Sergei Lukjanenko Vladimir Vasiljev Päiväpartio
Päävalikko
Kirjastovalikko
Kirjautuminen
Keitä paikalla
- Iivari
- Kirjaneito
- Rituri
- Emmy
- Jossu89
- Dyn
- 6 käyttäjää
- 45 vierasta
Lähetä sivu
[klikkaa suuremmaksi]
| 5.0 |
|
33% |
| 4.5 |
|
33% |
| 4.0 |
|
33% |
| 3.5 |
|
0% |
| 3.0 |
|
0% |
| 2.5 |
|
0% |
| 2.0 |
|
0% |
| 1.5 |
|
0% |
| 1.0 |
|
0% |
| 0.5 |
|
0% |
Keskiarvo 4.50
Arvosanani
| Luettu | 3 kertaa |
| Luetaan nyt | 0 kertaa |
| Lukulistalla | 6 kertaa |
| Suosikkina | 1 kertaa |
| Omistettuna | 3 kertaa |
| Selattu 7pv aikana (uniikkeja osumia) | 43 kertaa |
Kustantanut Into. Teoksen alkuperäinen nimi on Dnevnoi dozor.
Alkuteos ilmestynyt 2000. Suomentanut Arto Konttinen. Sidottu, kansipaperi.
Moskovan kaduilla ihmisten seassa liikkuvat myös Muihin kuuluvat, jotka jakautuvat Valon ja Pimeyden palvelijoihin. Osapuolet ovat toistensa vihollisia. He saavat voimansa ihmisiltä ja käyttävät heitä hyväkseen omiin tarkoituksiinsa. Valon ja Pimeyden voimien on kuitenkin säilytettävä tasapaino, jotta elämä voi jatkua. Alati heiluvaa tasapainoa valvovat Valon palvelijoiden Yöpartio ja Pimeyden Päiväpartio.
Päiväpartio on Sergei Lukjanenkon huimaavan fantasiasarjan toinen osa. Pimeyden noita, Alisa, osallistuu pidätykseen, jossa Päiväpartio haluaa ottaa talteen tietämättään Muihin kuuluvan noituuden harjoittajan. Ikävä kyllä Yöpartio on ehtinyt paikelle ensin. Edessä on taistelu. Alisa uhrautuu taistelussa niin, että on menettää henkensä. Hänet lähetetään Ukrainaan nuorisoleirille keräämään takaisin Voimiaan. Leirillä Alisa kohtaa Igorin, jolla on magneettinen vaikutus häneen. Heidän välillään rakkaus roihahtaa kuumana.
Igor ei olekaan tavallinen tyyppi, vaan Muihin kuuluva ja Valon palvelija. Romanssi johtaa kaksintaisteluun, jota kumpikaan ei halua voittaa ja jonka seuraukset kantavat kauas.
"Niin hyvä, että elokuva tuntuu vain trailerilta kirjalle." – Time Out
avataria
- rudi92
[spoiler varoitus]
On tätä kirjaa kyllä odotettukin, eikä se tuottanut pettymystä. Pidin tosi paljon jo sarjan ensimmäisestä osasta ja odotukseni olivat korkealla toisen osan suhteen.
Pidin tosi paljon siitä, että Alisa, jonka luulin ensin päähenkilöksi, kuolikin kirjassa. Mutta se ei tarkoittanut sitä, että kirja olisi menettänyt mielenkiintonsa. Päinvastoin, kirja sai enemmän ulottuvuutta ja mukaansatempaavuutta. Kirjaan tuli myös uusia hahmoja, jotka olivat kaikki ihan selvästi yksilöitä, eivätkä samasta puusta veistettyjä idiotteja.
Lukjanenko on omasta mielestäni nero. Hän on keksinyt loistavan juonen ja toteutus on jotain niin upeaa, etten edes voi kuvailla sitä. En voi muuta sanoa kuin että odotan innolla sarjan kolmatta osaa.
Sergei Lukjanenko Vladimir Vasiljev Päiväpartio