Päävalikko
Kirjastovalikko
Kirjautuminen
Keitä paikalla
- Iivari
- Emelie
- Rituri
- 3 käyttäjää
- 38 vierasta
Lähetä sivu
| 5.0 |
|
27% |
| 4.5 |
|
0% |
| 4.0 |
|
42% |
| 3.5 |
|
1% |
| 3.0 |
|
24% |
| 2.5 |
|
0% |
| 2.0 |
|
3% |
| 1.5 |
|
1% |
| 1.0 |
|
3% |
| 0.5 |
|
0% |

Keskiarvo 3.87
| Luettu | 154 kertaa |
| Luetaan nyt | 3 kertaa |
| Lukulistalla | 42 kertaa |
| Suosikkina | 28 kertaa |
| Omistettuna | 47 kertaa |
| Selattu 7pv aikana (uniikkeja osumia) | 63 kertaa |
Kustantanut Tammi. Teoksen alkuperäinen nimi on Matched.
Alkuteos ilmestynyt 2010. Suomentanut Kaisa Kattelus. Sidottu.
Pakahduttava ja kauniisti kirjoitettu kielletyn rakkauden kuvaus avaa tulevaisuuteen sijoittuvan kiehtovan trilogian.
Tarkoitettu sijoittuu tulevaisuuden maailmaan, uuteen uljaaseen Yhteiskuntaan.
Päähenkilö on miltei 17-vuotias Cassia-tyttö. Maailma, jossa hän elää,
on täydellisen säännelty ja elämä siellä ennalta suunniteltu. Kaikki
pukeutuvat samalla tavalla ja syövät samaa ruokaa, jonka Yhteiskunta
lähettää heille valmiina. Kansalaiset tekevät mitä käsketään ja menevät
minne määrätään. Jopa vapaa-aika on tarkasti ohjattua.
Kun Cassia täyttää 17, hänelle esitellään hänen tuleva kumppaninsa.
Parit ovat yleensä toisilleen ennalta tuntemattomia, Yhteiskunnan
valitsemia optimaalisesti yhteen sopivia henkilöitä. Cassialle valittu
kumppani on kuitenkin yllättäen hänen paras ystävänsä Xander. Mutta kun
Cassia myöhemmin tutkii tarkemmin Xanderin tietoja saamaltaan
levykkeeltä, ruudulle ilmestyvät toisen pojan kasvot. Poika on Ky,
"poikkeama", yksilö joka saa kyllä elää Yhteiskunnassa, mutta ei koskaan
mennä naimisiin tai saada lapsia.
Kyn kasvot nähtyään Cassian mieli täyttyy kysymyksillä. Entisen
mallikansalaisen sokea usko Yhteiskuntaan alkaa murtua. Kuka on hänelle
optimaalisin kumppani? Kenen kanssa Yhteiskunta haluaa hänen menevän
naimisiin? Ja onko sillä edes väliä? Sillä ehkä lopulta tärkeintä onkin,
kenen kanssa Cassia itse haluaa olla…
Ally Condien romaani on erittäin hyvin kirjoitettu ja rakennettu, siinä on samastuttavat ja koskettavat päähenkilöt sekä myös kaunis kirjallinen ulottuvuus. Trilogia on herättänyt maailmalla poikkeuksellista huomiota jo ennen virallista julkaisuaan. Sarjan oikeudet on myyty tähän mennessä jo yli 20 maahan.
- Akvaariokala
Kirjaa kuvaavat sanat: erilainen, tyhjänpäiväinen ja lattea. Kyn ja Cassian rakkaustarina ei ollut uskottava ja yhteiskunnassa oli aukkokohtia. Tällä kitjalla ei ollut mitään annettavaa, mieleenkin jäi kaihertamaan kirjan jälkeen muutama epäselvyys. Aina ei vaan tärppää.
- Kiiuski
Kirjaa suositteli minulle yksi ystävä ja olen iloinen että hän suositteli tätä. Kirja oli erilainen mitä olin aikaisemmin lukenut ja tuotti mielessäni negatiivisia ajatuksia koska elämä Yhteiskunnassa oli hyvin erilaista mitä meillä täällä.
Mutta mitä pidemmälle luin sitä enemmän ihastuin Cassian ja Kyn tarinaan ja toivoin koko ajan että he saisivat toisensa ja nyt todella odotan että saan toisen osan luettua että nään mitä heille tapahtuu.
avataria
- Dark Angel
[spoiler varoitus]
Minusta tätä kirjaa kuvaa vain yksi sana: Huono. Vaikka aloinkin ihan mielenkiinnolla lukea tätä, tunnelma lysähti melkein heti alkuun. Ky oli aluksi kiehtova, mutta mitä pidemmälle kirjaa pääsin, sitä huonommaksi hän tuli. Cassia puolestaan on mielestäni hemmotellun tyttösen tapainen, vaikkei sitä kunnolla olekkaan. Loppu vielä kruunasi kaiken, nimittäin päätin etten lue seuraavia osia ollenkaan. En yhtään pitänyt siitä, että Ky lähtee ja Cassia lähtee tämän perään -vaikkakin se on vain mielipide kysymys.
avataria
- maanijAu
kirjassa on ihan mielenkiintoinen juoni, jokseenkin hieman ennalta arvattava.
kirja on kauniisti kirjoitettu ja pidin vertauskuvista sekä siitä, että siinä ei ollut paljoakaan toistoa. huom. paljoakaan.
tarkoitettu imaisee mukaansa, mitä nyt alku hieman takkuaa. kaunis rakkaustarina kertakaikkiaan.
vain loppu jäi häiritsemään, ky viedään pois ja cassian perhe saa siirron viljelysmaille.. xander antaa cassialle kasan sinisiä pillereitä, jotta tämä voisi etsiä ky:tä.. kas vaan, vanhemmatkin ovat valmiita auttamaan cassiaa etsimään rakkaansa, vaikka aiemmin lain noudattaminen oli yksi heidän elämänsä tärkeimmistä asioista..
mistä löytyy näin täydelliset vanhemmat ja poika, jonka pitäisi olla rakastettusi, vaikka rakastatkin toista ?
muuten ihan luettava kokemus.
- Sigrid
Kirjassa mainitaan runo jossa sanotaan "Älä kulje sovinnolla" se ei sisälly sataan menneestä ajasta mukaan otettuun runoon ja kirjan päähahmo Cassia ymmärtää miksi: runo kehottaa taistelemaan.Tuo lause kuitenkin kuvaa kirjaa kokonaisuudessaan hyvin sillä Cassia elää tulevaisuuden maailmassa jossa yhteiskunta päättää kaiken puolestasi, ammattisi,puolisosi jopa sen koska kuolet. Cassia ei kuitenkaan haluaisi alistua, mutta uskaltaisiko hän ryhtyä kapinoimaan yhteiskuntaa vastaan?
Mielestäni kirjan hahmoihin on helppo samaistua ja kerronta etenee melko nopeahkosti eikä tylsistytä. Kirjan luettua tulee helpotus: onneksi täällä saa sentään päättää omista asioistaan.
Suosittelen tätä kirjaa.
(+1 tykkäsi tästä)
avataria
- Jokke Eskimo
Lähitulevaisuudessa ihmisen valinnanvapaus on rajoitettu minimiin ja meidän elämäämme ohjailee Yhteiskunta, joka päättää niin ammatistamme, ruoastamme, kulttuuriharrastuksistamme, puolisostamme kuin kuolemamme ajankohdastakin. Vuosittaisessa paritustilaisuudessa jokainen osallistuja saa nähdä ensimmäistä kertaa tulevan kumppaninsa, jonka Yhteiskunta on katsonut hänelle parhaiten sopivan. Seitsemäntoistavuotias Cassia näkee näyttöpäätteeltään aluksi parhaan ystävänsä Xanderin kasvot, mutta niiden lisäksi ruudulla välähtää myös toisen tyypin naama. Kuka onkaan hänelle se oikea? Ja mikäli Yhteiskunta tekee virheitä tässä asiassa, niin voiko se erehtyä useamminkin?
Ally Condien "Tarkoitettu" (Tammi, 2011) aloittaa uuden, nuorille aikuisille suunnatun scifi-sarjan, jota on verrattu Suzanne Collinsin mainiohkoon "Nälkäpeliin". Vertailu ei ole niin hedelmällistä kuin odottaa saattaisi. "Nälkäpeli" on huomattavasti vauhdikkaampi ja toimintapainotteisempi, kun taas "Tarkoitetun" ensimmäinen osa keskittyy enemmän ihmissuhteiden vatvomiseen sekä henkilöiden ja miljöön esittelemiseen. Kaikki viittaisi kuitenkin siihen, että jatkossa alkaa tapahtua enemmän.
Suurimmaksi ongelmaksi omalla kohdallani muodostui se, ettei kirjan kuvaama dystopia tuntunut erityisen uhkaavalta tai ahdistavalta, vaikka Yhteiskunnan valtaa yli yksilön pyrittiinkin korostamaan.
(+2 tykkäsi tästä)
- Nafisan
[spoiler varoitus]
Selkeä nuorten kirja. Välillä ärsytti, että Cassie on jotenkin niin naiivi 17 vuotiaaksi, vai johtuuko tämä vain Yhteiskunnasta? Kun ajattelutapaasikin kontroloidaan ja toteutat ennalta suunniteltua polkua, et voi tehdä valintoja - olivatpa ne oikeita tai vääriä - jäät henkisesti nuoreksi. Suomennoksen kanssa koin myös jonkin verran ongelmia.
Rajoitukset ovat osa tätä yhteiskuntaa, vain 100 laulua, 100 runoa ja 100 maalausta edustamassa mennyttä aikaa. Omaa ei luoda, se ei ole sallittua. Käsinkirjoittamisen taito on kadotettu. Koneet tekevät asioita ihmisen puolesta. Olet vain numero jonossa, et oikeasti yksilö - kaiken täytyy olla ennaltasuunniteltua, optimoitua, tilastojen mukaista, ennalta arvattavaa, lammasmaista. Sinun oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla, olla keskinkertainen mutta pyrkiä virheettömään opiskelu- ja työsuoritukeen. Eriarvoisuus on pyritty kadottamaan. Auktoriteetteja vastaan kapinoiminen ei tule kuuloonkaan, et edes tajua olevasi vain nukke marionetin lankojen ohjauksessa.
Kullekin ihmisryhmälle on tarkkaan laskelmoitu optimaalinen työ. Kukaan ei kokkaa: ruoka tulee valmiina kotiin, jokaisella tarkkaan henkilökohtaisesti mitattu annos vitamiineja yms. Luontokin alistetaan muokkaamalla sitä omien tarkoitusten mukaiseksi, keinotekoiseksi. Uusruusut ovat syrjäyttäneet entisruusut, ne ovat kestävämpiä. Tähänkö suuntaan 2000-luvun maailmamme on menossa, mutta kuinka pysäyttää hyvin rasvattua konetta?
Jopa tunteet hallittu: rakkaus - ennalta määrätyt parit, parinmuodostuksen takana ihminen ja laskelmoiva kone = geneettinen suunnittelu. Negatiivisuutta (suru, pelko, ahdistus) hallitaan, sinisin, vihrein ja punaisin pillerein. Mitä viranomaiset salailevat? Mikä on näennäisesti täydellisen Yhteiskunnan vika? Ihmiselle annetaan sopivasti valinnanvaraa tajatuista vaihtoehdoista, ilman että tiedostaa tarpeen pyytää enemmän.
En suostuisi kulkemaan sovinnolla tällaisessa maailmassa. Kirjoittaminen ja lukeminen antavat minulle vapauden valita, hypätä ajasta ja paikasta toiseen, toden ja mielikuvituksen rajoissa. Saan tehdä ja olla mitä haluan, mutta kuinka kauan? Mistä tietäisin vaatia parempaa, jos en tietäisi vaihtoehtojani? Odotan kyllä mielenkiinnolla kuinka sarja jatkuu käänteitä täynnä olevista loppuasetelmista.
(+4 tykkäsi tästä)
- Q_Black
**Kirja vihastutti ja kauhistutti kaikella sillä rehellisyydellään. Olisi kauheaa syntyä ja kasvaa maailmassa, jossa KAIKKI määrätään puolestasi, joka aviomies! Saat tietyn kokoisen ruoka-annoksen ja opiskelet vain tiettyjä asioita. Et osaa kirjoittaa, koska kaikki tehdään koneella. Yhteiskunta päättää jopa sen, milloin kuolet. Maailmassa on vain sata runoa, sata laulua, sata taulua jne. Jotain ihan kamalaa. Kyllä voi henkäistä helpotuksesta kun tajuaa, että se on vain kirja. Kirja imaisee mukaansa alusta lähtien vaikka välillä kuvailu onkin hiukan tylsää luettavaa. Ei lukeudu suosikkikirjoihin, mutta toinen osa on ehdottomasti luettava!
(+4 tykkäsi tästä)










