Päävalikko
Kirjastovalikko
Kirjautuminen
Mainonta
Keitä paikalla
- Taivaskäärme
- Tapsa
- Kirjaneito
- Nafisan
- punnort
- dreameling
- Darkki
- Janiii
- Sini
- 9 käyttäjää
- 50 vierasta
Lähetä sivu
| 5.0 |
|
63% |
| 4.5 |
|
1% |
| 4.0 |
|
29% |
| 3.5 |
|
0% |
| 3.0 |
|
5% |
| 2.5 |
|
0% |
| 2.0 |
|
1% |
| 1.5 |
|
0% |
| 1.0 |
|
1% |
| 0.5 |
|
0% |

Keskiarvo 4.55
| Luettu | 359 kertaa |
| Luetaan nyt | 0 kertaa |
| Lukulistalla | 52 kertaa |
| Suosikkina | 73 kertaa |
| Omistettuna | 173 kertaa |
| Selattu 7pv aikana (uniikkeja osumia) | 52 kertaa |
Kustantanut WSOY. Teoksen alkuperäinen nimi on The Hunger Games.
Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Helene Bützow. Sidottu, kansipaperi. 2. painos 2010, nidottu.
Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät
suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä
ruoasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat
kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun.
Rangaistukseksi kehitettiin nälkäpeli.
Pelin säännöt ovat yksinkertaiset. Jokaisen vyöhykkeen on
arvottava yksi poika ja tyttö osallistumaan kisaan. Nuoret pakotetaan
vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava
toisensa. Viimeinen hengissä selviytyjä on voittaja.
Nälkäpeli on vuotuinen tapahtuma ja koko maassa näytettävä
tosi-TV-ohjelma. Trilogian ensimmäisessä osassa 16-vuotiaan Katnissin
kyvyt joutuvat koetukselle, kun hän ilmoittautuu peliin vapaaehtoiseksi
pelastaakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpa lankeaa...
Suzanne Collins kertoo Theseuksen tarun ja gladiaattorielokuvien inspiroineen häntä omalaatuisen yhteiskunnan luomisessa. Nälkäpeli on hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa.
Yhdysvaltalainen kirjailija asuu Connecticutissa perheensä ja
takapihaltaan adoptoimiensa kissojen kanssa. Hän on aloittanut uransa
1991 kirjoittamalla lastenohjelmia televisiolle.
"Minulta pyydetään usein lukuvinkkejä, ja annankin niitä mielelläni, koska kirjat ovat
minusta innostavia. Viimeisin villitykseni on Suzanne Collinsin Nälkäpeli. Tämä kirja
lumosi minut niin, että minun oli pakko ottaa se mukaan päivällispöytään ja piilottaa
se pöydänkulman alle, jottei tarvitsisi keskeyttää lukemista. Tarina valvotti minua
monta yötä peräkkäin, sillä vielä kirjan luettuanikin makasin hereillä vuoteessa sitä
ajatellen. Olen suositellut kirjaa ventovieraille kirjakaupassa. Ja nyt kaikille, jotka
lukevat nettisivujani. Nälkäpeli on suurenmoinen." – Stephanie Meyer
”Nälkäpeli on romaani täynnä jännitystä, joka ei päästä hetkeksikään otteestaan. Luin sen yhtä soittoa alusta loppuun.” – Stephen King
”Tarinan vahvana juonteena on epäoikeudenmukaisuus (…) Romaania voi tarkastella vertauskuvana loppuun asti viedystä kilpailu- ja tositv-yhteiskunnasta.” – Vesa Sisättö, Helsingin Sanomat
- Arvostelu Risingshaw.netissä (Klaus Maunuksela)
- Tribute
Paras kirja minkä olen ikinä lukenut. Kirjaa ei todellakaan pysty laskemaan hetkeksikään käsistä, vaan se on pakko lukee heti. Henkilöt ovat tosi uskottavia, ja samaistuttavia. Juonu on aika perinteinen kolmiodraama, mutta Suzannella on taianomainen taito kirjoittaa tavalla, joka saa kirjan ainutlaatuiseksi. Elokuva oli kirjaa laimeampi, mutta silti ihana, ja Josh Hutcherson Peetana oli unelmien täyttymys! Nyt vaan odotellaan jännittyneenä Catching Firen ilmestymistä!
- hanhyokkasikimppuuni
Huhhuh. Luin tämän kirjan uudelleen vuoden tauon jälkeen. En kuollaksenikaan muistanut, kuinka koukuttava kirja on kyseessä. Luin kirjan muutamassa illassa. Suzanne Collinsin upea teksti saa lukijan todella elämään keskellä Nälkäpeliä. Kirja on parempi, kuin ikinä muistinkaan.
Jos minun pitäisi elää jossakin lukeani scifi-kirjan maailmassa, en valitsisi todellakaan Panemia. Voisin joutua keskelle tappoleikkiä. Saattaisin joutua tilanteeseen, jossa ainoa tie hengissäselviämiseen on ystävän tappaminen. Itse en kestäisi Nälkäpeliä toisin kuin Katniss.
Kirja on vain niin upea ja ajatuksia herättävä. Miksi Nälkäpeli? Kuinka joku saattaa? En voi ymmärtää, mitä päättävien henkilöiden päässä liikkuu.
avataria
- Pirita
Nälkäpeleistä ei voi sanoa muuta kuin että Suzanne Collinsilla riittää ajatuksia. Hyviä sellaisia siis. Ei, nyt käsititte mut väärin.. Nälkäpelin on maailmankaikkeuden upein kirjasarja! Välillä kirjalle kiroaa pahimmat kirosanat, kun lempihahmo kuolee. Välillä istuu keskellä kyynelten vesiputousta. Kaikkein suurin tunne on kuitenkin voitontahto. Teille, joita arveluttaa kirjan "raakuus", voin sanoa että unohtakaa ennakkoluulonne. Kirjassa ei helvata vieköön ihannoida väkivaltaa, tappamista tai muuta tälläistä. Äh, jotenkin aina kun mun pitäisi kuvailla Nälkäpeliä, en osaa pukea ajatuksiani sanoiksi. Kiteytettynä; Nälkäpeli on upea kirjasarja täynnä upeita hahmoja, paikkoja ja kuvailua. Maailman raakuus näkyy kirjassa hyvin, mutta selviää, että sitä vastaan voi myös taistella. Jos ette ole vielä lukeneet, NYT MARS LUKEMAAN!
- Dyn
Uudenlainen tyttökirja tulee! Nykynuortenromaanin sankaritar ampuu jousella, metsästää, hakkailee poikia ja kulkee rohkeasti omaa tietään. Nälkäpeli osoitti ensimmäisten joukossa, että dystopia ja rakkaus sopivat hyvin samaan pakettiin. Teini-ikäisten normaalit ongelmat saavat uusia sfäärejä, kun nuo teinit asuvatkin totalitaarisen yhteiskunnan syrjäkylissä. Päähenkilön vaatteiden kuvailu olisi silti voinut jäädä vähemmällekin.
- Tiger
Tykkäsin tosi paljon, koska juoni ei jäänyt junnaamaan paikoilleen, vaan meni koko ajan eteen päin. Leffakin oli hyvä.
- VMN
Juuri tehty elokuva Nälkäpelistä on antanut kirjallekin valtavan suosiopuuskan. Itse en ollut kuullut kirjasta mitään, kunnes elokuva herätti mielenkiintoni. Hollywoodilla on siis sekin hyvä tapa, että he tuodessaan kirjan valkokankaalle, he tuovat samalla myös kirjan uudelleen esiin. Itse olen alkanut myös valua tähän kastiin, joka haluaa ensin lukea kirjan ja nähdä sitten vasta elokuvan, vaikka kuulisinkin teoksesta vasta ensi kertaan. Selattuani hetken kirjan Wikipedia sivuja, huomasin kirjan saaneen suurta suosiota ennen elokuvia. Kirja oli voittanut lukuisia palkintoja ja myynyt valtavasti kopioita. Pakkohan se oli siis lukea.
Kirja on mielestäni hiukan lyhyt, pokkarin vain alle neljäsataa. Se kertoo Katniss Everdeenistä, joka on kirjan päähenkilö ja kertojaääni. Luonnonkatastrofit ovat tuhonneet sen, minkä tunnemme Pohjois-Amerikkana ja jäljellä on uusi utopia nimeltä Panem. Panemin pääkaupunki, Capitol, hallitsee muita vyöhykkeitä, joissa eletään köyhyydessä ja kurjuudessa, kun Capitolissa eletään loistossa ja rikkauksissa. Joka vuosi Capitol järjestää vyöhykkeiden kustannuksella tapahtuman, jota kutsutaan Nälkäpeliksi. Siinä valitaan kaksi nuorta jokaiselta kahdeltatoista vyöhykkeeltä, jotka laitetaan yhteen tappamaan toisiaan areenalle kun koko muu jäljellä oleva maailma seuraa tapahtumaa.
Tarina alkaa siitä kun hyvin epätodennäköinen vaihtoehto, Katnissin sisko, Prim, jolla on vain yksi arpa tuhansien arpojen joukossa, joutuu valituksi Nälkäpeliin. Katniss suostuu itse peliin suojellakseen siskonsa kohtaloa, josta seurataan kuinka Katniss valmistetaan Nälkäpeliä varten ja lopulta käydään itse peliä läpi.
Olin hyvin kiinnostunut kirjasta, sillä mielestäni sen konsepti on nerokas. Ehkä se miellyttää minun verenhimoista puoltani, mutta pidän ideasta jossa nuoret ovat pakotettuja tappamaan toisiaan, kunnes vain yksi on elossa. Valitettavaa kuitenkin on, ettei Collins osaa hyödyntää tätä konseptia mielestäni tarpeeksi, kuten hän ei hyödynnä muutakaan maailmaa, jonka hän on luonut. Kirjan maailma ja ontoksi ja merkityksettömäksi. Sillä on historia, mutta se kerrotaan vain muutamissa virkkeissä, eikä siihen palata enää. Collins onkin halunnut keskittyä vain Katnissin omaan tarinaan, mutta minun makuuni tämä on liian vähän. Toivoin ja halusin kuulla lisää Panemista, mikä johti muun maailman tuhoutumiseen, miksi juuri Capitol voitti, miten tuossa muiden alueiden kapinoissa oikeasti kävi ja niin edelleen. Collins ei vastaa näistä mihinkään kattavasti. Meillä vain on maailma, ja sillä se.
Tarina itsessään on lähtökohtaisesti hyvin mielenkiintoinen, mutta siitä puuttuu se jokin. Itse en alkanut missään kohti todella välittää hahmoista ja miksi Capitolia oikein vihataan ja siitä kuinka epäoikeudenmukainen Nälkäpeli ja kaikki muu maailmassa tällä hetkellä on. Koska kerronta on Katnissin oma ääni, hänestä meidän ja hänelle tapahtuvasta lukijan tulisi välittää erityisen paljon, mutta itse en saanut luotua tällaista suhdetta Katnissiin missään kohti.
Ongelmia oli useampiakin. Alku käytetään kertomaan mitä Katnissin kotona tapahtuu, Vyöhykkeellä 12. Sitten kaikki tuo kuitenkin unohtuu, enää ei kuulla Primistä tai hänen äidistään, muuta kuin muutamassa harvassa muisteluhetkessä. Alku on vain lämmittelyä lähes koko ensimmäisen kolmasosan, jossa valmistellaan koko tapahtumaa varten, mutta tarpeeksi vahvaa suhdetta ei saada aikaiseksi. Kaikki menee silti liian nopeasti, eikä asioilla ole todellista merkitystä.
Suurin ongelma kuitenkin mielestäni on juuri tuo Collinsin välinpitämättömyys yksityiskohtia kohtaan. Toisinaan nuo yksityiskohdat ovat jopa valtavia, joskus ei, mutta Collins kertoo harvoin kaikesta tarkkaan. Historia ja tausta unohdetaan täysin, minkä voi antaa ymmärtää sillä, että halutaan keskittyä tähän hetkeen. Silti, niin mehukas lähtökohta lähes vaatii enemmän tutkimista, mitä voidaan mahdollisesti saada seuraavissa osissa. Pidän niiden uupumista silti hiukan pettymyksenä. Mutta jos historian unohtaa, niin jäljelle jää silti suurin osa siitä mitä muualla tapahtuu. Ymmärrän, että Katniss on päähenkilö, mutta se rajoittaa kerrontaa aivan liian paljon. Emme tiedä mistään muusta kuin Katnissin omista vaikeuksista. Emme kuule mitä tapahtuu pelin ulkopuolella tai mitä tapahtuu pelin aikana toisaalla. Moni tapahtumista saa lukijan janoamaan ja odottamaan, että näihin tapahtumiin palataan vaikkapa myöhemmin selittämään mitä tapahtui, mutta tätä ei tehdä. Jos Katniss ei jotain heti näe, sillä ei ole väliä.
Kielellisesti en myöskään pitänyt kaikesta. Collins käyttää mielestäni liikaa joitain sanontoja, kuten ”minä ajattelen”. Kun kyse on minäkertojasta, niin sitä ei tarvita, vaan voidaan sanoa suoraan mitä hän ajattelee sen enempää sitä selittämättä. Samanlaisia kömmähdyksiä löytyy tuon tuosta, joka saa tekstin tuntumaan hiukan kömpelöltä ja tarpeettoman pitkältä. Samaten Collins ei osaa kirjoittaa toimintakohtauksia. Suurimman sodan keskellä hän saattaa alkaa kertomaan jotain historiaa, jolla ei ole todella väliä sillä hetkellä, ja toiminnantunne katoaa välittömästi, eikä luo intiimiä jännitystä. Huomasin myös joitain kirjoitusvirheitä siellä täällä, mutta en sen pahemmin.
Collinsin valinta minäkertojana antaa mahdollisuuksia päästä todella Katnissin tunteisiin ja tapahtumiin, mutta hän tuntuu hahmona silti hiukan huteralta. Samalla se myös estää kaiken muun esittämisen, tässä on kyse vain Katnissistä, ei mistään muusta, ja muut hahmot on täysin unohdettava, mikä on valitettava seikka. Samalla tullaan ongelmaan, joka johtaa välttämättä myös siitä lähtökohdasta, joka Nälkäpeliä kohtaa. Kerromme minäkertojan näkökulmasta tarinan, jossa 24 nuorta käy toisiaan vastaan ja vain yksi voi selviytyä. Kirjan lopetuksen voi arvata hiukan liian helpostikin. Toivoin sormet ristissä, että Collins olisi ollut tarpeeksi lahjakas ja nerokas keksiäkseen tien tästä ulos ja päätyäkseen odottamattomaan ratkaisuun, mutta minut hän petti tässä.
Nälkäpeli sisältää muutenkin vain harvoja yllätyksiä. Se antaa muutamia, mutta ne yleensä pilataan pian niiden jälkeen, eikä oikeaa jännityksen, petoksen ja yllätyksen makua saada pidettyä yllä. Kirjanloppu ja loppuhetket olivat mielestäni täysin typeriä ja vesitti muuten ”ihan ok” kuvan kirjasta. Collins tuo kuvioihin tekijöitä, joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä millään ja lopussa yritetään luoda jännittävää lopetusta, mutta itse petyin siihen. Ja kirjan lopetus on palkittu erikseen.
Kaiken kaikkiaan en voi ymmärtää mistä kirja on saanut niin paljon suosiota. Olen vahvasti sitä mieltä, että konsepti on hyvin mehukas, mutta siihen se jää. Collins hylkää taustoittamisen ja maailmanluonnin täysin, mutta hän ei myöskään luo mitenkään erityisen pidättelevää juonta tai hahmoja, eikä se ole edes shokeeraava, vaikka kyse onkin nuorista tappamassa toisiaan. Kirja on mukavan kevyttä luettavaa, mutta ei sen enempää. Tulen luultavasti lukemaan seuraavatkin osat, mutta niillä on paljon parannettavaa tästä osasta.
avataria
- rudi92
Kirja ei ollut aivan niin hyvä, kuin olin kuvitellut. Eikä se johtunut kirjasta itsestään, vaan kirjailijan tyylistä kirjoittaa. Se oli monesti tosi outoa ja sekavaa, joissain kohdissa liian nopeatempoista. Tunteet oli kerrottu aika huonosti ja monissa kohdissa jäi hieman epäselväksi mitä Katniss tunsi.
Mutta muuten kirja oli ihan kiva. Kun itse Nälkäpeli alkoi, kirjaa ei meinannut laskea käsistä. Katniss oli tosin ärsyttävä, mutta loppujen lopuksi ei paljon haitannut.
Ihan neljän tähden arvoinen lukukokemus.
avataria
- Elluxoxo
Kirjoitan tätä näin nuoren lukijan näkökulmasta.
Sain 10-vuotislahjaksi kaveriltani ekan kirjan, ja luin takakansitekstin ja pidin sitä niin raakana, että laitoin kirjan hyllylle ja sinne se unotui vuodeksi.
11-vuotiaana löysin sen taas, ja aloitin lukemaan ja luin sen siltä istumalta. Kaikki vain oli niin... Koukuttavaa.
Nyt olen 12 ja lukenut ensimmäisen kirjan 7 kertaa - ja suosittelen ehdottomasti kaikille muillekin!
- ShadowMaker
Nälkäpeli on lähes täydellinen!
Näin alkuun se oli pakko todeta.
Kirja on alusta loppuun kiinnostava ja koskettava, siis ihan "fyysisestikin"!
Tällä tarkoitan sitä, että itselläni oli ainakin sellainen olo, että Nälkäpeliähän tässä pelataan. Odotti pelkäen mitä seuraavaksi tapahtuu, kuka hyökkää ja mistä hyökkää.
Tuntui kuin olisi taistellut Katnissin rinnalla!
Harva kirjailija pystyy saamaan lukijansa kirjan vangiksi.
Syy miksi annan kirjalle neljätähteä, on se, että näin jo seuraavat osat lukeneena tuntuu, ettei tämä kuitenkaan ollut se täydellisin. Niin kuin alussa sanoin, LÄHES täydellinen!
- maxs
Nälkäpelistä ei mielestäni ole "ikiklassikoksi" ("uudeksi Harry Potteriksi"), jota luettaisin 20 vuoden päästä kovin aktiivisesti. Sellainen sukupolvet ylittävä taika puuttuu lähes kokonaan. Tähän hetkeen ja nyt kasvavalle Facebook-sukupolvelle Nälkäpeli kuitenkin (toivottavasti) tarjoaa ajattelemisen aihetta tosi tv:n ja internetin suhteen.
Collins osaa kuljettaa juonta järkevästi ja lähes täydellisellä temmolla, ihmissuhteista löytyy sopivasti ristiriitoja, valmiiksipurekselua ei esiinny kohderyhmään nähden liikaa, ja kyseessä on kaikinpuolin hyvä nuortenkirja.
(+1 tykkää tästä)
avataria
- Wizardine
Tosi, tosi jännittävä, koukuttava, persoonallinen idea ja yllättäviä käänteitä. Yksi parhaista kirjoista, mitä olen lukenut. Siis nimeomaan tämä ensimmäinen kirja, ehdottomasti sarjan paras osa. Tykkäsin Vihan liekeistäkin, yllätti, miten lähes täysin sama idea oli saatu käytettyä niin fiksusti uudestaan ja silti toteutettua niin erilaisena. Matkijanärhi taas... noh. Se oli tiettyyn pisteeseen saakka hyvä, mutta viimeiset luvut ja se koko loppuratkaisu pettivät pahasti. Niin hyvä sarja ja niin laimea lopetus. Mutta ensimmäinen osa... teen kunniaa Suzanne Collinsille.
- Sielunsyöjä
Ei ole meikäläisellä harmaintakaan mielikuvaa siitä, miten mä tähän tykästyin.
Kirjastossa olin vaan ihan innoissani. »Jee! Nälkäpeli!»
Enkä muista miten hiivatissa olin saanut semmoisen tuntuman, että Nälkäpeli on jee.
Varmaan joku lehtiartikkeli ylipuhui minut xD
Jokainen osa tästä on ollut niin hieno, että on ollut pakko lukea joka sana heti katsettaan irroittamatta (välillä on pakko pitää taukoa muusta syystä,utmut...).
En oikein osaa myöskään tietää, mikä tässä minut lumosi, mutta sillä tuskin onkaan väliä.
Hieno katsaus ihmiskunnan tulevaisuuteen ja tositvn äärimmäisyyteen. Vähän paranneltu versio Selviytyjistä :D.
Kyllä tämä on loistava lukukokemus niin tytölle, kuin pojallekkin. Suosittelen.
- Vallu
Kun ensimmäisen kerran kuulin kirjasta ymmärsin sen täysin väärin, joten onneksi siskoni pakotti minut (vastahakoisuudestani huolimatta) ottamaan tämän matkalukemiseksi. En tietenkään kertonut hänelle mutta olin heti kirjan pauloissa ja olen lukenut sen ainakin viidesti.
Tarina on aivan upeasti kirjoitettu, eikä kirjaa voi aloitettuaan laskea käsisttään. Elokuva oli kuitenkin suuri pettymys, koska siitä oli jätetty niin paljon pois.
Tätä kirjaa ja koko Nälkäpeli-trilogiaa suosittelen kuitenkin kaikille.
- Rosale
Yksi suosikki kirjoistani. Elokuva oli pienoinen pettymys, mutta kirjat ovat aina parempia. Kirjassa tapahtui paljon, mutta se pysyi kohtuudessaan eikä lössähtänyt loppua myöten, niinkuin joissain kirjoissa. Ensimmäinen osa on paras! ;)
(+2 tykkää tästä)
- Breetz
Kirja oli hyvä, helppoa lukea, Katnisin ja Peetan romanssia oli ihana seurata. Kirja saa 4/5 tähteä, koska jostain syystä kirja ei noussut niin "Märakastantätäkirjaaihanaihana<33!" listoilleni.
- CaliFe
Mie yritän yleensä välttää kaikenlaisia teinimassailmiöitä, niinkun luulin Nälkäpelinkin olenvan. Mutta ei.
RAKASTUIN. Kun mie ostin tän pokkarina matkalle ja tarina imaisi minut kokonaa. Luin kirjan yhdessä päivässä, sitten luin sen samalla viikolla uudelleen. Juoni, miljöö ja henkilöt olivat niin oikeantuntuisia ja koskettavia ja ihania, että ihan koskee. Synkkää ja vähän ahdistavaa tunnelmaa pelasti romantiikka (mutta siinä ei menty siirappiseksi) ja huumoriakin löytyi, mikä oli aika yllättävää. Haukoin henkeä, itkin ja nauroin, ja koko kirja tarjosi parhaan tunne-elämyksen sitten Kuoleman Varjelusten! Kamala:D En oo pitkään aikaan ollu näin innostunut mistään sarjasta. Kaikkein hauskinta tässä on se, että miun pikkuveli, joka yleensä inhoo ihan kaikkee mistä mie tykkään, tykkää kirjasta ja mikä kaikkein yllättävintä, ei kerro miulle koko ajan miten homo Peeta on, vaan Peeta on sen mielestä kirjan paras hahmo! ;)
Elokuvan DVDtä ja kakkososaa odotellessa...
(+1 tykkää tästä)
- Msullgar
Tämä kirja oli aivan ihana. en voinut lopettaa sen lukemista, täytyi vain jatkaa ja jatkaa. Joten ahmin tämän kirjan neljässä päivässä. Äiti ei olisi millään halunnut ostaa tätä, mutta lentokonematkalle oli pakko saada lukemista etten panikoisi että lentokone putoaa. Jälkeenpäin ostin kirjan englanninkielisen (alkuperäisen) version, joka minulla on vielä kesken.
(+1 tykkää tästä)
- Catherine
Mitä tähän voisi sanoa ? Aivan MAHTAVA kirja. Bongasin kirjakaupan hyllyltä viime kesänä ja lähti oitis mukaani. Koko kaveripiirillekin oon suositellu ja nekin oon saanu tästä innostumaan. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.
- EppaheartBooks
Uskomaton! Sillä sanalla kuvaan tätä kirjaa. Ystäväni britteistä oli jo pitkään hehkuttanut minulle tätä kirjaa joten pakko oli lukea!
Tämä oli jotain niin.. uniikkia,jotain semmoista jota ei vain voinut laskea alas,luin koko kirjan yhteen putkeen!
Yleensä luen vain kirjoja jotka on mahollisimman fantasia,joten tämä yllätti tosi positiivisesti,suosittelen lukemaan! :)
- Ferren
En tiedä mistä aloittaa... Loistava, synkkä, aito, raaka mutta ei liian... ja ennen kaikkea uniikki. Näin sanoakseni tiivistettynä. En voinut lopettaa lukemista, joka hetki tuntui kuin olisin itse ollut nälkäpelissä mukana.
Kirja ei siis todellakaan ole sellainen mitä yleensä luen. Takakannen perusteella asetin ennakkoluuloja, jotka kuitenkin särkyivät jo muutaman luvun luettuani. Parasta oli, että henkilöiden persoonallisuudet säilyivät muuttumattomina. Tarkoitan, ettei missään vaiheessa tullut mieleenkään, ettei kirjailija olisi ollut täysin perillä hahmoistaan. Missään vaiheessa mikään tapahtuma ei tuntunut merkityksettömältä. Jokainen luku päättyi niin pysäyttävästi, että oli vain pakko jatkaa lukemista. Vaikka kuinka yritin ennustaa tapahtumat, silti jokainen hetki yllätti.
Kirja ei tosiaankaan ole liian raaka. Aluksi tuntui, ettei ajatusta muiden ihmisten tarkoituksellisesta tappamisesta korostettu niin tuskallisena kuin se tavalliselle ihmiselle olisi. Raakuus kuitenkin lisääntyi loppua kohden, kun tribuutit nälkäpelissä vähenivät.
Kirja todellakin herättää vihaa Panemia ja sen keksimää viihdeohjelmaa kohtaan. Enpä haluaisi elää moisessa yhteiskunnassa, varsinkaan 12-18-vuotiaana nuorena, joka pakotettaisiin arvontaan.
Todellakin aion hankkia kirjat hyllyyni.
(+1 tykkää tästä)
- Q_Black
Aluksi epäilin tätä sarjaa suuresti, mutta päätin rohkeana hommata ensimmäisen osan. Kirjasarja kuuluu mm. Stephenie Meyerin suosikkehin. Kirjassa kerrotaan todella hienosti elämästä kurjissa oloissa, selviytymisvaistoista ja uhrautumisesta. Kirja piti otteessaan alusta asti. Suorastaan pompin tuolillani lukiessani. Kirjan teema on aika synkkä. Kirjassa kuvaillaan kuolemaa ja tappamista. Ei kuitenkaan kauhean raa'asti, jotta hiukan nuoremmatkin voivat lukea näitä. Loppujen lopuksi ei ole kuitenkaan mitään "kevyt lukemista" kirjan synkkyyden takia. Onneksi kirjaan on työnnetty myös ripaus huumoria ja romantiikkaa. Takuulla siis lukemisen arvoinen!
(+2 tykkää tästä)
avataria
- Salut
Minusta Nälkäpeli oli todella hyvä kirja, vaikkakin todella erilainen aikaisempiin kirjoihin verrattuna, tietysti positiivisesti. Suosittelen kirjaa kaikille jotka vähänkin välittävät fantasiasta, tai mistä vain, kirja ei minusta kamalan fantasiakirja ollut. Tietysti siinä oli oma maailmansa joka oli aivan upea. Joten kaikki lukemaan Nälkäpeli!:D
avataria
- tiiailona
Tämä kirja lumosi minut, niinkuin Meyerinkin. Ensimmäisellä lukukerralla: olin angiinassa, todella korkeassa kuumeessa ja muutenkin kipeänä. Kun luin sivuja eteenpäin, hirveissä kurkkukivuissa, sain jotenkin pientä lohtua koko kirjasta, kun siinäkin kärsittiin ja voitiin pahoin - useasti ja toistuvasti. Rakastuin tähän kirjaan välittömästi. Luin koko kirjan yhteen putkeen, en päästänyt siintä irti hetkeksikään. Juoni oli niiiin mukaansa tempaiseva, mielenkiintoinen ja omaperäinen.
Olen lukenut toisenkin osan, ja se oli mielestäni hiukka pettymys, varsinkin loppu. :( Mutta siis, odotellessa kolmannen osan suomennosta! Suosittelen lukemaan, jos edes vähän on mielenkiintoa kys. kirjaa kohtaa!
avataria
- Twist
Nälkäpeli on uusi "hitti" minulle. Tarina on unohtumattamon kaunis ja kauhea samaan aikaan, juoni pitää otteessaan niin, että lukemista oli vaikea jättää kesken, vaikka väsyttikin jo lukeminen myöhään yöllä.
Hahmot olivat loistavasti kehitetyt, ja juoni oli fantastisen upea, ja en malttanut olla hetkeäkään ilman seuraavaa osaa, joka minun piti heti ottaa jatkoksi. Tämän sarjan aion todellakin omaankin hyllyyni hankkia, niin upea se on!
avataria
- emmu
Kun lainasin kirjan kirjastosta, en odottanut että kirja olisi edes hyvä, mutta nälkäpeli oli loistava. Ehdottomasti yksi parhaista kirjoista jonka olen ikinä lukenut. Tarinaan pääsee heti sisään ja kirja etenee sopivan nopeasti ettei tylsiä kohtia pääse syntymään. Suosittelen ehdottomasti että jokainen lukee Nälkäpelin. Se sopii myös nille jotka eivä muuten scifistä tai fantasiasta pidä.
avataria
- Katsuja
Tulipa pitkästä aikaa luettua kirja käytännössä yhdeltä istumalta. Nälkäpeli on samannimisen trilogian ensimmäinen osa ja onnistui pitämään ainakin tämän lukijan otteessaan. Vaikea näin äkkiseltään sanoa kuinka merkittävää dystopia-scifiä tämä kirja on, mutta ainakin jäi vahva tunne että tämä oli taitavasti kirjoitettu ja fiksu eloonjäämisseikkailu, vaikka suurin ansio olisikin ilmiömäisessää taidossa pitää lukija jännityksessä sivulta toiselle ja hahmot verevinä ja uskottavina.
Ainoa, mikä jäi kirjan jälkeen vähän hermostuttamaan oli tieto, että tässä on vasta trilogian ensimmäinen osa. Kirja kun itsessään tuntui jo taitavasti sulkeutuvalta kokonaisuudelta. Saa nähdä pääsevätkö seuraavat osat samalle tasolle vai tuleeko ideasta venytetyn tuntoinen. Kirjan dystooppinen maailma antaa kyllä hyvät ainekset samaan maisemaan sijoitetuille tarinoille. Täytyy vain toivoa että Collins uskaltaa kehittää seuraaviin kirjoihin taas kerran jotain aivan uutta ja huimaavaa.
Lopuksi voisi vielä huomauttaa, että vaikka kirjan keskushenkilöt ovatkin teini-ikäisiä, ja Nälkäpeli on luokiteltu monessa yhteydessä nuortenkirjaksi, ei se lukiessa tule edes mieleen. Rohkeasti siis vain kimppuun! :)
(+2 tykkää tästä)
avataria
- blover
Nälkäpeli on yksi parhaimmista kirjoista mitä olen lukenut. Mukavan erilainen ja omaperäinen, juoni oli hyvin ja mielenkiintoisesti keksitty. Tapahtumapaikka oli "meidän maailman" Amerikka, mutta siitä kyllä löytyi aika paljon eroavaisuuksia, ja se oli hyvä asia. Kirjaa ei yksinkertaisesti voinut laskea käsistään, ja vaikka olin vannonut itselleni etten lukisi sitä yhteen pötköön, (masennus iskee aina kun olen lukenut jonkun hyvän kirjan loppuun ja jatko-osaa joutuu odottamaan vuoden...) luin sen kuitenkin viikonlopussa alusta loppuun.
Henkilöt olivat mielenkiintoisia. Se "pikkutyttö", nimi on päässyt unohtumaan, oli ihana hahmo. Ja totta kai Katniss ja Peeta olivat ihania. Harmi vain, että ainakaan vielä tässä kirjassa he eivät tutustuneet toisiinsa paremmin... Ja ne mutantti-oliot olivat kaameita... -__-
Juonikin oli mukava. Kirjaa oli toisinaan ahdistava lukea, sillä tiesi että vain yksi voisi jäädä eloon, mutta niitä päähenkilöitähän oli kaksi... Loppuratkaisu oli omaperäinen, enkä ikinä itse olisi osannut kuvitella kirjalle sellaista loppua.
(+2 tykkää tästä)
avataria
- ellue
Kirja oli mielestäni mahtava. Kun aloitin lukemisen, en pystynyt lopettamaan. Piti vain jatkaa niin kauan, kunnes sain luettua kirjan loppuun. Aiemmin olin jo lukenut kirjan takakannen, eikä kirja vaikuttanut kovin kiinnostavalta. Sitten kun huomasin, että Meyer on suositellut kirjaa, päätin lukea sen. Jos kerran pidän Meyerin omista kirjoista, enköhän pidä myös hänen pitämistään kirjoista? Enkä ollut ollenkaan väärässä. Kirja on mahtavaa vaihtelua normaaleille ja tylsille romaaneille. Oli todella kivaa lukea sellaisesta aiheesta mihin ei ole koskaan törmännyt. Aloitin jo lukemaan kirjaa uudelleen, koska se oli niin hyvä. En millään jaksaisi odottaa seuraavaa osaa, tulisitpa jo Helmikuu!
(+1 tykkää tästä)
avataria
- Intiaanikesä
Suzanne Collinsin Nälkäpeli vaikutti jo takakantensa perusteella kiehtovalta ja yhdyn täysin kirjailija Stephenie Meyerin sanoihin, kirja oli mahtava! Nälkäpeli-kirjan juoni tuo mieleen lähinnä amerikkalaisen tosi-tv-sarjan Selviytyjät kierolla ja sadistisella tavalla. Ahmin tämän kirjan kahdessa päivässä, enkä muista, että olisin lukenut pitkään aikaan jotain kirjaa näin keskittyneesti kuin Nälkäpeliä. Kirjan ainoa huono puoli on Katnissin ja Peetan rakkauden yliviljely, eikö kirjan viimeisille sivuille olisi mahtunut myös jotain muutakin kuin näiden kahden kuhertelua? Kirjan loppu jätti myös vähän kylmäksi ja se oli hiukan vaisunoloinen, mutta jätti jotain pohdittavaa ja kysymyksiä trilogian muita osia varten.
(+1 tykkää tästä)
avataria
- Mist
Nälkäpeli on hurmaava kaikessa kauheudessaan. Kirjailijalla on hyvä tyyli ja juoni on mukaansa tempaava. Rakastuin kirjaan heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien ja tuskin maltoin laskea sen kädestäni! Lukiessani en olisi varmaan huomannut vaikka takapihalla olisi räjäytetty ydinpommi. Suosittelen ehdottomasti kaikille. En malta odottaa seuraavan osan ilmestymistä!!
(+4 tykkää tästä)











