Kirjasto Ilkka Auer Ikitalvi
kesä 20
torstai
Risingshadow on Suomen suurin scifi- ja fantasiakirjallisuuteen keskittynyt sivusto. Tarjoamme mm. kattavan ja ajantasaisen spefikirjatietokannan, arvosteluja uutuuskirjoista ja aktiivisen keskustelualueen!


Kirjautuminen



Mainonta

Mainospalkki

Keitä paikalla

  • Boogahbo
  • Hauki
  • Jaragil
  • Dragan
  • Maailmanherra
Yhteensä paikalla:
  • 5 käyttäjää
  • 36 vierasta

Facebook

Lähetä sivu

http://www.risingshadow.fi/library_link/images/books/4603.jpg
[klikkaa suuremmaksi]

Arvosanoja 104 kpl
5.0 58%
4.5 0%
4.0 27%
3.5 0%
3.0 13%
2.5 0%
2.0 2%
1.5 0%
1.0 0%
0.5 0%


Keskiarvo 4.40

Arvosanani
star1star2star3star4star5star6star7star8star9star10

Omistan kirjan

Luen nyt

Lisää arvostelu

Lisää suosikiksi

Lukulistalle

Kirjahyllyjen tilastoja
Luettu107 kertaa
Luetaan nyt1 kertaa
Lukulistalla8 kertaa
Suosikkina4 kertaa
Omistettuna41 kertaa
Selattu 7pv aikana
(uniikkeja osumia)
22 kertaa

Julkaisupäivä huhtikuu 2008
Muokannut Jussi 25.09.2012


Kustantanut Otava.

Kansi: Riikka Jäntti. Sidottu.

Mukana Kuvastaja-palkinnon lyhytlistalla 2009.

Ylistetty kotimainen fantasiasarja Nonna-tytön ja hänen jääkarhunsa seikkailuista päättyy komeasti.

Nonna on nyt jäänoita, Hiidenkynnen valtiatar, sysilouhijumalan ja jäänlouhien jumalattaren suojeluksessa. Hänellä on hallussaan mahtavat pakkasen ja pimeyden voimat, ja hän haluaa palauttaa louhien vallan. Noridiumin viholliset nawyrilaiset pelkäävät ennustusta, jonka mukaan jäänoita tuhoaisi heidän maansa. Maiden välille syttyy sota, ja Nonna joutuu lähtemään tielle, joka on täynnä sattumia, vihaa ja vallanhimoa – ja toisaalta kunnioitusta ja rakkautta. Miten käy Noridiumin ja Nawyrin, kun Nonna ja louhijumalat näyttävät voimansa?

Ikitalvi on neliosaisen Lumen ja jään maa -fantasiasarjan viimeinen osa.

Valkohiuksinen nainen nosti kätensä kohti taivasta ja kutsui lunta. Tuuli totteli hänen ääntään. Se synnytti valtavia pilviä, painoi niitä yhä alemmas ja alemmas, eikä kestänyt kauan ennen kuin lumi ryöpsähti pilvien syövereistä pieninä, kiteisinä kristalleina. Äkillisellä murahduksella tuuli tarttui lumeen ja alkoi vihmoa sitä kaikkialle.

Valkohiuksinen nainen ja vieressä odottava musta lohikäärme katosivat sankan lumipyryn sekaan.

"Tule, ikitalvi", Nonna kuiskasi hymyillen.

Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjan aiemmat romaanit Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja ja Hyinen hauta ovat saaneet poikkeuksellisen innostunutta palautetta sekä kriitikoilta että lukijoilta.

"Auerin vahvuus on erinomaisen hyvin rakennettu fantasiamaailma... Tuskin yhdessäkään englanninkielisessä fantasiaromaanissa voitaisiin kuvata talvea niin rakastavasti kuin Auer tekee." – Helsingin Sanomat

”Tällaista on hyvä nuortenfantasia.” – Tähtivaeltaja


 Muita kirjoja joista saatat pitää
Pasianssimysteerio Kauhun ja kauneuden valtakunta (Gemma Doyle, #1) Lumoava kirous (Caster Chronicles, #1) Suuri purskitsa Keisarin panda
 Kirja arvosteluja (yhteensä 2 kpl)
ei
avataria
- Orduuka
29.01.2013

Luin oikein mielelläni tämän kirjan alusta loppuun saakka. Oli positiivista, että sekä päähenkilö että kirjailija ovat molemmat kasvaneet tämän kirjasarjan myötä ja viimeisessä osassa on havaittavissa selkeä ero edeltäjiin nähden.

Edelleen kummastusta herättää se, että Nonna vaikuttaa tunteettomalta. En ole varma siitä, onko tarkoituksellista, että hänellä ei ole koskaan nälkä, jano tai loputon väsymys.

Tarina alkaa auermaiseen tapaan vähän jäykänpuoleisesti, mutta kerronta korjaantuu nopeasti. Tässä kirjassa oli selkeästi panostettu enemmän tarinaan ja juoneen kuin aikaisemmissa. Kielellisesti kirjailija on pysytellyt tyyliuskollisena. Mitään älyttömiä yllätyksiä tai upeita elämyksiä kirjassa ei ollut. Valitettavasti loppukin oli ennalta arvattava ja kierojen henkilöiden kohtalot valmiiksi aseteltuja hyvissä ajoin.

Auerin luoma maailma kerää kiitosta monilta arvostelijoilta ja onhan se hyvin luotu, vaikka itse olisin toivonut enemmän kuvausta siitä eteläpuoleisesta maailmasta, kun se pohjoinen puolisko on niin hyvin selitetty jo moneen otteeseen.
Sysilouhista ja heidän tulevaisuudestaan olisi mieluusti lukenut enemmänkin. Toisaalta Auer osasi loistavasti lopettaa Nonnan tarinan juuri oikeassa kohdassa.
Mistään jymy-yllätystä ei siis ole kyse, mutta Ikitalvi oli ihan mukava lukukokemus.

Tykkää
  (+1 tykkää tästä)

ei
avataria
- Nannapus
31.05.2012

Aivan ihana! Hyvin rakennettu maailma, itseasiassa erittäin hyvin. Päähenkilö Nonna on ihanan erikoinen päähenkilö, jonka päättäväisyyttä ei voi kuin ihailla.
Eniten kuitenkin rakastan koko sarjan maagista tunnelmaa- se säilyy loppuun asti. Olin iloinen siitäkin.
Ainoa miinus on, että henkilöt menevät aivan sekaisin. Nimet ovat vaikeita ja kuulostavat samoilta & niitä on paljon; luntin niitä kirjan takaa enemmän kuin kerran!
Mutta kokonaisuus ratkaisi, eli täydet 5 tähteä tästä ~
Tykkää
 

Kirjasto Ilkka Auer Ikitalvi