Musta aukko

Alkuteos ilmestynyt lehdissä 1995–2004, kokoomateoksena 2005. Suomennos: Juha Ahokas. Nidottu.

LUULITKO ETTÄ SINUN NUORUUTESI OLI PELOTTAVA? KULTTISARJAKUVA PALJASTAA, MILLAINEN SE OLISI VOINUT OLLA PAHIMMILLAAN.

Joukko elämäänsä sisältöä etsiviä nuoria viettää aikaansa lorvailemalla ja päätään sekoittamalla 70-luvun Seattlessa. Aika kuluu leppoisasti, kunnes nuorten joukossa alkaa levitä tauti, joka muuttaa tartunnan saaneet friikeiksi. Paiseet kasvoilla, haavaumat ja rintaan kasvanut, voihkiva suu ovat ulkoisia oireita tästä teinirutosta. Tartunnan saaneet erakoituvat ja muuttavat metsään asumaan. Ja sitten alkavat murhat.

Burnsin piirrosjälki on lähellä perinteistä kauhusarjakuvaa, mutta hän luo oman tyylinsä jossa nuorten maailma tiivistyy pieneksi ja koko ajan uhkaavammaksi. Painajaismaiset hetket ja hallusinaatiojaksot ovat upeaa graafista taidetta. Kuvien varjoisat ja tummat visiot luovat vahvasti oman maailmansa. Kuvista tunnistaa helposti amerikkalaisen nuoren stereotyypin, jonka hapuilut viinan, huumeiden ja seksin parissa tuntuvat uskottavilta. Burns itse luonnehtii tarinoitaan kauhukertomuksiksi joiden lähtökohtana on fyysisen kauhun sijaan ihmismielessä piilevä kauhu.

Amerikkalainen Charles Burns (s. 1955) on Art Spiegelmanin RAW-lehden kasvatti, joka julkaisi ensimmäiset sarjakuvansa 70-luvun lopulla. Hän on sarjakuvauransa lisäksi kuvittanut muun muassa Iggy Popin levynkansia, ja häneltä on aikaisemmin suomennettu albumi El Borbah – rajumman puoleinen dekkari. Burns on kertonut, että osa kulttisarjakuva Mustan aukon tapahtumista ja hahmoista perustuu hänen omaan nuoruuteensa 70-luvun Seattlessa. Paramount suunnittelee Mustan aukon filmatisointia.

”Musta aukko ei varsinaisesti ole tarina taudista, vaan teini-iästä selviytymisestä.” – Charles Burns

”Yksi amerikkalaisen nykysarjakuvan perusteoksista.” – Harri Römpötti, Sarjainfo

”Musta aukko yhdistää kauhun ja kauneuden tavalla, johon pystyy vain sarjakuvataiteen keinoin.” – Johanna Vehkoo, Aamulehti

”Musta aukko epäilemättä tulee ansaitusti jäämään sarjakuvan historiaan.” – Erkka Leppänen, Portti

”Vaikka juoni tempaa mukaansa kuvia kannattaa. Musta aukko yhdistää kauhun ja kauneuden tavalla, johon pystyy vain sarjakuvataiteen keinoin.” – Johanna Vehkoo, Aamulehti

”Musta Aukko on liki 400-sivuinen järkäle,mutta ehkä juuri sen ansiosta niin vaikuttava. Takaumien avulla kuljetettu tarina etenee sujuvasti eikä sivumäärä edes huomaa. Henkilöt ovat monisärmäisiä ja eläviä ja näyttävät ja käyttäytyvät eri tilanteissa eri tavalla.” – Petri Hannini, Savon Sanomat