Kirjasto Margaret Weis Meripihkaa ja verta
joulu 22
maanantai

Risingshadow on Suomen suurin scifi- ja fantasiakirjallisuuteen keskittynyt sivusto.
Tarjoamme mm. kattavan ja ajantasaisen spefikirjatietokannan, arvosteluja
uutuuskirjoista ja aktiivisen keskustelualueen!

Kirjaudu


Tuemme

Keitä paikalla

Paikalla 11 käyttäjää ja
41 vierailijaa

Seuraa meitä



http://www.risingshadow.fi/library_link/images/books/5480.jpg
[klikkaa suuremmaksi]

Arvosanoja 46 kpl
5.0 13%
4.5 0%
4.0 26%
3.5 4%
3.0 39%
2.5 2%
2.0 13%
1.5 0%
1.0 2%
0.5 0%


Keskiarvo 3.36

Arvosanani
star1star2star3star4star5star6star7star8star9star10

Omistan kirjan

Luen nyt

Lisää kirja-arvio

Lisää suosikiksi

Lukulistalle

Meripihkaa ja verta

(Dragonlance: Pimeyden oppilas, #3) Edellinen 

Julkaistu marraskuu 6, 2008
Muokannut Darkki 21.12.2014
Lisännyt Jussi 28.05.2008


Kustantanut Jalava. Teoksen alkuperäinen nimi on Amber and Blood.

Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Mika Renvall. Kansi: Matt Stawicki. Sidottu.

Kuolevainen Mina, joka antoi elämänsä ensin Ainoalle jumalalle ja sitten Chemoshille, onkin itse jumala.

Mina voi horjuttaa jumalten välistä voimatasapainoa taivaassa. Sekä valon että pimeyden jumalat haluavat hänet omaan joukkoonsa.

Mutta arvoituksellisella ja salaperäisellä Minalla on omat suunnitelmansa, jotka eivät riipu jumalten tahdosta tai heidän suunnitelmistaan.

Meripihkaa ja verta on viimeinen osa jännittävästä Pimeyden oppilas -trilogiasta.


 Muita kirjoja joista saatat pitää
Rautalohikäärmeen tytär Happy family Apinoiden Tarzan (Tarzan, #1) Edellisen päivän saari Bestiario Locke Lamoran valheet (Herrasmiesroistot, #1) Maameren tarinat 5–6
 Kirja-arvioita (yhteensä 1 kpl)
- Jackalbury
03.06.2009

'Meripihkaa ja verta' päättää Margaret Weisin Pimeyden oppilas-trilogian, ja samalla saattaa mystisen Minan kohtalon päätökseensä.
Krynnin jumalat ovat tohkeissaan, kun Mina on paljastanut olevansa tuntematon jumaluus, vaeltaja tähtien takaa vai tähän asti piilossa pysynyt jumaluus rajalinjojen takaa? Minan on valittava, astuuko hän pimeyden vai valon jumalten joukkoon ja heilauttaa siten tasapainoa suuntaan tai toiseen. Mina pakenee muuntautumalla takaisin lapseksi, jumallapseksi joka hakeutuu munkki Rhysin ja Koiso-kentin hoteisiin.
Alkaa matka kohti Jumaltenkotoa, jossa Minan on tehtävä valintansa.

Minulle 'Meripihkaa ja verta' oli pienoinen pettymys. Tarina tuntui jotenkin lässähtävän, enkä pysynyt enää aivan täysin kärryillä Minan hengenelämän muutoksista. Rhys Kivenhakkaaja ja Koiso olivat valjuja sivuhenkilöitä vailla syvyyttä, syvimmät henkilöt minusta olivat Mina ja minotauri Galdar. Tarina ei enää pitänyt otteessaan ja loppui minusta hiukan kliseisesti, vaikkakin myönnän Weisin oveluuden hänen saattaessaan Minan ja inkarnoituneen Paladinen vastakkain. Tosin, nyt Minan menneisyys on selitetty kokonaan ja myös hänen tarinansa saatettu loppuun. Mina sai loppua kohden mentäessä yhä enemmän kristiaanisia piirteitä ja hänen uusi asemansa Kyynelten Jumalattarena muistuttaa oudosti kristinuskon ajatusta tasa-arvosta ja rakkaudesta.
'Meripihkaa ja verta' ei ollut Weisin parhaimpia töitä, aika kaukana niistä. Mutta Dragonlance-kirjaksi se oli mukiin menevä.

Arvosana: 7+.

Tykkää
 

Kirjasto Margaret Weis Meripihkaa ja verta