Vuoden päivät on vierähtänyt siitä kun Risingshadowin haastattelukone niitti viljaa silloisten Atorox-voittajien Tero Niemen ja Anne Salmisen vastauspellosta. Sen jälkeen on sillan alta vierähtänyt jo useampikin kivi, kaksikon ensimmäinen kirja Nimbus ja tähdet on ilmestymässä näinä päivinä ja vast'ikään jaetuissa tämän vuoden Atoroxeissa tuli toinen sija. Koimmekin tarpeelliseksi haastatella heitä uudestaan tämän kaiken tiimoilta.

Edellinen haastattelu, jossa mm. mukana osa novellista "Kuten Ihmiset Tekevät" löytyy täältä. (Novelli sitten julkaistu Spin:issä ja tulevassa Nimbus ja tähdet-kirjassa.)
Ensiksi lienee syytä onnitella tämänkin vuoden Atoroxeissa menestymisestä.

A: Kiitos kiitos. Oli mukava yllätys että menestyimme.

T: En odottanut staubereiden pärjäävän näinkään hyvin. Kun kuvaa useamman sivun vieraan olennon fysiologiaa iskee aina epäilys, jaksaako tätä joku lukeakin.

Miltä tuntuu "joutua" scifi- ja fantasiafanien suosioon, kun ette käsittääkseni ole olleet "alan" miehiä ja naisia ennestään?

T: Meille scifiharrastaminen on ollut perheen sisäinen asia, joten sen kanssa valokeilaan astuminen on ollut omituista. Lisäksi meidän tarinamme eivät ole kauhean muodikkaita. Ne ovat retrohenkisiä ja hyödyntävät varsin tietoisesti perinteisen scifin tiettyjä kliseitä.

A: Emme odottaneet ihan tällaista suosiota, ajattelimme saavamme muutaman lukijan perinteisemmän scifin harrastajista.

T: Kenties nykylukijassakin asuu yhä jonkinlainen avoimen avaruuden kaipuu. Että matkustetaan ja tehdään asioita oikeasti, eikä virtuaalitodellisuudessa.

A: Parasta koko julkaisusotkussa on ollut se että lukijat ovat pitäneet kertomuksista.

T: Eli suosio on tuntunut ihan mukavalta.

Mitä käytännössä on tapahtunut sitten viime haastattelun? Miten transitio "vain" novellien kirjoittamisesta "oikeaksi kirjailijaksi" on mennyt? Vai tuntuuko se edes mitenkään erilaiselta?

T: Työtapamme on yhä edelleen sama. Tavallaan me emme ole koskaan kirjoittaneet "novelleja" tai "kirjoja", me olemme kirjoittaneet jonkinlaista irtotarinoista koostuvaa kaanonia, eikä tähän Nimbusten suhteen ole muutosta näkyvissä.

A: Ja muutenkin tuntuu lähinnä omituiselta kun kutsutaan kirjailijaksi. Me emme ole ihmisinä muuttuneet, meille on vain ilmaantunut kummallisia menoja eri tilaisuuksiin. Suurin muutos lienee se, että nyt muutkin kuin me pääsevät lukemaan meidän tekstejämme.

T: Kirja on leveämpi julkaisukanava, kuin novelli tai kaksi vuodessa. Se on hyvä asia. Aikaisemmin me kirjoitimme tekstejä vain omaan käyttöön, itselle luettavaksi, ja tämä kirjoitustapa saisi säilyä yhä.

Miten ensimmäisen kirjan julkaisu on tapahtunut? Oliko muita kiinnostuneita kuin Atena?

T: Tähän kysymykseen olisi lyhyt ja pitkä vastaus...

A: Lyhyt on se, että lähetettyämme tekstiä useammalle kustantajalle saimme odottaa vaihtelevia aikoja ennenkuin tuli vastauksia. Lopulta kiinnostuneita kustantajia oli muutama, joista Atenan valitsimme tutun kustannustoimittajan (Kanerva Eskola) vuoksi, joka on itsekin scifi-ihmisiä.

T: Pitkässä versiossa saattaisi olla hieman enemmän draamaa, sekä kummallisia välivaiheita.

Kertokaa kirjasta. Mitä se pitää sisällään? Kirja ilmeisesti koostuu jo aikaisemmin julkaistuista Nimbus-novelleista.
Image

T: Kirjaan tulee kaikkiaan yhdeksän kertomusta, joista kaksi on julkaistu aikaisemmin, toinen Portti-lehdessä ja toinen Spinissä. Lisäksi muutamat tarinoista ovat hieman laajempia.

A: Alkupään kertomukset ovat itsenäisiä tarinoita, kun taas loppupuolen novellit liittyvät hieman kiinteämmin toisiinsa.

T: Yhdeksän kertomusta ja yhdeksän erilaista maailmaa. Pari yllätystä, muutama kummallisella tavalla tuttu asia, sekä paljon tuntematonta.

A: Avaruusseikkailijan arkea.

T: Välillä kaikki toimii, useimmiten ei mikään.

Onko niihin tarvinnut tehdä korjauksia, vai julkaistaanko ne nyt suoraan sellaisina kuin ne alunperinkin ovat olleet? Onko kirjaan kirjoitettu uutta materiaalia?

T: Kirjaan ei ole kirjoitettu uutta, vaan lähinnä seulottu olemassaolevaa materiaalia. 500 käsikirjoitusarkista julkaistaan nyt noin 300, joten kysymyksessä on ollut melkein pikemmin antologian toimittaminen, kuin kirjan kirjoittaminen.

A: Eli valmiina olevasta tarinakasasta valittiin ne jotka muodostivat hyvän kokonaisuuden. Sen jälkeen tarinat on luettu kerran jos viidennenkin, ja on tehty joitain muutoksia. Muutokset ovat pääosin pieniä kielioppikorjauksia.

T: Näin jälkikäteen katsottuna editointi oli hyvin kevyttä, vaikkakin hermoja ja aikaa vievää. Itse tarinoiden rakenteeseen ei koskettu tai mitään massiivisia poistoja tehty.

A: Staubereihin tehtiin muutos...

T: ... minun aloitteestani ja sekin hyvin pieni. (Yhden kivipaaden massaa muutettiin filosofisista syistä.)

Mitä seuraavaksi? Vieläkö Nimbukselta on seikkailuja kertomatta?

T: Vielä jäi kaksi viidesosaa nipusta julkaisematta, lisäksi tarkoituksena olisi kirjoittaa yksi laajempi kokonaisuus lisää.

A: Ideoita olisi vielä enemmänkin, kunhan ne vain ehtisi käsitellä.

T: Lopullisena tarkoituksena olisi kiertää 200 parsekin mittainen lenkki ja päätyä takaisin lähtöpisteeseen.

A: Ja matkan mutkista on kirjoitettu vasta murto-osa.

T: Nimbus on pyörinyt tähän mennessä vasta Tau Cetin siirtokuntien joukossa. Vaikka nekin ovat kaikki erilaisia, on niissä kaikissa kuitenkin jotain yhteistä -- tuttua ja turvallista. Niiden ulkopuolella avautuu pelkkä tyhjyys ja tuntemattomuus.

A: Eli elämä jatkuu, niin meillä kuin Nimbuksellakin.

T: Jos ideoita ilmestyy, saatamme me kirjoittaa jotain muutakin.

Haastattelusta kiittäen,
Tero & Anne
--

Kiitos kiitos teillekkin. Allekirjoittanut haluaa sen lisäksi kiittää FreakyMike-Mikkoa kirjailijalinkeistä ja Zayah-Saijaa parista kiperästä kysymyksestä.
Kirjaudu kommentoidaksesi
Keskustele tästä aiheesta foorumilla (0 vastausta).
Paikalla 3 jäsentä ja 61 vierailijaa:
Iivari, Puolikuu, HUHHII
Uusin jäsen: Larissa
Jäseniä yhteensä: 7255