Tyylit: scifi
Alkuteos ilmestynyt 2016. Suomentanut Aino Ahonen. Sidottu, kansipaperi.
"Maailmanluokan scifi-ilmiö." – Outlander
Vuosi 2106, Uusi Berliini on raunioina terrori-iskun jäljiltä. Pelko leviää halki Euroopan, kun syyllisiä etsitään ja seuraavaa kohdetta arvaillaan.
Sotilaskarkuri Marko Eldfell seuraa syyllisiä geeniruton runtelemaan Osloon. Vanhat viholliset perässään Marko joutuu kohtaamaan omat varjonsa, mistä tuskin seuraa mitään hyvää.
"Korkeaoktaanista actionia, high-tech-viihdettä parhaimmillaan." – Geir Tangen
Lue lisää: Peilin takana - Ørjan Nordhus Karlsson
Arvostelu: Victoria Aveyard: Punainen kuningatar
- Kirjoittanut Maria Carole (StaCa)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar
Aula & Co 2016 - Risingin tietokannassa
Punainen kuningatar avaa taas yhden uuden ja hämmentävän kehutun YA-dystopiasarjan. Tällä kertaa kyse on maailmasta, joka jakautuu kahteen ihmisten veren mukaan: punaveriseen rahvaaseen ja hopeaveriseen eliittiin. Hopeiset hallitsevat ja elävät leveästi, etenkin poikkeuksellisten voimiensa ansiosta. Punaisten palvelijoiden osana on ahtautua slummeihin ja, jos huonosti käy, päätyä sotaväkeen. Kirjan teemojen seasta löytää sotaa, valtapelejä ja terrorismia; sellaisena se on hyvin ajankohtainen.
Kirjan päähenkilö, 17-vuotias Mare on taskuvaras, jonka elämä mullistuu, kun vastarintaliike Purppurakaarti hyökkää hopeisia vastaan ja Mare jää tapahtumien keskelle. Kummemmin juonta spoilaamatta voi kertoa, että Mare löytää itsestään voimia, joiden piti kuulua ainoastaan hopeisille.
Punainen kuningatar on kirja, josta ei puutu vauhtia ja juonenkäänteitä, saati romantiikkaa tai petoksia. Sellaisena se on helposti lähestyttävä ja pitää yllättävän mukavasti otteessaan. Lukija ei pääse kyllästymään. Vauhti osaltaan koituu myös kirjan kohtaloksi: juuri mitään ei avata kovin perusteellisesti. Maailmanluonti ja etenkin henkilönrakennus jäävät useilta osin pintaraapaisuiksi. Muutamissa kohtauksissa jopa joutuu kysymään, miksi ne on tungettu sekaan, jos niillä ei ole kokonaisuudessa kummempaa merkitystä, eikä niihin malteta paneutua kunnolla. Eikä minua hirveämmin säälittänyt Maren kohtalo tai kiinnostanut kehen hän päättää ihastua tai olla ihastumatta. Joka tapauksessa tyttöraukka piti pelastaa milloin mistäkin.
Lue lisää: Arvostelu: Victoria Aveyard: Punainen kuningatar
Arvostelu: Glen Cook: Valkoinen Ruusu
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Glen Cook: Valkoinen Ruusu
Vaskikirjat 2017 - Risingin tietokannassa
Glen Cookin Mustan komppanian ensimmäinen trilogia on suomennettu kokonaan. Alun perin 80-luvulla julkaistu sarja on kerännyt paljon kehuja omaperäisyydestään. Nykypäivän lukijalle se tarjoaa edelleen mainion lukukokemuksen, joka on kestänyt aikaa hyvin.
Tarinan keskiössä toimiva palkkasoturiarmeija on keskellä aikamoista ongelmaa. Edelliset osat - ja kirjoja edeltänyt aika - eivät olleet Mustalle komppanialle lempeitä. Ensin pohjoiseen matkanneet palkkamiekat olivat helpon ja tasaisen palkkapussin perässä. Velhotar Ladyn antamana työtehtävänä oli kukistaa kansannousu, joka pyrki syöksemään hänet vallasta. Julmat työnantajat eivät ole Mustalle komppanialle mikään uusi asia, mutta kampanjan edetessä Ladyn tehtävät paljastuvat hankaliksi toteuttaa
Sattuman kaupalla palkkasoturiarmeijan yhteyteen eksyi sulkeutunut pikkutyttö Kullanmuru. Hän on kuitenkin paljon enemmän kuin mitä ulospäin vaikuttaa. Itseasiassa tilanteen muututtua huonommaksi hän on yllättäen paras toivo, mikä Mustalla komppanialla on. Musta komppania nimittäin joutuu hylkäämään työnantajansa ja ajautuu vastustamaan tätä. Kullanmuru vaikuttaa olevan uudestisyntynyt Valkoinen ruusu, henkilö, jonka on ennustettu rikkovan pohjoisen valtataistelun.
Lue lisää: Arvostelu: Glen Cook: Valkoinen Ruusu
Arvostelu: Anne Leinonen: Metsän äiti
- Kirjoittanut Leena Viitanen (Sharilynn)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Anne Leinonen: Metsän äiti
Atena 2017 - Risingin tietokannassa
Outojen tarinoiden taituri Anne Leinonen sukeltaa uusimmassa Metsän äiti -romaanissaan suomalaisten havumetsien syvyyksiin. Katajaiselle kansalle salo on ollut niin turva kuin uhkakin, eikä metsän voimaa ole sopinut vähätellä. Korvessa asuu taika ja väki, ja tietäjillä on ollut taito alisen maailman tulkintaan ja sen voimien valjastamiseen. Mutta miten käy, kun someaikakauden ihminen joutuu takaisin puiden siimekseen, kohtaamaan lapsuutensa ja sitä peittävän hämäryyden?
Riina, kaupunkilaistunut perinteentutkija, palaa takaisin kotimaisemiinsa Vihanperän kylälle. Kotiseutuyhdistys haluaa tallettaa vanhoihin maakellareihin liittyviä perinteitä, ja Riina on palkattu keräämään arkistomateriaalia. Kylän paikalleen jämähtänyt ilmapiiri kuitenkin saa raskaana olevan Riinan muistot laukkaamaan, ja öisin hänen mielensä täyttävät kuumeiset näyt, joiden vihjailemat salaisuudet eivät jätä Riinaa rauhaan päivisinkään.
Metsän äiti jatkaa Leinosen vahvojen naisten kertomusten sarjaa yhdistäen uhkaavaan korpeen murhamysteerit, vaihdokit, alisen maailman ja tietäjänaiset. Miehet kantavat tarinassa yllään vain raiskaajan tai tappajan viittaa, mutta ei suunsa kiinni napittaviin kylän naisiin tai muutamiin elossa oleviin sukulaistäteihinkään ole luottamista. Naiset jakavat kylässä oikeutta, mutta tuomioiden oikeudenmukaisuus on kyseenalaista. Kunnon matriarkan tavoin Riinan äitikään ei päästä tästä maailmasta tai tyttärestään irti, vaan jakaa nuhteita ja vaatimuksia kuolleenakin. Riinan onkin päätettävä, ratkaistako kaikki arvoitukset antamalla metsän tulla itseensä vai pysyäkö ulkopuolisena, kaupunkilaisena.
Lue lisää: Arvostelu: Anne Leinonen: Metsän äiti
Arvostelu: Jaakko Alamikkula: Praedor - Koston kukkulat
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Jaakko Alamikkula: Praedor - Koston kukkulat
Vaskikirjat 2017 - Risingin tietokannassa
Praedor-maailma lienee nyt aktiivisempi kuin koskaan. Viime vuonna ilmestyi Erkka Leppäsen novellikokoelma Kirotun maan ritari, Petri Hiltusen Taivaan suuri susi -sarjakuva ja Ville Vuorelan Käärmetanssija-romaani. Tänä vuonna Praedor-kirjoittajien joukkoon liittyy Jaakko Alamikkula Koston kukkulat -romaanillaan.
Praedor-saaga sijoittuu Jaconiaan, joka on keskiaikaista Eurooppaa muistuttava maailmaa. Tätä pienten valtioiden täyttämää maailmaa reunustaa loputon raunioita ja kauhuja täynnä oleva Borvaria. Kukaan ei tiedä, kuinka pitkälle rauniot ylettyvät. Borvaria ei kuitenkaan ole Koston kukkuloiden huomion kohde. Sen sijaan näyttämöllä on kaksi sotaan ajautuvaa valtiota. Holruksen ja Tutuksen välillä on pitkään ollut levotonta. Holrus on suuri ja mahtava suhteessa Tutukseen. Rajaryöstelyt sytyttävät liekin, joka kasvaa hallitsemattomaksi sodaksi.
Konfliktin ensimmäisten uhrien joukossa tutuslaisen nuoren tytön Ettan vanhemmat ja toinen pikkuveli. Sattuman kaupalla toinen Ettan pikkuveljistä selviää, kun holruslainen jousimies Dren osoittaa armoa, mitä hänen omalle perheelleen ei vastaavassa tilanteessa koskaan annettu. Etta puolestaan pääsee pakoon ja vannoo kostoa liittymällä tutuslaisen armeijan palvelukseen.
Lue lisää: Arvostelu: Jaakko Alamikkula: Praedor - Koston kukkulat
Fauni - Fantasiamusikaali aikuisille
- Kirjoittanut Darkki
- Kategoria: Fandom
Liity mukaan fantasiamusikaali Faunin sisäpiiriin!
Tampereella lokakuussa 2017 ensi-iltansa saava fantasiamusikaali Fauni etsii innokkaita fantasiaharrastajia mukaan luomaan uutta ilmiötä. Katso oheinen kutsuvideo ja liity suljettuun Faunaatikot-ryhmään 11.6. mennessä. Ryhmän jäsenet pääsevät seuraamaan musikaalin kehittymistä lähietäisyydeltä ja saavat erikoishintaisia lippuja, fanituotteita ja muuta mukavaa.
Faunaatikot-ryhmä löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/295715680868682/
Tervetuloa mukaan luomaan Fauni-ilmiötä!
-Teemu Alanen
Tuottaja-fauni