Yö saapuu

7.64 41

Alkuteos ilmestynyt 1990. Suomentaneet Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen. Päällys: Jukka Murtosaari. Nidottu.

Yö saapuu vuodelta 1941 on yksi tieteiskirjallisuuden pyhimpiä tekstejä. Tämä tieteisnovellien Citizen Kane on aina lähellä kärkeä, kun alan harrastajat innostuvat äänestämään kaikkien aikojen parasta scifi-tarinaa. Vuonna 1990 Asimov laajensi legendaarisen novellinsa romaaniksi apunaan toinen raskaan sarjan kirjailijanimi Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu tämän romaanin keskivaiheille.

Tapahtumat sijoittuvat Kalgashin planeetalle, joka kerran 2000 vuodessa vaipuu täydelliseen pimeyteen. Hulluksi tekevä pimeys tulee aina yllätyksenä Kalgashin asukkaille, jotka tekevät mitä tahansa valoa saadakseen – pian on planeetan kehittynyt sivilisaatio taas pirstaleina, ja historia joutuu alkamaan uudesta nollapisteestä.

Adlibris: tarkista saatavuus

Luokitus: Scifi

Arvosana kirjalle

Omassa kirjahyllyssäni

Kirjan tilaus

Kirja julkaistu 1994 (WSOY)

Alkuperäinen nimi Nightfall

Tietoja muokattu huhtikuu 22, 2010

Isaac Asimov

Isaac Asimov (1920–1992) oli amerikkalainen kirjailija ja biokemisti. Hänet tunnetaan tieteisromaaneistaan ja kansantajuisista tiedekirjoistaan. Asimov oli Robert A. Heinleinin ja Arthur C. Clarken ohella yksi kuuluisimmista tieteiskirjailijoista 1900-luvulla. Vuonna 1986 Yhdysvaltain tieteis- ja fantasiakirjailijoiden yhdistys myönsi Asimoville tieteiskirjallisuuden suurmestaripalkinnon. Asimovin teoksia on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta.

Asimov syntyi pienessä Petrovitšin kylässä Moskovasta lounaaseen. Hänen vanhempansa olivat maallistuneita juutalaisia. Vuonna 1923 Asimovin perhe muutti Yhdysvaltoihin 1923 ja asettui asumaan New Yorkiin. Heillä oli kaupungissa sukulaisia, jotka auttoivat heidät alkuun. Vuonna 1926 perheen isä osti Brooklynista pienen tupakka- ja makeiskaupan. Nuori Asimov työskenteli kaupassa iltaisin ja tutustui siellä yhdeksänvuotiaana tieteislukemistoihin. Hän innostui ja luki alalta kaiken, minkä sai käsiinsä ja alkoi yksitoistavuotiaana itsekin kirjoitella pöytälaatikkoon. Myöhemmin hän solmi yhteyden science fictionin varhaiseen fandomiin.

Lue lisää ...

Asimov valmistui Columbian yliopistosta vuonna 1939. Ensimmäiset tieteistarinansa Asimov sai julkaistua samana vuonna. Novelli ”Yö saapuu” (1941) kohotti hänet yhdeksi tuolloisten pienten science fiction -piirien tähdistä. Novelli julkaistiin ajan tunnetuimmassa tieteislukemistossa Astounding Science Fiction, jonka päätoimittaja John W. Campbell oli muutaman edellisen vuoden aikana nostanut alan kärkijulkaisuksi. Campbellin toimittajakauden varhaisvuosia on Yhdysvalloissa ollut tapana kutsua tieteiskirjallisuuden kulta-ajaksi. Robottinovelleissaan Asimov esitteli kuuluisat robottien kolme lakia. Tyylillisesti Asimov kirjoitti selkeän konstailematonta, juonikeskeistä tekstiä.

Toisen maailmansodan aikana Asimov työskenteli kemistinä laivastotelakalla. Sodan jälkeen Asimov opiskeli biokemiaa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1948. Hän sai biokemian professuurin Bostonin yliopiston lääketieteellisestä koulusta vuonna 1949.

Asimovin varhaistuotannon pääteos on alun perin lehdessä jatkokertomuksena vuosina 1942–1950 julkaistu Säätiö-sarja, joka julkaistiin kirjamuodossa kolmena osana 1951–1953. Säätiö-tarinoissa Asimov uudisti 1920-luvulta periytyvää tieteisseikkailun perustyyppiä avaruusoopperaa. Sarjan mallina oli Edward Gibbonin Rooman valtakunnan rappio ja tuho (1776–1788) kohotettuna Linnunradan mittoihin. Esimerkiksi kenraali Bel Riosen mallina Asimovilla oli keisari Justianuksen kenraali Belisarius. Taustaa tarinan historiankäsitykselle hän ammensi Arnold Toynbeen teoksessaan Historia uudessa valossa (1934–1939) esittämistä ajatuksista.

Vuosikymmenien kuluessa Säätiö-trilogia vakiinnutti asemansa yhtenä tieteiskirjallisuuden klassikoista, vaikka sitä ei voikaan pitää kirjallisesti korkeatasoisena teoksena, kuten Juhani Hinkkanen toteaa kirjassa Science fiction. ”Se on rakenteellisesti hatara, sen henkilöt yksiulotteisia ja tarjottu historiankuvakin vähintäänkin epätodennäköinen. Sen, kuten monien muidenkin varhaisten tieteisromaanien ja -novellien arvostus johtuu maineesta, jonka se sai julkaisuaikansa innokkaiden tieteiskirjallisuuden harrastajien keskuudessa. He eivät etsineet science fictionista kirjallisia arvoja, vaan uusia ideoita, irtautumista arkitodellisuudesta ja yksinkertaisesti hyvää viihdettä, ja näitä asioita Säätiö-kirjoista löytyy.”

Romaanikaksikko Teräsluolat (1953) ja Alaston aurinko (1956) kuuluu Asimovin tunnetuimpiin. Niissä Asimov onnistui yhdistämään science fictionin ja salapoliisiromaanin lajityypit. Aikamatkustustarina Ikuisuuden loppu (1955) jäi edellä mainittuja teoksia vähäisemmälle huomiolle, mutta on joidenkin mielestä Asimovin parhaimpia romaaneja. Asimov ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1958 ja omistautui tieteen kansantajuistamiselle. Asimovin tietokirjoista on suomennettu Maailmankaikkeuden mitat (1983). Vuonna 1972 Asimov palasi tieteiskirjallisuuden pariin romaanilla Itse jumalat, jolla hän voitti sekä Hugo- että Nebula-palkinnon. Myöhempinä vuosinaan Asimov kirjoitti vanhoille teoksilleen useita jatko-osia ja pyrki yhdistämään sarjansa samaan kaikkeuteen, mutta nämä teokset eivät yltäneet hänen aikaisempien teostensa tasolle.

Asimov oli naimisissa vuosina 1942–1970 Gertrude Blugermanin kanssa. Vuonna 1973 hän avioitui Janet Jeppsonin kanssa. Asimov oli suosittu puhuja ja hän osallistui mielellään sf-coneihin. Asimov oli ateisti ja valetieteiden vastustaja. Hän osallistui uskonnottomien etujärjestön AHA:n ja CSICOP-skeptikkojärjestön toimintaan. Asimov julkaisi satoja teoksia ja on maailman parinkymmenen käännetyimmän kirjailijan joukossa. Isaac Asimovin nimeä kantaa edelleen tieteislehti Asimov's Science Fiction. Hänen mukaansa on nimetty myös asteroidi 5020 Asimov, kraatteri Marsissa sekä peruskoulu Brooklynissa.

Lähteitä

Juhani Hinkkanen: Isaac Asimov. Teoksessa Science fiction. Kirjastopalvelu, 1990.
Juhani Hinkkanen: Isaac Asimov. Teoksessa Ikuisuuden loppu. Ursa, 1987.
Antti Oikarinen: Isaac Asimov. Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.

Kuva: Rowena Morrill

Fan-sarja

Sarja sisältää 42 teosta.

Kirjojen päällyksen sarja-asu: Martti Ruokonen.

5.20 5

6.00 17

6.66 33

6.32 16

Kun Maa kirkui ja muita epätavallisia tarinoita

6.92 25

7.00 20

8.04 28

7.08 24

6.88 26

6.84 63

6.08 13

5.20 5

5.50 4

5.72 7

7.96 33

6.00 26

6.04 22

6.24 37

6.96 28

6.96 20

7.62 16

7.12 35

6.90 20

4.88 9

6.44 9

6.86 23

7.64 41

7.80 45

6.00 10

Pehmustettu selli ja muita kauhun paikkoja

7.00 14

5.38 8

6.12 16

6.42 7

6.60 27

5.86 15

5.76 16

7.96 22

6.00 24

6.64 17

8.08 27

7.94 19

6.50 8

Kirja-arviot & arvosanat

Carthanie

Arvosanat 505
Kirja-arviot 7
Viestit 6

kesäkuu 20, 2016

6 / 10

Parhaiten tämä tarina toimii alkuperäisessä asussaan, eli novellina, joka ei turhaan ole yksi maailman parhaista tieteisnovelleista. Kirjana oikeastaan tarinan koko viehätys ja terä katoaa tylsäksi. Miksi pitää lisätä pituutta jo lähes täydelliseen tarinaan? Kirjan lukee kyllä, on se ihan ok, mutta silti pettymys. Siinä vaiheessa kun "lopputekstien" pitäisi tulla ja lukija pitäisi jättää suu auki haukkomaan henkeään, tuijottaen haltioituneena mielikuviinsa, niin tarina jatkuukin. Kaikki oleellinen ja tärkeä oli jo novellissa. Kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä selittämistä. Jos et ole lukenut novellia, niin tämä luultavasti kannattaa lukea? Mutta mieluummin se novelli.

HPTP

Arvosanat 306
Kirja-arviot 0
Viestit 9

toukokuu 26, 2023

Antoi 7 / 10 arvosanan kirjalle

karivaan

Arvosanat 189
Kirja-arviot 19
Viestit 5

tammikuu 7, 2023

Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle

merten paavo

Arvosanat 51
Kirja-arviot 0
Viestit 2

heinäkuu 8, 2022

Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle