Liikkuva linna

- Kirjaneito

---

Luin tämän kirjan joskus vuosia sitten ja tänään kirjastossa päätin tarttua tähän uudelleen. Olen nimittäin viime aikoina lukenut Jonesin Chrestomancin maailmat -sarjaa, johon suoraan sanottuna rakastuin. Nyt oli siis oiva aika virkistää muistojani tästäkin kirjasta ja katsoa, mitä siitä tällä kertaa tykkäsisin.

Ja minähän tykkäsin paljon.

Jo pelkästään Liikkuvan linnan alkuasetelma on kiehtova. Maa, jossa Jonesia lainaten; seitsemän peninkulman saappaat ja näkymättömyysviitat ovat totta. Silti näkymättömyysviittojakin kiehtovampi asia oli tuo vanhimman sisaruksen "kirous". Kaikkihan me tiedämme, että saduissa nuorin sisaruksista on aina se kaunein ja paras. Liikkuvan linnan päähenkilönä onkin Sophie, joka vanhimpana sisaruksena uskoo olevansa tuomittu epäonnistumaan.

Sophie raataa pitkiä päiviä hattukaupassa, kun paha Erämaan noita saapuu, ja muuttaa hänet vanhaksi mummoksi. Sophie päätyy velho Howlin liikkuvaan linnaan, ja tekee sopimuksen tulidemoni Calciferin kanssa. Sophie vapauttaa Calciferin Howlin kanssa solmitusta sopimuksesta ja Calcifer koittaa purkaa Sophien kirouksen.

Liikkuvasta linnasta tekee erilaisen jo se, että päähenkilönä on vanha nainen. Sophie onkin ihastuttava, sisukas ja hauska henkilö, kirjan parasta antia. Myös velho Howl hurmaa täydellisillä marttyrin taidoillaan ja turhamaisudellaan.

Liikkuva linna on kirjoja, jotka luetaan lähes yhdeltä istumalta. Humoristisesti kirjoitettu teos lumoaa paitsi kielellään, myös juonellaan.

Muistan vieläkin kuinka hämmentynyt olin luettuani tämän ensimmäisen kerran. Lopun juonikuvio tuntui mahdottoman sekavalta ja olihan se sitä myös toisellakin kerralla. Nyt onnistuin kuitenkin rakentamaan uusien ja vanhojen tietojen pohjalta varsin ehjän kuvan siitä, mitä tässä nyt lopulta tapahtuikaan.

Suosittelen tätä siis ehdottomasti, täytynee uudelleen lukea myös seuraavat osat Leijuva linna ja Rönsyilevä talo.

---

Tykkää

 

- Villapumi

---

Kolme sanaa: Rakastan tätä kirjaa <3

---

Tykkää

 

- Uni

---

En muista miten päädyin lukemaan koko kirjan, sillä muistan, että en siihen aikaan ollut vielä hirveä fantasian ystävä ja takakannen teksti ja nimi kuullostivat oudoilta. Onneksi luin, huolimatta kaikesta mitä kirjasta ulkoapäin saa irti, kirja on ehdottomasti yksi parhaista lukemistani kirjoista. Tätä lukiessa sai nauraa. Joudun lukemaan kirjan aina välillä uudelleen ja aina kun se on luettu, minulla tulee jokin outo ikävä Sophieta ja Howlia, onneksi he vähän vilahtavat myöhemmissäkin kirjoissa.

---

Tykkää

 

- Tiittis

---

Liikkuvasta linnasta tekee mielenkiintoisen sen juoni, jota ei ymmärrä, ainakaan minä en ymmärtänyt, heti ensimmäisellä lukukerralla. Luettuani kirjan toisen ja kolmannen kerran, ymmärsin vihdoin kuka on Suliman ja kuka Prinssi Justin. Olen itse parantumaton romantiikan rakastaja, joten sitä olisi saanut puolestani kirjassa olla enemmän. Mutta Liikkuva Linna on ihan, rakastan juonta, henkilöitä, kerrontaa, kaikkea! Elokuva on huono, kirja tunnetusti paljon parempi. Tämä on niitä kirjoja, jotka pitää lukea ensi-istumalta loppuun asti!

---

Tykkää

 

- Thialfi

---

Liikkuva linna alkaa erinomaisesti. Henkilöt ovat kiinnostavia, tilanteet hauskoja ja maailmassa tuntuu olevan taikaa arkisessakin muodossaan. Puolenvälin jälkeen saa kuitenkin huomata, että kirjailija panostaa lähinnä kimuranttiin juoneen ja teos jää kevyeksi komediaksi. Kerrankin tuntuu olevan niin päin, että kirjasta tehty elokuva on kiinnostavampi. Romaania voi suositella nuortenkirjallisuutena ja Diana Wynne Jonesin ihailijoille, joita epäilemättä riittää.

---

Tykkää

  (+2 tykkäsi tästä)

- KirjojenAhmija

---

Kirjan hyvä ja hupaisa teksti tempoo lukijan mukaan seikkailuun. Shophie on hattukaupan omistajan tytär. Eräänä päivänä erämaan noita muuttaa Shophien vanhaksi mummeliksi. Näin Shophie päätää lähteä maailmalle etsimään onneaan vihdoinkin. Näin alkaa mukava Dianan kirjoittama kirja. Suosittelen kirjaa muillekkin, jotka tykkäävät magiasta ja noitien höpsöilystä. Kirja on parempi kuin Hyao Miazakin elokuva Liikkuvasta linnasta.

---

Tykkää

  (+1 tykkäsi tästä)

- Hattiwatti

---

Kirjasta tehdyn elokuvan perusteella en ruvennut kirjaa lukemaan. En pitänyt elokuvasta, mutta kun äidinkielentunneilla jouduimme kirjan lukemaan, jäin heti kiinni. Tämä oli niitä kirjoja, jotka pitää lukea yhdeltä istumalta.Ilman Sophieta ei kirja kylläkään olisi ollut puoliksikaan näin hyvä, vahvat naishahmot olivat minusta parasta kirjassa.

---

Tykkää

  (+1 tykkäsi tästä)

- tintti

---

Kirja on taattua Diana Wynne Jonesin laatua! Kirjan juoni on erittäin mukaansatempaava, eikä arvattavista juonenkäänteistä ole puhettakaan. Kirjailija oli selkeästi nähnyt vaivaa kirjan eteen keksien useita eri tapahtumapaikkoja, joista yksikään ei muistuttanut toisiaan.

Kirjan henkilöt olivat aivan ihastuttavia. Kaikilla oli omat erityiset luonteenpiirteensä, jotka kuvasivat hyvin kyseisiä henkilöitä. Erämaan noita jäi itselleni hieman hämäräksi henkilöksi, samoin kuin hänen tulidemoninsakin. Pidin siitä, miten Howlin persoona muuttui kirjan edetessä.

Kirjan loppu jäi itselleni hieman hämäräksi, kaikki tapahtui vähän turhan nopeasti. Loppu oli kuitenkin onnellinen, mikä sopi aivan loistavasti tähän kirjaan. Itse kirjailija kirjoitustyyli on aivan tajuttoman söpö hänen käyttäessään erittäin kuvailevaa kieltä olematta kuitenkaan mitenkään vaikeaa. Tästä syystä kirja on erittäin nopealukuinen. Voin suositella lämpimästi kaikille lapsille ja lapsenmielisille.

---

Tykkää

 

- Jackalbury

---

Hyvä kirja ja seikkailurikas juoni joka tempaisee mukaansa. Ainoa asia mistä en pitänyt, oli loppu joka minusta hieman plörähti. Sophie ja Howl olivat mielenkiintoinen pariskunta ja Calcifer yliveto. Eniten minua nauratti kirjassa Sophien käynti Ingaryn kuninkaan luona ja hänen tapaamisensa prinsessan kanssa. Kirjan mieleen painuvin kohta oli se, jossa Howl vei Sophien kotiinsa joka paljastuikin tutummaksi kuin luulin. Elokuvan nähneenä huomasin Miyazakin paljolti poikenneen kirjasta. Siksi minusta elokuvaa ja kirjaa ei pidä pitää samana ja arvostella niitä sen perusteella. Kirja oli minusta hyvä ja hieno ja suosittelen sitä kaikille.
Arvosana: 9+.

---

Tykkää

  (+7 tykkäsi tästä)

- Varjolehti

---

Mielikuvituksekas, vilpitön ja sympaattinen kokonaisuus, jonka lukemisesta aidosti nauttii. Ehkä parasta antia ovat henkilöhahmot, jotka ovat todella persoonallisia ja vuorovaikuttavat pakottoman oloisesti. Ainoa, joka jättää toivomisen varaa, on ehkä loppuratkaisu (vähän liikaa vähän liian makeaa mehua).
Myös elokuva sulatti sydämeni ja hiveli sisäistä lastani. Lukekaa, katsokaa ja rakastukaa!

---

Tykkää

  (+2 tykkäsi tästä)

- Fantasyfan

---

Liikkuva linnan maailma on kiehtova ja sisälle imaiseva. Tässä tarinassa pienet yksityiskohdat syventävät juonta, eivätkä tylsytä sitä. On myös rohkeaa käyttää tarinassa päähenkilönä vanhaa mummoa, kun suurin osa tarinoista tuntuu edelleen käyttävät sitä köyhää sikopaimenta josta sittemmin tulee kuningas.

---

Tykkää

  (+2 tykkäsi tästä)