heinä 26
lauantai

Risingshadow on Suomen suurin scifi- ja fantasiakirjallisuuteen keskittynyt sivusto.
Tarjoamme mm. kattavan ja ajantasaisen spefikirjatietokannan, arvosteluja
uutuuskirjoista ja aktiivisen keskustelualueen!

http://www.risingshadow.fi/library_link/images/books/6513.jpg
[klikkaa suuremmaksi]

Arvosanoja 214 kpl
5.0 37%
4.5 5%
4.0 36%
3.5 6%
3.0 13%
2.5 0%
2.0 2%
1.5 0%
1.0 1%
0.5 0%


Keskiarvo 4.15

Arvosanani
star1star2star3star4star5star6star7star8star9star10

Omistan kirjan

Luen nyt

Lisää arvostelu

Lisää suosikiksi

Lukulistalle

Riitasointu

(Langennut enkeli, #2) Seuraava Edellinen 

Julkaisupäivä marraskuu 10, 2011
Muokannut Jussi 19.11.2011


Kustantanut WSOY. Teoksen alkuperäinen nimi on Crescendo.

Alkuteos ilmestynyt 2010. Suomentanut Pirjo Ruti. Sidottu.

Nora ja Patch saivat toisensa, mutta kestääkö heidän rakkautensa myös arjen paineiden keskellä? Vaikka Noran olisi pitänyt tietää, että suhde suojelusenkelinä toimivan nuorukaisen kanssa ei ole helpoimmasta päästä, tulevat seurustelun haasteet hänelle yllätyksenä. Patch ei lukeudu Noran suojelunhaluisen äidin suosikkeihin, ja kapulaa rattaisiin heittävät myös nuorukaista valvovat arkkienkelit. Nora ei pääse eroon tunteesta, että Patch salaa häneltä asioita, ja huomaa epäilevänsä tämän tunteiden syvyyttä.

”Kaikki varoittivat minua. He sanoivat, että minä olin vain yksi uusi päänahka vyöllesi, ja sinä häipyisit sillä sekunnilla, jolloin minä rakastuisin sinuun. Minun on saatava tietää, etteivät he olleet oikeassa.”

Lisää epäluuloja herättää Patchin outo ja äkillinen kiinnostus sietämätöntä Marcieta kohtaan – asia, jota yhä etäisemmäksi muuttuva poika ei suostu selittämään. Samalla kun erimielisyydet uhkaavat erottaa parin lopullisesti, kasvaa Noran kiinnostus oman menneisyytensä mysteereihin: mitä tarkkaan ottaen tapahtui Noran isälle? Ja onko asialla mitään tekemistä sen kanssa, että Noran suonissa virtaa langenneen enkelin veri?


 Muita kirjoja joista saatat pitää
Ingo – Meren kansa (Ingo, #1) Vuori Iso Kiltti Jätti Ovi hiljaisuuteen Pelastakaa kummitukset Piiri (Engelsfors-trilogia, #1) Tuliterä (Sammon vartijat, #1)
 Kirja-arvosteluja (yhteensä 16 kpl)
- Moonlight
11.07.2014

[ juonipaljastuksia ]
 
Riitasointu oli todella hyvä jatko-osa edeltäjälleen ja koukutti ja vangitsi taas mukaansa. Mielestäni ensimmäinen osa hieman parempi mutta tämä hyvänä kakkosena. Noran jatkuva valitus ja mielialanvaihtelut ärsyttivät, mutta myös Patchin käytös ja kiinnostus Marcieen saivat suuttumaan. Juonenkäänteet olivat kekseliäitä ja kirjassa oli hyvin jännitystä. Tässä saatiin myös vastauksia moniin kysymyksiin. Aavistin alusta alkaen Rixonin olevan paha ja en kyllä tykännytkään erityisemmin henkilöstä muutenkaan.

Kuitenkin tosi hyvä ja suosittelen lämpimästi!:)
Tykkää
 

- Elys
13.09.2013

[ juonipaljastuksia ]
 
Riitasointu jatkaa siitä mihin saagan ensimmäinen osa jäi, Patch ja Nora saivat toisensa. Heti kirjan alussa käy kuitenkin jo ilmi, että onni on lyhytaikaista kun Nora yllättäen tunnustaa rakastavansa Patchiä. Lopulta pari ajautuu riitaan ja eroon eikä Nora tiedä yrittävätkö heitä erottaa arkkienkelit, kohtalo vai kenties joku muu?

Kirja oli huomattavasti synkempi kuin ensimmäinen osa ja pidin juonesta. Toisaalta teoksen toteutus ja laatu oli heikompi kuin Langennut enkeli. Mielestäni kirjassa olisi voinut olla vähemmän Noran kiukuttelua, joka söikin arvostelusta jo ensimmäisen tähden. Myös Patch jäi hieman etäiseksi koko kirjan aikana. Tämä on yksi niistä yhden kertojan varassa kerrottavien teoksien haittapuolista.

Scottin hahmo on yksi kirjan varmasti kiistellyimmistä hahmoista. Itse pidin siitä, että vasta kirjan lopussa saatiin kaikki kerrokset puretuksi, eikä kukaan oikeastaan tiennyt ennen loppua millainen ihminen hän oikeasti on. Toisaalta kirjaa on onniteltava myös sen huumorista ja tilannekomiikasta. En muista koska olisin nauranut näin paljon lukiessa. Osa syy tosin voi olla turhan myöhäinen yölukusessio, mutta kuitenkin.

Toinen tähti jää uupumaan hieman sekavasta lopusta. Osasin jo odottaa, että Rixon on pahis, mutta se oli lopulta kuitenkin liian hoputettu ja toisaalta Noran biologisen isän ja kasvatti-isän paljastukset saivat vain hämilleen, eikä asiaa parantanut Hank Millarin paikalle ilmaantuminen. Myös Patch ja Marcie deittailu oli hieman huonosti toteutettu, enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että ymmärsin täysin syyn siihen miksi Patch päätti olla Marcien kanssa: kostoksi, hauskanpidoksi, Millarin tutkimiseksi, arkkienkelien harhauttamiseksi vai kaikkea tätä?

Kirja oli puutteistaan huolimatta kuitenkin luettava kuten sen jatko-osa, vaikkei alkuasetelmat seuraavalle kirjalle olekaan omaan mieleen.
Tykkää
 

- Miaaas
25.12.2012

Ensinmäinen osa oli parempi, mutta tämäkin oli silti koukuttava. Jännitystä oli paljon ja välistä vähän sekava mutta tosi hyvä! Harmitti vain, kun Patch ja Nora erosivat, mutta se vaan lisäsi halua lukea loppuun ja selvittää palaavatko he yhteen.
Tykkää
 

- RwByC
25.12.2012

Ihana kirja kuten ensimmäinenkin osa. Jäin odottamaan innokkaasti kolmannen osan saamista käsiini! Kirjastot ovat kiinni ja aukeavat ylihuomenna, joten pitää odottaa. Vaatii aikalailla kärsivällisyyttä, sillä jo aiemmin yritin lainata Hiljaisuutta mutta se oli lainassa ja kirjaston kone ei antanut lainata. Suosittelen lukemaan sarjaa!
Tykkää
 

- Rosale
30.06.2012

Mielestäni tämä osa oli parempi kuin ensimmäinen, mutta Nora alkoi ärsyttää. Jahkaili vain Patchin perään..Mutta eron takana olikin ollut Rixon! Juoni oli hieman sekava, mutta mielestäni hyvä. :)
Tykkää
 

- Liliales
24.06.2012

Omasta mielestäni kirja olisi ollut huomattavasti parempi jos se ei olisi hukkunut kokonaan Noran ärsyttäviin mieliala vaihteluihin ja itsekkäisiin tekoihin. Välillä se oli suorastaan raivostuttavaa luettavaa. Mutta kyllä Patchkin olisi voinut tehdä vähän enemmän.

Mutta arvosanaani nostaa Vee, koska hän loisti edelleen! Plussaa antoi myös Noran ja Patchin kiihkeä kohtaus ja kirjan loppu, mikä jäi todella jännittävään kohtaan.

Toivon kolmannelta osalta enemmän ja saan aloittaa sen lukemisen hyvinkin pian, onneksi!
Tykkää
 

- Nina98
14.05.2012

Riitasointu on niin ihana juuri omaperäisen ideansa takia (Enkelit). Nora on mukava ja helposti samaistuttava päähenkilö. Pidin vielä enemmän ensimmäisestä osasta.
Tykkää
 

- Tiittis
28.04.2012

Loppu oli outo, jäin suu auki tuijottamaan viimeistä lausetta. Mutta hieno kirja, niinkuin esimmäinen osakin!
Tykkää
  (+1 tykkää tästä)

- risteilyponi
23.03.2012

Kirja oli mielestäni aivan loistava! Aivan niinkuin ensimmäinen osakin oli. Tämä oli todella mukaanasa tempaava ja lukemista ei millään olisi ikinä jaksanut lopettaa :D sitä vaan luki,luki ja luki.. Odotan innolla sitä kolmatta osaa!
Tykkää
  (+1 tykkää tästä)

- Rekkis
10.03.2012

Aivan yhtä hyvä kuin edellinen, vaikka ei yhtä romanttinen, mut tottahan sen on et jos kokoajan Nora ja Patch vaan lepertelis nii siihen aikanaan kyllästyisi, siisn siirappikirjaan. (Tämä mun mielipide) Ja mun mielestä vaik täää nyt joissain kohtia ku ekaa kertaa luki niin vaikutti aika harmilliselta nii, ei tämä sarja olisi mitään ilman riitasointua, kuuluu selvästi juoneen. Rixonista en osannut kyllä yhtään aavistaa että hänestä tulee tuollainen "pahis" ja yhdessä vaiheessa uskoin jo että Patch on kaiken takana. Mutta onneksi ei, Nora ja Patch vaan kuuluvat toisilleen ja tän kirjan loppu, mitäs hittoa??!! Hamuan sen kolmannen osan käsiini mahollisimman pian, jäi niin jännään kohtaan et ku luin sen ja sit käänsin sivuu eikä siel ollutkaan mitään olin ihan ihmeissäni ja eka ajatus oli että ei tää tähän voi loppua. No... kolmatta ootellessa! Ja vielä Scott oli osuva henkilö, mutta Marchien ja Patchin vehtaus, EN TYKKÄÄ! Nyrpistin nenääni aina lukiessani ja vielä Veestä: Oli niin omassa elementissään, että sai aina oikein olan takaa nauraa hänen letkautuksilleen! :) Suosittelen koko sarjaa kaikille romantiikasta, jännityksestä, kauhusta ja yliluonnollisesta tykkääville!!! ;)
Tykkää
  (+4 tykkää tästä)

- kyyhkynen
07.01.2012

[ juonipaljastuksia ]
 
Petyin kirjaan jonkin verran, se jäi mielestäni liian synkäksi. En voinut tietenkään odottaa pelkkää hempeilyä, mutta Patchin vehtaaminen Marcien kanssa oli ihan kamalaa luettavaa. Scott oli epäselvä ja surkea hahmo, enkä tajua, miksi Nora viitsi lainkaan olla hänen kanssaan. En olisi halunnut Rixonin paljastuvan pahaksi tyypiksi, hän oli niin suloinen hahmo. Kirjan loppu pelasti Patchin ja Noran suhteen, mutta vain hetkeksi. Kumpa Hank kukaliekään ei olisi tullut pilaamaan kaikkea. Jäin todellakin odottamaan jatko-osaa ja toivon, että se on parempi.
Tykkää
 

- Fallen angel
30.12.2011

[ juonipaljastuksia ]
 
Heti ensimmäisen kirjan luettuani oli kyllä tämäkin ihan pakko lukea. Siis aivan mahtava kirja! Ei voi muuta sanoa. Jos jokin häiritsi niin taas oli oikeasti "pahat tyypit" vähän samankaltaisia. En nyt viitsi ihan suoraan laittaa mitä tarkoitan, jos joku ei kirjaa ole vielä lukenut, etten pilaa kenenkään lukukokemusta, mutta kuitenkin varmaan ymmärtää mitä haen takaa, kun on kirjan lukenut. Mutta aivan sairaan hyvä kirja :D
Tykkää
 

- Dark.princess
10.12.2011

Ok, eli mikä V"t&n loppu toi oli??????!!!!!!!!!!
Ihan sairaan hyvä kirja, mutta mikä loppu toi nyt oli?
Suosittelen kaikille:)


Tykkää
 

- janki
18.11.2011

Tämä kirja on todellinen parannus ensimmäisestä osasta! Tässä oli sitä jotakin.

Ainoana huonona puolena oli koko Patch touhu ja se että hän vehtasi sen Marcien kanssa(!?) ja käyttäytyi muutenkin Noraa kohtaan hyvin ilkeästi koko ajan, sääliki kävi Noraa.

Onneksi kuitenkin loppua kohti asiat hieman parani. Vee oli taas aivan omassa roolissaan ja sai kyllä nauraa hänen jutuilleen oikeen kunnolla. Samoin sille upealle kissatappelulle. Oli kyllä harmi että Vee jälleen kerran kiinnostui siitä nimenomaisesta pahasta tyypistä ja oli harmi että se tyyppi sattui olemaan Rixon.

Kirja jäi kyllä niin jännittävään kohtaan että saa kyllä jännityksellä odottaa seuraavaa!
Tykkää
 

- rudi92
16.11.2011

Kirja oli kyllä aivan yhtä loistava mitä ensimmäinenkin. Juoni on edelleen hyvä ja mukaansatempaava ja Patch niin jumalallinen kuin ennenkin.
Tykkää
 

- Q_Black
14.11.2011

Ensimmäinen reaktio on, että HÖH! MIKSI SE LOPPUI NÄIN?! Jäi kyllä niin jännään kohtaan, että puren varmaan sormeni kynnettömiksi odotellessani jatko-osaa. Riitasointu jatkaa samaa samalla tasolla ensimmäisen kirjan kanssa. Joskin tässä kirjassa on aika synkeä tunnelma melkein koko ajan Noran ja Patchin suhdekiemuroiden takia. Silti en malttanut päästää kirjaa käsistä ja luin sen melkein yhteen putkeen. Muutama kohta oli aika sekava ja taas sai tietää uusia asioita Noran menneisyydestä. Patch on edelleen niiiin ihana, vaikka tässä kirjassa sen käytös sai välillä suun kiristymään raivosta. (Patchin ja Noran kohtaamiset - kuumaa kamaa!) Noraa kävi sääliksi useaan otteeseen. Tämä kirja herätti monia tunteita; surua, kiukkua ja naurunpyrskähdyksiäkin muutamaan väliin. Kerta kaikkiaan loistava kirja, jonka jälkeen jää janoamaan lisää!!
Tykkää
  (+2 tykkää tästä)