Suomentaneet Reetta Lahtinen ja Emilia Nieminen. Kansi: Veera Miettinen. Sidottu.
Talvisodan aaveet ranskalaiskirjailijan silmin
Käsite ”talvisodan ihme” saa uuden merkityksen ranskalaiskirjailijan romaanissa. Tarina käynnistyy vuoden 1939 taisteluista, joissa puna-armeijan sotilas Oblediev todistaa kolmen suomalaissotilaan taikavoimia. He sytyttävät vihollisen palamaan pelkällä tahdonvoimalla.
Kirjassa seikkailevat Väinämöisen veljeskunnan jäsenet voivat muuttaa peruselementit maan, veden, ilman ja tulen aseiksi. Heillä on muitakin Lönnrotilta opittuja okkultistisia voimia, he voivat mm. hidastaa ikääntymistään. Ei-lineaarinen aikakäsitys antaa mahdollisuuden vyöryttää sadan vuoden ajalta Suomen, muiden Pohjoismaiden ja Baltian historian tapahtumia, joiden kulkuun veljeskunnan jäsenet puuttuvat.
Miten he käyttävät taitojaan, hyvään vai pahaan? Suunnitelma Venäjän presidentin surmaamisesta vuonna 2017 jakaa veljeskunnan jäsenet kahteen leiriin. Fiktion sekä todellisen lähihistorian ja tulevaisuuden yhdistäminen antaa mahdollisuuden luoda vaihtoehtoista geopolitiikkaa.
Ranskalainen historianopettaja Pierre Charrel (1971) on asunut kaksi vuotta Suomessa ja matkustellut Pohjoismaissa. Hän halusi kirjoittaa romaanin rakkaudesta Suomeen ja kiinnostuksesta sen historiaan, ”outoihin” elokuviin, rikostarinoihin ja fantasiakirjoihin. Näin syntyi oudosti kiehtova romaani, erikoislaatuinen kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle!
Lue lisää: Väinämöisen veljeskunta - Pierre Charrel
Arvostelu: J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit
- Kirjoittanut Taru Hyvönen (Rinja)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit
Osuuskumma 2016 - Risingin tietokannassa
J. S. Meresmaan Keskilinnan ritarit on alkujaan noin satasivuisina sähkökirjoina julkaistu trilogia. Se päädyttiin kuitenkin julkaisemaan myös yhteisniteenä, jollaiseksi se osiensa pituuden puolesta soveltuukin hyvin: sivuja kertyy yhteensä vähän alle neljäsataa. Niteeseen on lisätty ennen julkaisemattomat kartta ja jälkinäytös.
Keskilinnan ritarit sijoittuu kuviteltuun keskiaikaiseen maailmaan, jossa päähenkilöt, ovela ritari Jehrem ja tämän aseenkantajaksi pyrkivä nuori Konno, sotkeutuvat kunniasääntöjen ja juonittelun verkkoon. Kaikkein vaikeimmaksi rastiksi osoittautuvat sellaiset tunteet, jotka eivät kuulu miesten – eivätkä varsinkaan ritarin ja tämän aseenkantajan – välille tässä keskiaikaisessa yhteiskunnassa. Kohdatut ongelmat ja ylhäisön juonet kietoutuvat niin monimutkaiseksi vyyhdiksi, että lukija ehtii ihmetellä, ovatko ne lainkaan selvitettävissä.
Lue lisää: Arvostelu: J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit
Arvostelu: Siri Pettersen: Mätä
- Kirjoittanut Ella Peltonen (Dyn)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Siri Pettersen: Mätä
Jalava 2016 - Risingin tietokannassa
Norjalaisen Siri Pettersenin kiitetty ja paljon luettu Odininlapsi sai keväällä odotetun jatko-osan. Mätä jatkaa hännättömän Hirka-tytön tarinaa uudessa maailmassa kaukana Yminmaasta.
Ja pienoinen shokki se uusi maailma voi lukijalle ollakin. Hirka nimittäin päätyy nykyajan Yorkiin, joka ainakin alkuun muistuttaa hyvin paljon meidän maailmaamme. Omaperäisen ja ihmeellisen Yminmaan jälkeen Englanti tuntuu perinteiseltä ja jopa tylsältä miljööltä. Kun alkupettymyksestä selviää ja tarina pääsee vauhtiin, kerronta imee kuitenkin mukaansa. Yminmaassakin päästään vierailemaan Rimen, Hirkan taakseen jättämän poikakaverimahdollisuuden, kautta.
Lue lisää: Arvostelu: Siri Pettersen: Mätä
Arvostelu: Kerstin Gier: Liitto
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Kerstin Gier: Liitto - Unien kolmas kirja
Gummerus 2016 - Risingin tietokannassa
Kerstin Gierin teoksia lukiessaan tietää aina saavansa tasaista laatua, joka viihdyttää mutkattomasti. Liitto päättää Unien kirjat -sarjan tyylikkäästi. Kuvattu ajanjakso on jälleen lyhyt ja tapahtumarikas, mikä takaa sen, ettei lukija ehdi missään vaiheessa kyllästyä. Gier osaa kertoa nuorten, persoonallisten hahmojensa elämästä koukuttavasti ja uskottavasti - arki on täynnä ihastumisia, huumoria, päättökokeita ja konflikteja.
Gierin idea kaikkia ihmisiä välimaailmassa yhdistävästä unikäytävästä on erittäin kiehtova ja tuore. Uni ja amuletit on teemana myös Mary Hoffmanin Stravaganza -sarjassa, mutta Gierin luomassa maailmassa amulettien avulla ei siirrytä historialliseen rinnakkaistodellisuuteen vaan päästään avaamaan esineen omistajan uniovi. Keskeiset hahmot vierailevatkin toistensa ja vähän muidenkin unissa hyvin ahkerasti.
Lue lisää: Arvostelu: Kerstin Gier: Liitto
Arvostelu: Steampunk! - Silintereitä ja siipirattaita
- Kirjoittanut Miina Hakonen (Vehka)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Steampunk! - Silintereitä ja siipirattaita
Antologia, toim. Anne Leinonen ja Mia Myllymäki
Osuuskumma 2016 - Risingin tietokannassa
Anne Leinosen ja Mia Myllymäen toimittama Steampunk! – Silintereitä ja siipirattaita on suorastaan hykerryttävän ihana kirja. Vaikka steampunk pursuaa toisinaan suorastaan ulos korvista, tässä novellikokoelmassa näkökulma on sen verran uusi, että novellit tuntuvat raikkailta ja virkistäviltä. On kiehtovaa lukea steampunkia juuri Suomen ja lähialueiden vaihtoehtohistoriana ainaisen Ison-Britannian sijaan. Menninkäiset, Turku ja Venäjän keisarikunta ihastuttavat ja tempaisevat mukaansa.
Vaikka novelleissa näkyvätkin laajasti steampunkin perinteiset ainekset kellokoneistoista höyrykoneisiin, ilmalaivoihin ja pukuloistoon, juuri kotoinen miljöö antaa kokoelmalle uutta särmää. Ilahduttavaa on myös se, miten eheitä kokonaisuuksia novellit ovat. Lähes jokainen niistä tuntuu hiotulta ja harkitulta. Vaikka steampunkissa helposti sorrutaan samojen aihioiden toistamiseen ja kierrättämiseen, tämän kokoelman novellit onnistuvat erottautumaan toinen toisistaan siten, että kokonaisuus on runsas ja herkullinen. Mukaan mahtuu mysteeriä, romantiikkaa, uskonnollisilla teemoilla leikittelyä ja reaalifantasiaa.
Lue lisää: Arvostelu: Steampunk! - Silintereitä ja siipirattaita
Arvostelu: Raimo E. Tikkanen: Yshaloon
- Kirjoittanut Miina Hakonen (Vehka)
- Kategoria: Kirja-arvostelut
Raimo E. Tikkanen: Yshaloon
Reuna 2016 - Risingin tietokannassa
Raimo E. Tikkasen Yshaloon on äärimmäisen kummallinen kirja. Se häilyy unen ja valveen rajamailla, maalailee kammottavia kuvajaisia ja sekoittelee keskenään muun muassa klassista seikkailufantasiaa, dystopiakirjallisuutta ja kauhua. Tyylilajien sekamelska on kuitenkin varsin ymmärrettävä kirjan syntytaustaa vasten, sillä Tikkanen on kertonut, että kirjoitti teoksensa näkemänsä unen pohjalta. Unessa keskeisellä sijalla oli saari nimeltä Yshaloon, jonka vaiheisiin koko romaanin juoni kytkeytyy. Päähenkilöitä onkin oikeastaan kaksi: Ymarrak, jonka elämää teos seuraa, ja Yshaloonin saari kahden maailman rajalla.
Unen pohjalta kirjoitulta kirja vaikuttaakin – hyvässä ja pahassa. Juonenkäänteitä ei voi aavistaa ennalta, lukijan täydennettäväksi jää paljon aukkoja, henkilöiden nimet kuulostavat jopa fantasianimiksi todella kummallisilta ja tarina saattaa yllättäen keskeytyä ja tehdä tilaa sekavalle unijaksolle. Toisaalta vääristynyt ja houreinen maailma on kirjan ominta antia, mutta samalla se myös etäännyttää lukijaa. Oikein mistään ei saa otetta, kun tukevaa ja tuttua maaperää ei löydy.
Lue lisää: Arvostelu: Raimo E. Tikkanen: Yshaloon