioita pyöriteltiin. Kirjan loppukaan ei noussut siitä notkosta johon se ensimmäiseltä luvulta lähtien vajosi. Kirjassa ei juuri ollut mitään mielenkiintoista ja kyllästyin kirjaan puolivälissä mutta kahlasin sen silti lävitse. Sliivia muistutti paljonkin jonkinlaista feodaalisen Japani/Kiinan ja Rooman keisarikunnan yhdistelmää. Parantajien linna oli kliseinen sisäoppilaitos jonka koko henkilökunta oli aika tyhmää tai enemmän tai vähemmän dementoitunutta. Kirjan loppu lörähti täysin kun Univieraat saivat kyvyn teleportata itseään. Lordi Morlen jäi kliseiseksi hahmoksi ja muutenkin kirjassa pyöri kamalasti kliseitä. Suosittelen kirjaa jos muuta hyvää luettavaa ei löydy. Ja kannattaa lukea Bellandran kristalli ennen tätä niin huomaa tason notkahduksen. Arvosana: 5.
Kirja-arviot 51
Viestit 4081
"Univieraiden kivi" on tyttöfantsun ystävien kirja, jossa suurimmaksi ongelmaksi muodostuu se, että lukijaa pidetään jokseenkin tyhmänä. Kaikki, viimeistäkin yksityiskohtaa myöten, tuodaan esiin syvällisten pohdiskelujen ja lukuisten näkökulmahenkilön vaihdosten kautta. Kirjan lopputulos ei ole muuta kuin ennalta-arvattava. Tietyllä tavalla maailmassa on jotain omaakin, mikä ei tee teoksesta aivan ö-tason kirjaa. Kuitenkaan tuskin muille kuin alakouluikäiselle, juuri fantasiaan hurahtaneille tytöille kirja ei tarjoa ihmeempiä elämyksiä. Ja heitäkin kohtaan teos saattaa osoittaa jonkinlaista halveksuntaa helppoudellaan. Seikkailuhenkisyydestä kohtuullista plussaa.