Nykyaikainen Utopia

Alkuteos ilmestynyt 1905. Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Nidottu.

H.G. Wells (1866–1946) oli englantilainen romaanikirjailija, sosiologi, tieteenharrastaja ja historioitsija, jonka laajaan tuotantoon kuuluu niin fiktiivistä utopia- ja science fiction –proosaa, kuin kriittisiä sosiologisia lehtiartikkeleitakin. Hänen teoksistaan on tehty myös lukuisia elokuvasovelluksia. Wellsiä voidaankin George Orwellin ja Aldous Huxleyn ohella pitää eräänä tärkeimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksia kaunokirjallisen ilmaisun kautta 1900-luvulla käsitelleistä kirjoittajista.

Wells suhtautuu kirjoituksissaan ihmiskunnan nykyaikaan ja tulevaisuuteen pessimistisesti, mutta kehittää samalla uutta yhteiskuntajärjestystä, joka asettuu usein johonkin toiseen tai tulevaan utooppiseen maailmaan, ja jossa olot olisivat ihmiskunnalle ihanteellisemmat. Varsinkin ensi kertaa suomeksi saatavassa teoksessa Nykyaikainen Utopia (A Modern Utopia, 1905) hän kehittää dystooppisen ja utooppisen limittävän idean pitkälle.

Teoksessa kulkee samanaikaisesti kaksi tasoa: ensimmäinen on hypoteettinen tarina kahdesta matkalaisesta, jotka päätyvät sattuman tai mielikuvituksen oikusta olosuhteiltaan maapalloa vastaavan Utopian planeetalle. Teoksen toisella, sosiologiseen tarkkailuun, psykologiseen pohdintaan ja yhteiskuntateoriaan perustuvalla esseistisellä tasolla Wells esittää vaihtoehtoisia maailmoita, ja soveltaa niitä käytäntöön fiktiotodellisuudessaan.

Nykyaikaisessa Utopiassa kommentoidaan kattavasti myös muita utopia- ja dystopiateoksia, kuten Platonin Valtiota, Moren Utopiaa, sekä useiden filosofien, sosiologien ja tiedemiesten futurologisia kirjoituksia. Taustalla kulkee kapitalismin ja kommunismin kohtaamisen ohella yksilön ja yhteisön sovittamaton teoreettinen ristiriita, jossa schopenhauerilainen Tahdon metafysiikka heijastuu maailmanvaltion yhteisölliseen toimintaan.

Wellsin mukaan Ihmislaji järjestäytyy yhteen valtioihin, mutta silti ihmisen yksilöllisyyksien on säilytettävä kosketuspintansa ympäröivään maailmaan. Todellisuudesta tulee siten kokonainen organistinen ja poeetiinen metodi, jonka eri osa-alueilla on omat toiminnalliset funktionsa filosofian ja luonnontieteen ihanteiden ristivalaistuksessa:

”Yksilölle vastakkaisena valtio edustaa lajia, Utopian maailmanvaltion kohdalla se edustaa lajia täydellisesti. Yksilön perusta on lajissa, jossa hän tekee kokeilunsa ja joko epäonnistuu, kuolee ja kohtaa loppunsa, tai onnistuu ja saa ilmaisunsa jälkikasvussa ja maailman materiaalisissa ja moraalisissa seurauksissa ja lopputuloksissa. Biologisesti laji on kaikkien sen alkamisesta asti menestyneiden yksilöiden kokeilujen kertymä, ja nykyaikaisten utopistien maailmanvaltio tulee taloudellisesta näkökulmastaan olemaan koetellun taloudellisen kokeilun yhteenveto, jota yksilöllinen yritteliäisyys jatkuvasti koettelee lisää, joko epäonnistuen ja kadoten, tai onnistuen ja viimein yhdistyen maailmanvaltion kuolemattomaan organismiin. Tämä organismi on universaalisääntö, yleinen rajoite ja kohoava pengermä jolla kaikki sen yksilöt seisovat.” (H. G. Wells)

Arvosteluja:

”Utopian planeetalla vallitsee liikkumisen ja sananvapaus. Wells ennustaa faxin keksimisen, matkailun yleistymisen ja lentokoneen kehityksen. Valtio huolehtii Utopiassa peruspalveluista, omistaa maan ja luonnonvarat sekä hallinnoi liikennettä ja työntekoa. Pyrkimys on kohti ihmisten välistä tasa-arvoa. Vapaaehtoiset yhteiskuntaluokat muodostuvat ominaisuuksien mukaan, eivät rahanvallasta johtuen. Myös heikoista ja sairaista huolehditaan.” – Ville Ropponen, Kansan Uutiset

”Wellsillä on erinomainen kyky luoda voimakkaita mielikuvia siitä miltä asiat näyttävät, ja Ville-Juhani Sutisen mainio käännös välittää sen, sekä myös kirjailijan saarnaavuuden, erittäin hyvin. Kääntäjän alaviitteet helpottavat Wellsin lukuisien viittausten ymmärtämistä.” – J. Tuomas Harviainen, Turun ylioppilaslehti

”Kertojakaksikkonsa välityksellä Wells tulkitsee materialistisen ja teknisen kehityksen kulkeneen tasatahtia hengen kypsymisen kanssa: Utopian väki on edistyksellistä ja hienostunutta, ja maasta tulleet tarkkailijat nukkavieruja ilmestyksiä uuden edessä. Näennäisestä vapaudesta huolimatta Utopia on byrokraattinen, pitkälle edistyneeseen ja kaikkialle ulottuvaan luokitteluun perustuva järjestelmä. Valvontaa tarvitaan, koska yhteiskunta on liikkuva, alinomaan muuttuva kokonaisuus.” – Matti Komulainen, Turun sanomat