Usva on vuodesta 2005 ilmestynyt verkkolehti, joka keskittyy julkaisemaan suomalaisten kirjoittajien spekulatiivista fiktiota edustavia novelleja. Lehti on merkittävä julkaisukanava sekä kokeneille että uraansa aloitteleville kirjailijoille.
 
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kaikki lehden numerot ovat luettavissa osoitteessa http://www.usvazine.net/
 
Seuraavassa Usvan päätoimittaja Anne Leinonen vastaa lehteä koskeviin kysymyksiin.

Miksi Usva on perustettu ja mikä on sen tavoitteena?

Usva on perustettu esittelemään suomalaista spekulatiivista kirjoittajakenttää ja kaventamaan mainstreamin ja spefin välillä olevaa kuilua, joka on korkeintaan asenteissa, ei käytänteissä. Termiä "spekulatiivinen fiktio" käsittelen kattoterminä, joka pitää sisällään science fictionin, fantasian, yliluonnollisen kauhun, maagisen realismin, uuskumman, oikeastaan kaiken mahdollisen jossa arkisesta ja realistisesta liikahdetaan johonkin suuntaan. Tavoitteena on julkaista mahdollisimman korkeatasoista spefiä ja samalla tarjota kirjoittajille tilaisuuksia tehdä nimeään tunnetuksi. Tällä hetkellä Usvan kaltaiselle julkaisulle tuntuu olevan kotimaisella lehtikentällä paikka. Lehden on tarkoitus kehittyä ja reagoida kentältä tulevaan palautteeseen.
 

Miksi lehteä ei paineta paperille?
 
Kustannukset, julkaisemisen helppous ja uudenlaisuus olivat syynä sille, miksi Usva alun perinkin muotoutui suunnitelmissa verkkolehdeksi. Vuonna 2005 ei ollut vastaavaa verkossa julkaistavaa kaunokirjallista spefilehteä. Olin toisaalta ollut pari vuotta Suomen Tieteiskirjoittajien Kosmoskynän päätoimittajana ja tiesin painetun lehden rajoitukset: painaminen on kallista ja painetun lehden pyörittämiseen on melkein oltava yhdistys, joka voi hakea lehtitukia ja avustuksia ja toisaalta myydä lehteä verottomasti. Ilmainen verkkolehti maksaa vain hotellin vuosimaksun ja tekemisen vaivan. Lehden ilmaisuus taas tarkoittaa sitä, että lehti on kaikkien halukkaiden saatavilla ja kirjoittajat saavat lukijoita. Päädyin tekemään lehdestä pdf:n, koska halusin siitä mahdollisimman lehden oloisen muotoilultaan (esim. sisennykset näkyvät kuten kirjoissa) ja tulostettavan. Verkkojulkaiseminen toisaalta on aiheuttanut myös keskustelua, sillä osa ei pidä pdf-formaatista sen ruudulta luettavuuden ongelmien vuoksi. Html-versio on suunnitteilla.

 
Keitä lehteen kirjoittaa?
 
Lehdessä julkaistaan kenen tahansa kotimaisen kirjoittajan tekstejä, jotka solahtavat lehden profiiliin ja numeroiden teemoihin ja ovat riittävän laadukkaita. Kirjoittajien joukossa on valtakunnallisen julkaisukynnyksen ylittäneitä kirjoittajia, kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjoittajia, vielä läpimurtoa odottavia harrastajia. Aivan uusiakin kirjoittajia voidaan esitellä, jos heidän teksteissään on potentiaalia. Artikkeleita (joita on harvakseltaan) on tilattu kirjallisuuden harrastajilta, tutkijoilta, lukijoilta ja toisilta kirjoittajilta. Yhteisenä tekijänä on intohimo kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen. Palkkioita ei makseta, kaikki oikeudet säilyvät kirjoittajilla.
 
Usva ei toimi ilman toimittajan aktiivista panosta. Tekstejä tarjotaan tavallisiin numeroihin vähän, 1-5 kuukaudessa, joten olen alusta saakka hakenut kirjoittajia itse. Seuraan kirjoituskilpailuja, nettipalstoja ja lehtiä sopivia kirjoittajia etsien, ja otan heihin yhteyttä. Teemanumero toisaalta voi vetää paljonkin väkeä, esimerkkinä tästä satunumero, johon tuli noin 50 tekstiä tarjolle. En voi odottaa nojatuolissani tekstien valuvan luokseni, koska lehden taso kärsisi siitä. Kirjoittajat ovat yllättävän arkoja ja vaatimattomia, ja toisaalta julkaisemisen edut eivät ole välttämättä tiedossa.

 
Kuka valitsee Usvaan kirjoitukset ja millä perusteilla?
 
Minä, paitsi jos lehdessä on vieraileva vastaava toimittaja, joka tekee töitä itsenäisesti tai yhdessä kanssani. Pääjulkaisukriteerinä on kaunokirjallinen toimivuus, ja sen jälkeen toimiminen spefinä. Siksi lehdessä voidaan julkaista hyvin vähän tai ei ollenkaan spefiä sisältävä novelli, jos katson sen syystä tai toisesta ansaitsevan julkaisun. Yleensä se syy on kirjoittajan taitavuus tai tekstin erinomaisuus. Yhtenä tavoitteena on myös esitellä uusia kirjoittajia, tai sellaisia tekstejä, joita syystä tai toisesta ei ole huomioitu muualla.
 
Päätoimittajana olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että autan kirjoittajia tekstien editoimisessa ja työstämisessä. Myös hylsyn pyrin perustelemaan.  Kirjoittajien kanssa tehtävä yhteistyö antaa myös hyvän kuvan siitä, millainen kirjoittaja on ja voisiko hänen kanssaan kuvitella myös muunlaista yhteistyötä tehtäväksi.
 
Joskus minulta kysytään vinkkejä lahjakkaista kirjoittajista, ja on ollut ilo vinkata Usvan kirjoittajien nimiä esim. toisille julkaisuille. Fandom-lehtitoimintaan kannattaa mielestäni siis suhtautua ei pelkästään asianharrastajien julkaisutoimintana vaan myös tilaisuutena näyttää omat kykynsä laajemmallekin kentälle.
 
 
Onko Usvan "jakelun" määrästä tietoa eli lasketaanko lehtien latauskertoja?
 
Kyllä lasketaan, ja tilastoista on laitettu blogiin aina silloin tällöin tietoakin. Netissä julkaisemisessa hyvä puoli on se, että vanhat numerot saavat koko ajan latauksia lisää. Numeroiden latausmäärät ovat tällä hetkellä siinä tuhannen tietämillä per numero, jotkut numerot ovat suositumpia kuin toiset ja ovat saaneet jo 1800 latauskertaa.
 
 
Millaisia teemanumeroita on tulossa, miten teemat valitaan ja näkeekö jostakin tulevat teemat?
 
Teemoja on kerätty kentältä tai joskus haaviin saapuneet novellit ovat vähitellen kehittyneet teemalliseksi kokonaisuudeksi. Teemoista tiedotetaan Usvan sivuilla http://www.usvazine.net , sekä Toimittajan spekulatiivisessa lokikirjassa http://usvazine.worpress.com  olen toisinaan kysellyt lukijoiden ideoiden perään. 2/2008 oli satunumero, 3/2008 miekka&magianumero ja 4/2008 on itsestään muodostunut kaunokirjalliseksi kevytspefinumeroksi. Ensi vuonna yksi numero esittelee kirjoituskilpailun "tuli, maa, ilma, vesi" -satoa, muiden osalta teema on vielä auki.
 
 
Usva International

Miten Usva Internationalin novellit on valittu?
 
Minulla on mielessäni lista suomalaisista kirjoittajista, joiden tuotanto on mielestäni esittelemisen arvoinen. Nämä kirjoittajat ovat näyttäneet kykynsä eri julkaisuissa ja kirjoituskilpailuissa. Läheskään kaikkia listalla olevia nimiä ei ole vielä esitelty, mm. Marko Hautalan, Carita Forsgrenin, Mari Saarion, Tytti Heikkisen, Heikki Nevalan ja Marika Riikosen tekstejä olisi hienoa saada englanniksi. Novellien valintaan on myös vaikuttanut saatavuus käännettynä, sillä joitakin novellikäännöksiä on kentällä tehty ja niitä olen pyrkinyt hyödyntämään. Liisa Rantalaiho on tehnyt omatoimisesti käännöksiä kirjoittajille ja näistä teksteistä on ollut suuresti iloa.
 
 
Paljonko kääntäminen maksaa ja kuka maksoi palkkion?
 
Hain ja sain Usva Internationaliin Kordelinin säätiöltä avustusta. Tästä avustuksesta meni palkkiot sekä kirjoittajille että kääntäjille – pieniä nimellisiä korvauksia tyyliin 50 – 150 euroa, ei siis kaupallisten tahojen taksojen mukaisia summia. Ideana oli ajatus, että kirjoittamisesta ja fandom-talkookirjoittamisesta voi myös joskus saada rahaa. Käännökset eivät ole englantia alkuperäiskielellä puhuvien tekemiä. Uskon kuitenkin, että ne toimivat hyvinä tarinoiden ja maailmojen esittelyinä, ja luonnollisesti esim. espanjankielisille pienet nyanssierot eivät haittaa.
 
 
Onko käännöstä mainostettu tai onko sitä lähetetty kopioina ulkomaalaisiin lehtiin?

Sähköpostitse on mennyt tietoa ulkomaille Finncon-kontaktien kautta, ja sitä kautta lehtiä on mainostettu myös ulkomaalaisissa blogeissa ja verkkojulkaisuissa. Kööpenhaminen Euroconissa jaoin Usvan esitettä ja joitakin tulosteita täsmäiskuina eurooppalaisille sf-harrastajille. Mielenkiintoa Kööpenhaminassa oli, mutta yllätys-yllätys Usvasta oltiin kiinnostuneita ennen kaikkea julkaisukanavana käännösteksteille (eli siis minulle tarjottiin muualta tekstejä julkaistavaksi). Koska lehden tavoite on päinvastainen, esitellä meikäläisiä muille, en ole ottanut näitä tekstejä käännettäviksi. Käännöksien oikeudet ovat kirjoittajien/kääntäjien hallussa, eli heillä on oikeus käyttää näitä käännöksiä parhaaksi katsomallaan tavalla oman tuotantonsa esittelyyn.
 

Millaista palautetta käännöksestä on saatu?
 
Parasta palautetta on ollut se, että kansainvälisiä numeroita ladataan koko ajan, kymmeniä kappaleita kuussa. Ekaa numeroa on ladattu 1600 kpl ja toista 1000. Noin yleisesti palautetta annetaan hyvin vähän suoraan lehdelle/tekijöille. Uskon kuitenkin, että novellien olemassa olo poikii vielä joskus jotakin hyvää kirjoittajille.
 
 
Onko jokin käännetyistä novelleista päätynyt julkaistuiksi ulkomaisiin lehtiin Usvan kautta?
 
Argentiinalainen Axxon http://axxon.com.ar/axxon.htm otti käännettäväksi kaksi novellia, Jenny Kangasvuon ja Petri Laineen tekstit. Lehden toimittaja Sergio Gaut vel Hartman näki lehden mainoksen verkossa, luki ja innostui. Axxon on nettilehti, joten toivon mukaan sitä kautta on tullut näkyvyyttä espanjankielisissä maissa. Lukijapotentiaalia espanjankielisissä maissa on vaikka kuinka.
 
 
Tuleeko vuonna 2008 tai tulevaisuudessa kansainvälinen numero?
 
Vuonna 2008 ei enää ehdi uutta enkkunumeroa tehdä, mutta kyselyjä on tullut seuraavasta numerosta, ja ainakin yksi käännös minulla on jo näköpiirissä. Realistinen tavoite olisi saada uusi International vuonna 2010 ulos. Uusia kääntäjiä olisi hienoa saada mukaan talkoisiin, ilmoittautua saa! Tällä hetkellä hankkeelle ei vielä ole rahoitusta, joten toistaiseksi toimitaan talkooperiaatteella.
 
 
Mitä muuta tahdot vielä lehdestä tai sen novelleista kertoa?
 
Lehti julkaisee myös kuvituksia, näytetöitä voi lähettää minulle. Samoin kaikenkarvaisia ideoita otan mielelläni vastaan: moni teemanumero on saanut alkunsa lukijapalautteen pohjalta.

*

Suurkiitos Annelle haastattelusta ja vielä suurempi kiitos suomalaisen spefin edistämisyöstä ja Usva-lehden ammattitaitoisesta toimittamisesta.

Kehveli/Tomi Jänkälä