Päävalikko
Kirjastovalikko
Kirjautuminen
Keitä paikalla
- Eija
- Dyn
- Jussi
- Muitalus
- Iivari
- Radoxeald Lectunium
- Jossu89
- VMN
- jukkahoo
- Rituri
- Tiuku
- 11 käyttäjää
- 37 vierasta
Lähetä sivu
| 5.0 |
|
8% |
| 4.5 |
|
0% |
| 4.0 |
|
37% |
| 3.5 |
|
0% |
| 3.0 |
|
37% |
| 2.5 |
|
0% |
| 2.0 |
|
16% |
| 1.5 |
|
0% |
| 1.0 |
|
2% |
| 0.5 |
|
0% |

Keskiarvo 3.33
| Luettu | 50 kertaa |
| Luetaan nyt | 0 kertaa |
| Lukulistalla | 3 kertaa |
| Suosikkina | 1 kertaa |
| Omistettuna | 8 kertaa |
| Selattu 7pv aikana (uniikkeja osumia) | 19 kertaa |
Kustantanut Tammi.
Kansi: Sari Airola. Sidottu.
Topelius-palkintoehdokas 2007, Kuvastaja-palkintoehdokas 2008.
Kun taas virkosin, makasin rannalla selälläni. Taivas oli tummunut. Hyvin korkealla lensi lentokone - tai niin minä luulin. Vain sen kaukainen siluetti erottui, jyrinää en kuullut. Koko ruumistani särki. En millään jaksaisi uida takaisin. Kaikki tavarani olivat toisella rannalla, eikä Lilli taatusti pitäisi niistä huolta. Kännykkä ja kukkaro oli ehkä jo varastettu.
Olisi pakko nousta ylös, lainata jonkun puhelinta ja soittaa äidille.
Oona on niin raivoissaan, että kävelee vaatteet päällä järveen ja ui pitemmälle kuin ikinä ennen. Vedessä jokin raapaisee Oonaa, niin että hän saa syvän haavan. Vastarannalla maisema on muuttunut ja ihmiset vaikuttavat merkillisiltä. Suomen presidenttinä kuuluu olevan J. K. Paasikivi, eikä kenelläkään ole kännykkää. Oona uskoo siirtyneensä ajassa taaksepäin, mutta huomaa pian, että jotain muutakin on vinksallaan.
Kun Oona aloittaa työt kenkätehtaassa, hän ymmärtää, että jokin pahuus kuristaa koko kylää. Mikä se on ja miksei siitä puhuta?
Suomu on nuortenromaani, joka sukkuloi liskon lailla sujuvasti ajassa ja todellisuudessa. Se ammentaa aineksia niin Suomen lähihistoriasta kuin vampyyritarinoista ja fantasiasta.
Entäpä jos maailma olisikin suomun verran toisenlainen?
Sari Peltoniemi on Lempäälässä asuva nuortenkirjailija ja äidinkielen opettaja. Hän on julkaissut tätä ennen seitsemän lasten- ja nuortenkirjaa, joista fantasiaromaani Hirvi on ollut vuoden 2001 ja lastenromaani Kukka Kaalinen koulutiellä vuoden 2002 Finlandia Junior -palkintoehdokkaana. Hirvi sai Suomen Tolkien -seuran Kuvastaja-palkinnon 2002.
Kirja-arvosteluja:
”Ainutlaatuinen yhdistelmä kasvukertomusta ja fantasiaa, vampyyritarinaa ja vaihtoehtohistoriaa. Kirja joka antaa uskoa suomalaisen nuorisoromaanin omapäiseen kehittymiseen. Tässäpä meille Suomen philip pullman?” – Markku Soikkeli, Turun sanomat
”Suomu on vaihtoehtoisen historian kuvaus, aikamatka, kasvukertomus,
fantasiatarina elinvoimmaa ihmisistä keräävistä kuolemattomista ja
heidän uhreistaan. Suomu on myös ihmissuhderomaani parhaimmillaan.” – Marketta Härkönen, Virikkeitä 4/2007
”Jos kirja voi olla uni, niin tämä on sellainen. Suomu on kuin unien
varjoisassa todellisuudessa kirjoitettu nuortenromaani, joka
ihmeellisellä tavalla pysyy koossa myös valvemaailmassa.” – Pasi Jääskeläinen, Tähtivaeltaja 4/2007
”Peltoniemi hallitse rakenteen ja kielensä sekä kirjallisen perinteen.” – Karo Hämäläinen, Suomen kuvalehti 47/2007
”Suomua on helppo pitää Sari Peltoniemen vahvimpana teoksena. Itselleni - fantasiaa vieroksuvanakin – jo muutaman vuoden takainen Hirvi (2001) oli valloitava kokemus, eikä Suomuun tarvitse pettyä. – – Nuortenkirjaksi Suomuun on saatu mahtumaan monia tasoja, ja se käsittelee myös Peltoniemen
aiemmista teoksista ttuksi tulleita toiseuden tuntoja ja erilaisuuden
hyväksymisen teemoja.” – Maaria Rousu, Pohjalainen 16.11.2007
”Mielestäni Suomu on Sari Peltoniemen (toistaiseksi) paras
romaani, ehjä ja monitasoinen työ, joten suosittelen sitä lämpimästi
muillekin lukijoille.” – Portti 3/2007
”Sari Peltoniemen Suomu on hyvin omaperäinen teos, joka ammentaa
sisältöä monesta eri kirjallisuuden tyylilajista erottuen tuoreella
tavalla kotimaisen fantasiakirjallisuuden joukosta.” – Janne Puustinen, Uutis-jousi 11.10.2007
”Peltoniemi ja kansanperinteen elementtejä ja kauhua. Hän saa aikaan
tiiviin, jopa hyytävän tunnelman. Dialogi on hauskaa, muttei silti
löysää.” – Marika Riikonen, Hämeen sanomat 28.10.2007
avataria
- Jackalbury
Kirjan alku oli nopea ja mukaansa tempaava. Oona ui vihoissaan järven yli ja vedessä jokin viiltää häntä jalkaan. Vastarannalla Oona saa huomata päätyneensä toiseen todellisuuteen, Suomeen jossa eletään vuotta 1947 ja Ruotsia vastaan käyty sota on juuri ohi ja Ahvenanmaa menetetty. Paikkakuntaa hallitsee kartanosta käsin kenkätehtaan omistava Ugovien dynastia. Ugoveja pelätään ja nämä pitävät aluetta valtansa alla. Oona saa huomata olevansa ainoa, joka voi nousta Ugoveja vastaan. Kahden todellisuudella välillä sukkuloivat liskot ja Ugovit törmäävät oudosti yhteen, ennen kuin kaikki päättyy.
Kirjan alku oli hyvä ja se vei mukanaan. Peltoniemi osaa hienosti nostaa jännitystä pikku hiljaa Ugovien salaisuuksien paljastuessa vähän kerrassaan. Peltoniemi myös kirjoittaa siten, että tarinaa jaksaa lukea koko ajan ja mielenkiinto pysyy yllä. Loppu oli kyllä aikamoinen pettymys, jotenkin se tuntui töksähtävältä. Liskojen mystisiä salaisuuksia ei paljastettu, ellei sitten kirjailija aio kirjoittaa jatkoa tähän liittyen. Ugovit jäivät aika hämäräksi ja minua hiukan harmitti se, etteivät he saaneet rikoksestaan minkäänlaista rangaistusta. Mutta se on tietenkin oma ongelmani, sillä aina paha ei saa palkkaansa. Ihminen kylläkin aina haluaisi, että laittomuuksista rangaistaisiin, muttei niin aina tapahdu. Mutta muuten kirja oli mielestäni mukavaa luettavaa ja varsin hyvä tasoista kotimaiseksi fantasiaksi, vaikkei se Auerin, Holopaisen ja Viertolan tasolle ylläkään.
Suosittelen kirjaa kotimaista fantasiaa etsiville.
Arvosana: 8-.
(+1 tykkäsi tästä)
- Dark Clark
Päähenkilö Oona kävelee suutuspäissään vaatteet päällä järveen.
Vastarannalla hän huomaa päätyneensä kummalliseen vuoden 1947 Suomeen, missä historia on vinksahtanut radaltaan. Sota käytiin Neuvostoliiton sijaan Ruotsia vastaan ja Karjalan asemesta menetettiin Ahvenanmaa. Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg tunnetaan nimellä Juri Leonid Runebergsi.
Kirjan maailma on hyvin kiehtova hienoisine maagisine elementteineen (kahden maailman väliä kulkevat vesiliskot, salaperäinen venäläinen ylimyssuku, joka pitää paikakuntaa saappaankorkonsa alla...)
Juoni ei kuitenkaan suorastaan loista omaperäisyydellään, vaan on aika tavallinen vampyyritarina höystettynä pienillä herkullisilla keksinnöillä (esim. maahiset). Henkilöt ovat mielenkiintosia ja miljöö eläväinen. Maailman vaihtoehtoishistoriasta olisin kuullut mielelläni enemmänkin, enkä vain ohimennen heitettyjä viittauksia sodasta ja ruotsalaisevakkojen kotiinpaluukaipuita.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen, joissakin kohdin hieman ontuva, tarina.
(+5 tykkäsi tästä)









