Egmontin sarjakuvajulkaisut Marvelin sarjakuvamaailmasta keskittyvät nykyisin pääasiassa hyvin vanhoihin Marvel-käännöksiin. Se lienee ymmärrettävää, koska ne on kertaalleen jo käännetty ja julkaisuoikeudet lienevät halvempia. Monelle suomalaiselle sarjakuvafanille nämä vanhat julkaisut ovat kuitenkin niitä, joiden parissa on kasvanut. Siten niillä on huomattava nostalgia-arvo. Daredevil on supervoimilla varustettu sokea supersankari. Hahmosta on tehty elokuva ja tv-sarja, jolle on luvassa jatkoa.
Daredevil: Tekijänä Frank Miller osa 2 jatkaa edellisestä. Kokoelma sisältää Daredevil-lehden numerot 168–175. Daredevil joutuu kokoelmassa kohtaamaan Elektran, äärimmäisen naishahmon, joka on samaan aikaan ninja ja palkkatappaja. Koska moista yhdistelmää on vaikea vastustaa, muuttuu Daredevilin elämä monimutkaiseksi. Muita paljon ruutuaikaa saavia hahmoja ovat New Yorkin alamaailmaa johtava Kingpin ja Daredevilin arkkivihollinen Napakymppi.
Vaikka kokoelman sarjakuvista on hyvä tovi aikaa, on niiden tarinankerronta ja ulkoasu kuitenkin yllättävän hyvin pysynyt ajan tasalla. Tarinat ovat toimivia ja Frank Millerin synkkä tyyli toimii nykyään yhä varsin hyvin. Hän on nokkela ruutujen käyttäjä, eikä pelkää jättää kerrontaa pelkälle kuvitukselle ja muutenkin yllättää lukijansa usein. Millerin kertomana supersankarit ovat haavoittuvaisia ja kamppailuissa kuolema on todellinen uhka.
Miller on yksi harvoista henkilöistä, jonka voi perustellusti sanoa uudistaneen amerikkalaista sarjakuvaa. Hän teki supersankareista synkkiä ja se iski lukijoihin todella hyvin. Batman ja Daredevil olivat hahmot, jotka suurimmin hyötyivät tästä. Näiden menestysten ansioista hän on voittanut mm. kaksitoista Eisner-palkintoa ja kymmenen Eagle-palkintoa, joista osa juuri työstään Daredevilin parissa.
Daredevil: Tekijänä Frank Miller osa 2 on valioluokan supersankarisarjakuva. Se on varmasti odotettu nostalgian nälkäisten uudelleenlukijoiden keskuudessa, mutta samalla se on ajaton klassikko, johon kannattaa tarttua, jos toimintasarjakuvat kiinnostavat.
- Juha Salmi (Dragan)
Egmont 2026 - Daredevil: tekijänä Frank Miller osa 2
Vaikka kauhukirjallisuus tuntuu olevan parhaillaan poissa muodista, kauhuelementtejä käytetään paljon myös kauhua sivuavissa genreissä. Yksi tällainen kirja on Caroline Mitchellin Keskiyön vierailijat, joka sijoittaa jännityskirjaan ripauksen yliluonnollista.
Keskiyön vierailijat on jatkoa Mitchellin aikaisemmalle Keskiyön pelille. Näitä yhdistää lähinnä tapahtumapaikka ja päähenkilö. Lukija voi hyvillä mielin tarttua myös sarjan toiseen osaan ensimmäisenä. Tarina käynnistyy, kun Slaytonin pikkukaupungissa äiti ja poika löydetään murhattuina kodistaan. Murhat ovat raakoja ja synnyttävät kaupunkiin huhun oudoista mustasilmäisistä lapsista, jotka ovat tehneet murhat.
Sarah Noble pyrkii ratkomaan näitä murhia, mutta sen tehdäkseen hänen on selvitettävä myös paljon aiempi rikos. Kirja on tunnelmallinen ja osaa rakentaa jännittävän ympäristön pienillä yksityiskohdilla. Kuten aikaisemmassa Keskiyön pelissä, juoni kulkee nopeasti ja jatkuvasti tapahtuu asioita.
Kokonaisuutena teos on jännittävä dekkari. Se sopii parhaiten lukijoille, jotka pitävät jännityskirjoista, joissa rikostutkintaan yhdistyy ripaus yliluonnollista ja tiivistunnelmainen pikkukaupunkimiljöö. Mitchell on entinen poliisietsivä ja se tuo rikostutkimuksesta kirjoittamiseen uskottavuutta. Kirjan lopetus on myös toimiva. Sarjaan on olemassa vielä kolmaskin osa, jonka suomenkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa.
- Juha Salmi (Dragan)
Docendo 2025 - Keskiyön vierailijat
Tuntuu turhalta esitellä
Stephen Kingiä, sillä hän on kuin synonyymi kauhukirjallisuudelle. Hän on kirjoittanut liki 70 romaania ja lukuisia pienoisromaaneja ja loputtomasti novelleja. Lukuisat hänen kirjoistaan ovat päätyneet elokuviksi ja hän on voittanut urallaan yli sata kirjallisuuspalkintoa mukaan lukien kaksitoista parhaan kauhukirjan Bram Stoker-palkintoa.
Silti King on viime vuosina kirjoittanut muutakin kuin kauhua. Viattomien arpajaiset on enemmänkin dekkari, vaikka kauheita asioita tapahtuukin. Kirjassa esiintyy Holly Gibney, joka on aiemmin ollut mm. Mersumiehestä alkaneessa sarjassa. Gibney on kiistatta vahva naishahmo ja kirjan ytimessä on feminismi.
Poliisi saa kirjeen, jossa kerrotaan, että neljätoista ihmistä aiotaan murhata, kostoksi vankilassa kuolleesta syyttömästä. Yhden näistä sanotaan olevan syyllinen, loput kolmetoista viatonta. Samaan aikaan etsivä Gibney toimii julkkisfeministin henkivartijana. Julkkisfeministillä on uhkaava stalkkeri ja tilanteeseen tuntuu liittyvän jotain omituista.
Päähahmon positiivisen optimismin ja tapahtumien välillä vallitsee todella suuri kontrasti, johon King sukeltaa taidokkaasti. Kirjassa rikoksen tekijä on lukijan tiedossa lähes alusta, ja lukijat yrittävät enemmänkin selvittää miten ja miksi.
Kuten monet muutkin uudemmat Kingin kirjat, kirja olisi voinut olla paljon tehokkaampikin. Mukaan mahtuu hieman sivujuonia, joilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä tarinan kannalta. Viattomien arpajaiset on synkkäsävytteinen trilleri. Se ei ehkä ihan varsinaisesti ole kauhua, mutta monet Kingin lukijat pitävät siitä silti.
- Juha Salmi (Dragan)
Tammi 2026 - Viattomien arpajaiset
