Alkuteos ilmestynyt 1980. Suomentanut Jyrki Iivonen. Kansikuva: Jani Nummela. Nidottu.
Mythopoeic-palkintoehdokas 1981.
Nuori Hugh löytää metsästä portin toiseen maailmaan, missä vallitsee rauha ja ikuinen iltahämärä ja missä aika kulkee hitaasti. Uudesta maailmasta tulee hänelle pakopaikka ankeasta arkielämästä, mutta saman reitin on löytänyt aikaisemmin myös hänen ikätoverinsa Irene. Kumpikaan heistä ei aluksi kaipaa tunkeilijaa rauhan tyyssijaansa, mutta kun hämärän maailman asukkaita uhkaa nimetön vaara, jota he eivät pysty vastustamaan, Hugh ja Irene tarvitsevat toistensa apua kukistaakseen sen.
Ursula K. Le Guinin vuonna 1980 ilmestynyt fantasiaromaani kertoo koskettavasti nuorten elämästä: aikuistumisesta, yksinäisyydestä, ystävystymisestä sekä vaarojen kohtaamisesta ja pelkojen kukistamisesta yhteistyöllä.
Suomennoksesta vastaa monet aikaisemmatkin Le Guinin kirjat kääntänyt Jyrki Iivonen.
Lue lisää: Ikuisen hämärän maa - Ursula K. Le Guin
Arvostelu: Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
- Kirjoittanut Max Lampinen (max)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
Like 2017 - Risingin tietokannassa
Veri joka suonissasi virtaa jatkaa Tiina Raevaaran kauhuprojektia, jossa erilaiset kauhuklassikot limittyvät osaksi nykypäivää. Yö ei saa tulla -romaani pohjautui vähemmän tunnettuun E. T. A. Hoffmannin Nukuttaja-novelliin ja Korppinaiset esimerkiksi Edgar Allan Poen tuotantoon. Teoksista voisi oikeastaan puhua jo suoranaisena sarjana, ainakin samassa mielessä kuin dekkarisarjoista, sillä teoksia yhdistävän päähenkilö Johanneksen yksityiselämä on merkittävässä roolissa kauhumysteerien rinnalla ja aiempien tapahtumien tunteminen syventää hänen hahmoaan. Uusille lukijoille on toki tarjolla pientä pikakertausta.
Johannes on perinyt kelloliikkeen, jossa aiemmissa romaaneissa työskenteli. Liikkeen pyörittäminen kuitenkin takkuaa, kuten myös perhe-elämä. Erilaisista menetyksistä toipuminen muodostaa yhden dramaattisen kaaren, toinen taas käynnistyy, kun kelloliikkeeseen rysähtää tuntematon kalvakka mies, joka osoittautuu kelloliikkeen edellisen omistajan romanialaiseksi sukulaiseksi. Romanialaiselle hoitolaitokselle johtavat juonenkäänteet kietovat taidokkaasti yhteen perinteikkäämpää romanttista kauhua, nykypäivän yhteiskuntakritiikkiä ja Johanneksen henkilöhistoriaa.
Lue lisää: Arvostelu: Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
Arvostelu: Anne Leinonen: Kirjanoita
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Anne Leinonen: Kirjanoita
WSOY 2017 - Risingin tietokannassa
Tuotteliaan spefikirjailija Anne Leinosen tuore, nuorille suunnattu Kirjanoita aloittaa kaksiosaisen sarjan, jonka toinen osa Noitakirja ilmestyy keväällä 2018. Teos on ylistyslaulu kirjarakkaudelle ja se vertautuu muun muassa Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjoon, Hanna Kauppisen Kirjaan, jota kukaan ei koskaan lukenut ja Michael Enden Tarinaan vailla loppua.
Teoksen miljöö Helby on Helsingin rinnakkaistodellisuus, jossa on hieman samaa, mutta monet asiat ovat hyvin erilaisia kuin meille tutussa maailmassa. Esimerkiksi Googlen sijaan hakukoneen nimi on Moogle ja kadulta voi napata riksakyydin. Päähenkilö on 17-vuotias, lukion kesken jättänyt helbyläinen Aura, joka näkee välähdyksiä tuohon toiseen kaupunkiin. Hän etsii töitä ja päätyy Menetettyjen unelmien taloon, jonka kellarissa on piilossa salaisuus.
Helbyssä ei ole kaikki kunnossa. Muutama vuosikymmen aikaisemmin pohjoinen muuttui joutomaaksi hiekkamatoineen, Auran äiti katosi tytön ollessa vuoden vanha, maailma kutistuu, eikä sellaisia paikkoja kuten Praha tai Japani tunneta enää ja paperi korruptoituu: kirjat ja muut paperituotteet ovat hapertuneet ja mädäntyneet pois. Korvaavaksi materiaaliksi ovat tulleet muovi, kangas ja metalli, lehtiä luetaan älymuovilta ja läpysköistä, jotka ovat eräänlainen versio tablettitietokoneesta. Aura on himolukija, joka ahmii tarinoita e-kirjoina.
Lue lisää: Arvostelu: Anne Leinonen: Kirjanoita
Brian Aldiss 1925 - 2017
- Kirjoittanut Dyn
- Kategoria: Fandom
Kirjailija Brian Aldiss on menehtynyt 19. elokuuta 92-vuotiaana pian syntymäpäivänsä jälkeen. Kirjailijan kotisivuilla on julkaistu muistokirjoitus.
Palkittu ja tuottelias Aldiss aloitti uransa scifin parissa 50-luvulla, ja hänet mainitaan usein 60-luvun uuden aallon science fictionin kärkiniminä. Aldissin kirjoissa yhdistyvät kaukaiset planeetat, vieraiden rotujen kohtaaminen ja syvällinen pohdinta ihmiskunnan ja sivilisaation kohtaloista. Aldissin tuotannon tärkeimpiin suomennoksiin kuuluva Helliconia-trilogia käsittelee niin ikään sivilisaatioiden syntyä kiinnostavan antropologisen näkökulman kautta. Vierailtuaan Helsingissä 1986 Aldiss sijoitti osan Mannerheim-sinfonia-nimisestä romaanistaan Suomeen.
Arvostelu: Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga: Kuudes kirja
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga: Kuudes kirja
Like 2017 - Risingin tietokannassa
Monet suomalaiset kustantajat tuntuvat vähentäneen sarjakuvajulkaisujaan. Yksi esimerkillisesti kääntämistä jatkava on kuitenkin Like, joka on julkaissut Saga-sarjaa kiitettävän ripeää tahtia. Tämä kyseinen kokoelma on järjestysnumeroltaan kuudes ja sisältää lehden numerot 31-36. Suomen tahti onkin lähestulkoon amerikkalaisen kanssa tasoissa, sillä tuorein englanninkielinen kokoelma on vain numeron verran suomenkielisiä julkaisuja edellä.
Saga on maailmalla ollut arvostelumenestys. Sen aikaisemmat osat ovat kahmineet useana vuonna kasapäin Eisner-palkintoja (mm. parhaan jatkuvan sarjan palkinnon kolmena vuonna peräkkäin) ja Harvey-palkintoja (mm. parhaan jatkuvan sarjan neljänä vuonna peräkkäin).
Sagan juoni seuraa erikoista perhettä, Alanaa ja Markoa, jotka kuuluvat kahteen eri alienlajiin. Ihmeen kaupalla he ovat onnistuneet saamaan yhdessä lapsen. Kriisistä toiseen siirtyvän perheen yhteyteen ajautuu jatkuvasti uusia henkilöitä omine ongelmineen.
Lue lisää: Arvostelu: Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga: Kuudes kirja
Arvostelu: Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta
- Kirjoittanut Max Lampinen (max)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta
Jalava 2017 - Risingin tietokannassa
Perinteisen fantasian ystävät tunnistanevat Brandon Sandersonin vähintäänkin kirjailijana, joka sai kunnian viimeistellä edesmenneen Robert Jordanin valtavan Ajan pyörä -sarjan tämän muistiinpanojen pohjalta. Sittemmin Sanderson on noussut Jordanin varjosta lukuisin omin menestyssarjoin. Hänen teoksiaan on käännetty yli 25 kielelle, nyt viimein myös suomeksi.
Brandon Sanderson on erittäin tuottelias kirjailija, jolla on monta rautaa tulessa. Hän kirjoittaa samanaikaisesti useaa fantasiakirjasarjaa sekä siinä sivussa novelleja, nuortenkirjoja ja jopa sarjakuvia. Hän on voittanut arvostetun Hugo-palkinnon niin pienoisromaanilla kuin suositulla Writing Excuses -podcastilla. Sandersonin lukuisista kirjasarjoista voisi mainita ainakin Stormlight Archivesin, jota on nyt ilmestynyt kaksi tuhatsivuista osaa. Kirjasarjasta on tarkoitus tulla kymmenen osan mittainen, Ajan pyörän veroinen suuri yhtenäinen tarina. Myös elokuvasovitus on suunnitteilla.
Sandersonin kunnianhimoisena tavoitteena on luoda kokonainen fantasiauniversumi, jossa jokainen hänen kirjasarjoistaan tapahtuu jollain hänen luomansa Cosmere-maailmankaikkeuden planeetoista. Sarjoihin on piilotettu pienempiä ja suurempia viittauksia toisiinsa, mutta ne ovat ainakin toistaiseksi olleet sen verran hienovaraisia, etteivät ne nouse häiritsevään rooliin. Englannintaitoiselle lukijalle löytyy tästä projektista pienen valtion verran opiskeltavaa Coppermind.net -wikisivulta.
Lue lisää: Arvostelu: Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta