1980-luvulla fantasiagenren suurin popularisoija olivat roolipelit.
Dragonlance on yksi
Dungeons & Dragons roolipeliin suunnitelluista maailmoista. Roolipelifiktioon ilmestyi uusia teoksia kuin liukuhihnalta ja näistä osa päätyi jopa käännetyksi suomeksi. Suurimmiksi myyntihitekisi nousivat
R.A. Salvatoren Drow-kirjat ja
Weis &
Hickman parin
Dragonlance-kirjat.
Petoksen lohikäärmeet on paluu tähän maailmaan.
Destina Ruusunpiikki on Solamnian ritarin tytär. Kun hänen isänsä kuolee Peitsen sodassa, hänen elämänsä musertuu. Sen sijaan, että hän hyväksyisi kohtalon, hän päättää etsiä taikakeinon, jolla palata ajassa taaksepäin ja pelastaa isänsä. Aikamatkustus ei kuitenkaan koskaan tunnu toimivan kuten toimisi, eikä varsinkaan kun mukaan ajautuu Tasslehoff Takiaisjalka.
Aikamatkustustarinat ovat vaikeita toteuttaa hyvin. Petoksen lohikäärmeet ei onnistu kauhean hyvin. Sinällään Destinan suunnitelma, saada kuollut isä takaisin, on sympaattinen ja ymmärrettävä. Sen toteutus valitettavasti tuntuu sekavalta sähläykseltä.
Lue lisää ...Kirja tekee kaikkensa muistuttaakseen lukijalleen historiaansa. Lukija viedään keskelle vanhoja ympäristöjä ja vanhojen hahmojen nimiä mainitaan lukuisasti. Sarjan parissa kasvaneelle se varmasti on sitä, mitä hän kirjalta odottaa ja toivookin. Uuden lukijan puolestaan on vaikeampaa saada tästä samalla tapaa irti.
Tämän kirjan syntyprosessi on ollut aika vaikea. Weis ja Hickman jopa haastoivat kustantajan oikeuteen ennen kirjan julkaisua. Se voi osaltaan olla osasyy pieneen hiomattomuuteen, mitä kirjasta on havaittavaissa. Parivaljakon kirjoitustapa ei myöskään ole kasvanut näiden uran aikana. Petoksen lohikäärmeet on edelleen varsin naivia ja suoraviivaista tarinankerrontaa.
Kaikista näistä heikkouksistaan huolimatta Petoksen lohikäärmeet on ihan hyvä lukukokemus ja hyvin nostalginen fantasiakirja. Sen pääkohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat kasvaneet Dragonlancen parissa ja haluavat kurkistaa jälleen tuttuun fantasiamaailmaan.
- Juha Salmi (Dragan)
Jalava 2024 - Petoksen lohikäärmeet (Dragonlance: Kohtalot #1)
Kaupunki ja sen epävakaa muuri (suom. Antti Valkama) on viimeinen versio
Haruki Murakamilla pitkään työn alla olleesta tarinasta. Tarinan keskiössä on salaperäinen kaupunki, jonne on hankala päästä ja vielä hankalampaa poistua. Kaupungin asukkaat joutuvat kaupunkiin astuessaan luovuttamaan varjonsa, joka menehtyy lopulta ilman isäntäänsä. Ilman varjoaan kukaan ei enää pysty palaamaan normaaliin elämään kaupungin ulkopuolelta.
Tarinan päähenkilö tutustuu nuoruudessaan tyttöön, joka kertoo tarinan muurien ympäröimästä kaupungista. Ajatus kaupungista ei jätä häntä rauhaan, eikä hän tunne kuuluvansa ympäröivään maailmaan. Tarina kerrotaan kahdessa tasossa. Toinen puoli kertoo elämästä kaupungin muurien sisäpuolella untenlukijana ja toinen puoli elämästä kirjastonjohtajana normaalissa maailmassa. Onko salaperäinen kaupunki sellainen, jossa kuitenkaan haluaa viettää loppuelämänsä?
Lue lisää ...Kuvaus eristetystä kaupungista on sekä kiehtova että kammottava. Elämä on yksinkertaista, mutta toisaalta ympäristö on karu ja lohduton. Kaupungin eläimistä suurin osa kuolee nälkään ja ihmistenkin elämä on köyhää. Toisaalta kaupunki voi olla ainoa paikka, jossa jotkut ihmiset kokevat olevansa kokonaisia.
Kirjan kiehtovat hahmot kuten entinen kirjastonjohtaja Koyasu ja sukellusvenepoika kuljettavat tarinaa omalta osaltaan kohti sen päätepistettä. Toisaalta tuntui, että tarina sai nyt päätöksensä, mutta toisaalta taas ei. Mielestäni tämä kirja on kuitenkin yksi Murakamin parhaimpia ja kirjaa oli hankala laskea käsistä.
- MerjaK
Tammi 2024 - Kaupunki ja sen epävakaa muuri
Jos kaipaat lempeää fantasiaa,
Travis Baldreen Legendoja ja latteja (suom. Jade Haapasalo) todella sopii tuohon luokitteluun. Kirjan tunnelma on lempeä, viipyilevä, kardemumman tuoksuinen ja kuin halaus mukin muodossa. Tämä kaikki on totta siitä huolimatta, että ensimmäisillä sivuilla irtoaa yksi pää.
Örkki-Viv on päättänyt lähettää miekkansa pysyvästi eläkkeelle, hyvästellä pitkäaikaiset matkakumppaninsa ja perustaa kahvilan. Satamakaupunki Thunessa ei kukaan vielä tiedä mitä ihmettä tuo uusi, kuuma papujuoma on, mutta Viv on valmis ottamaan riskin. Hänellä on syynsä laittaa kuppilansa pystyyn juuri sinne. Apuna hänellä on pussillinen rahaa, maaginen kivi, loitsu ja taikavarpu. Varvun avulla hän etsii leylinjojen risteyksen, jonne hautaa kiven ja lausuu muutama rivin. Näin hänen unelmiensa tulisi toteutua.
Lue lisää ..."Oletko muuten koskaan saanut kahvia?" hän kysyi -- "Enpä kyllä voi sanoa saaneeni -- minut on -- kasvatettu hienoksi naiseksi, eivätkä sellaiset lörpöttele sairauksistaan." (s. 37)
Satamasta Viv palkkaa hiisi-Calastrofin remontoimaan ostamastaan vanhasta tallista kahvilan. Hän kiinnittää kaupungin ilmoitustaululle julisteen avoimesta työpaikasta, onhan kahvilalla oltava toinenkin barista. Pian kuppilaan saapuu Tandri-niminen succubus, jolla ei kyllä ole alan kokemusta, mutta sitäkin enemmän halua todistaa olevansa hyvä oppimaan uusia asioita. Myös leipova hiirikkö Neppari, bardi Pendry ja suurkissa Sopu muodostavat pikkuhiljaa kahvilan keskeisen henkilöstön.
Lempeän pullantuoksun vastapainona kirjassa tapahtuu myös vastoinkäymisiä, mutta niistä päästään yli ystävien avulla. Siis todellinen hyvän mielen kirja sellaisellekin lukijalle, joka ei ole lukenut fantasiaa aikaisemmin. Mutta varoituksen sanana: tätä lukiessa alkaa todellakin kahvihammasta kolottaa!
- Niina Tolonen (Nafisan)
Karisto 2024 - Legendoja ja latteja
