Vatukkatähden myrsky (Soturikissat-erikoisseikkailut, #7)
Julkaistu: maaliskuu 22, 2019
Tyylit: fantasia > eläinfantasia, nuoret
Avainsanat: kissat

Alkuteos ilmestynyt 2014. Suomentanut Nana Sironen. Sidottu.

Uusi klaanipäällikkö joutuu tulikokeeseen

Suuren taistelun jälkimainingeissa neljän kissaklaanin välit ovat taas kireät. Liittolaisuudet ovat rauenneet, uskollisuus on joutunut koetukselle, ja uusi päällikkö on noussut Tulitähden paikalle.

Legendaarisen päällikön käpälänjälkien täyttäminen olisi vaikeaa kenelle hyvänsä kissalle, ja Vatukkatähdellä on lisäksi edessään vaikea tilanne: riista ei riitä, kissat ovat haavoittuneet ja Myrskyklaanin voima on enää muisto entisestä.

Vatukkatähden on otettava paikkansa nopeasti, koska taivaanrannassa häämöttää jo uusi uhka – myrsky, jollaista soturikissat eivät ole koskaan ennen kokeneet.

Tähtien enne -saagan lopussa nousee Myrskyklaanin päälliköksi varapäällikkö Vatukkakynsi. Vatukkatähden myrsky on itsenäinen erikoisseikkailukirja, joka jatkaa tarinaa kuusi kuuta sen jälkeen, mihin Viimeinen toivo -kirja päättyi.

Lue lisää: Vatukkatähden myrsky - Erin Hunter


Gummerus 2018 - Risingin tietokannassa

Viallinen on chick lit -teoksillaan maailman maineeseen nousseen Cecelia Ahernin ensimmäinen virallisesti young adult -genreen luokiteltu romaani. Ahernin tuotannosta on kuitenkin aiemminkin suomennettu teos, jonka voisi hyvin laskea nuortenkirjaksi. 2010 ilmestynyt Mitä huominen tuo tullessaan kertoi 16-vuotiaasta Tamarasta, joka saa käsiinsä tulevaisuuden paljastavan kirjan. Dystopia-sarjan aloittavan Viallisen päähenkilönä tavataan 17-vuotias Celestine North.

Viallisen maailmassa ovat käytössä eri pelisäännöt kuin tuntemassamme todellisuudessa. Celestine on yhteiskunnan määritelmän mukaan täydellinen. Hän saa hyviä arvosanoja koulussa, hän noudattaa lakeja ja välttelee viallisia kuin heillä olisi tarttuva tauti. Kun eräänä päivänä koulumatkalla bussiin nousee vanha mies, jolla on viallisen hihanauha, toimii Celestinen moraalinen kompassi yhteiskunnan sääntöjä vastaan.

Vanhus saa pahan yskänkohtauksen ja Celestine pelkää hänen kuolevan. Kun kukaan ei halua auttaa miestä, tyttö nousee paikaltaan ja tekee jotain kiellettyä. Viallisia ei saa avustaa, mutta tilanne on Celestinestä sellainen, ettei tuota sääntöä voi siinä noudattaa aivan niin kirjaimellisesti, onhan kyseessä ihmisen henki. Yllätyksekseen tyttö joutuukin itse Killan tuomioistuimen eteen, jossa punnitaan, onko hän tekonsa takia viallinen vai rikollinen.

Viallisten kohtelu muistuttaa suuresti tummaihoisten tai juutalaisten kokemaa syrjintää hihanauhoineen ja kokoontumiskieltoineen; heitä pidetään toisen luokan kansalaisina. Viallisuutta ei voi piilottaa, sillä jokainen tuomittu saa polttomerkinnän yhteen viidestä mahdollisesta kohdasta keholla, riippuen rikkeen laadusta. Lisäksi viallisten tulee noudattaa niukkaa ruokavaliota ja elämää, josta kaikki ylellisyys on karsittu pois.

Celestine kasvaa teoksen aikana paljon. Alussa hän on hieman sietämätön sanakirjamäärittelyineen ja siskolleen ilkeilemisineen. Celestinen kirjan edetessä saama kohtelu saa kuitenkin hänet näkemään itsensä ja yhteiskunnan uudessa valossa. Celestine tunnetaan kaikkialla mediamyllytyksen myötä. Hänen oikeudenkäyntinsä jakaa ihmiset kahteen leiriin, joista toiset pitävät häntä sankarina, toiset roistona. Nuoresta päähenkilöstä tulee Katnissin tavoin pelinappula kahden vastakkaisen puolen valtataistelussa.

Kirjan maailma on pelottavan uskottava. Ei tarvitse mennä kauaksi historiassa, kun viallisten kohtelua vastaavaa tapahtui todellisessakin maailmassa. Lisäksi viime aikoina voimistunut äärioikeistolainen liikehdintä saa toivomaan, ettei teoksen kaltainen yhteiskuntajärjestelmä tule koskaan toteutumaan. Vaikka teos on paikoin ennalta-arvattava, poikkeuksellisesti odotusten mukaisesti menevät juonenkäänteet eivät kliseisyydestään huolimatta turhauta, vaan ne tukevat lukijan toiveita.

Viallinen vertautuu nuortendystopian isoihin nimiin Nälkäpeliin ja Outolintuun höystettynä Harper Leen klassikolla Kuin surmaisi satakielen. Siinä on myös nyansseja, jotka tuovat mieleen niin Angie Thomasin teoksen Viha jonka kylvät kuin The Orville tv-sarjan jakson Majority Rule, jossa esitetty yhteiskunta on täydellinen demokratia ja kaikesta äänestetään sosiaalisen median kanavissa - myös siitä, onko joku ihminen syyllistynyt rikokseen vai ei.

Ensimmäinen osa päättyy todella koukuttavaan cliffhangeriin. Onneksi sarja saa jatkoa jo heinäkuussa, kun toisen osan käännös Täydellinen ilmestyy.

Log in to comment
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).
Paikalla 2 jäsentä ja 54 vierailijaa
Nokka10, Eija
Uusin jäsen: Papercut
Jäseniä yhteensä: 8593