Pierre Pevel: Kardinaalin miekat ja Varjojen alkemisti
(Kardinaalin miekat -sarjan osat 1 ja 2)

Gummerus 2010 ja 2011 - Kardinaalin miekat ja Varjojen alkemisti Risingin tietokannassa

Pierre Pevel on Ranskan suosituimpia fantasiakirjailijoita. Hän on muista töistään voittanut ranskalaiset Grand Prix de l'Imaginaire ja Prix Imaginales -fantasiakirjallisuuspalkinnot. Kardinaalin miekat -sarja sijoittuu 1600-luvun Ranskaan. Huomio ei kuitenkaan ole ajan tunnetuimmissa hahmoissa, muskettisotureissa, vaan kardinaali Richelieun laskuun toimivissa kardinaalin miekoissa.

Kardinaalin miekat ovat ryhmä, joka ratkoo Richelieun puolesta hovin salajuonia. Ja näitä riittääkin, koska Ranskalla on aina paljon uhkia lohikäärmeistä alkaen. Minulle tulee mieleen Naomi Novikin Temeraire-sarja, jossa on myöskin vaihtoehtohistoriaa maustettuna lohikäärmeillä. Kardinaalin miekat on täynnä elementtejä, joita tältä asetelmalta voi odottaakin: miekkojen heiluttelua, laukkaavia hevosia, taisteluja katoilla ja kujilla.

Pevelillä on tarkka mielikuva 1600-luvun Ranskasta ja Pariisista. Se tuo tarinaan toden tuntua, joka puolestaan tekee tarinasta uskottavamman. Se myös antaa tilaa sarjan fantasiaelementeille: lohikäärmeille ja taikuudelle juonen keskipisteessä. Kumpaakin fantasiaelementtiä on käytetty hienovaraisesti: ei mitään suuria taikataisteluita ja lohikäärmeet vain värittävät draamaa.

Hahmot ja juoni ovat sarjan huippukohtia. Jokainen henkilö erottuu edukseen ja heillä on omat tarkoitusperänsä. Tarina antaa tilaa hahmoilleen kierrättämällä huomion keskipisteessä olevaa hahmoa nopeasti: välillä juoni ja huomio on keskitetty yhdelle hahmolle, ja sitten siirretään tarpeen vaatiessa seuraavalle. Tämä mahdollistaa nopeatempoisen juonen: lukijaa suorastaan hoputetaan kiinnostavien ja yksityiskohtaisten tapahtumapaikkojen lävitse.

Kirjasarjan ensimmäinen osa, Kardinaalin miekat, on seikkailu, joka yhdistää Aleksandre Dumas'n muskettisotureiden elementtejä fantasiaan ja lohikäärmeisiin hyvällä tuloksella. Toinen osa, Varjojen alkemisti on jossain määrin erilainen kirja. Sen sijaan että se toistaisi enimmäisen osan voimakasta kaavaa, se yrittää nostaa panoksia ja viedä tapahtumat suurempaan skaalaan. Se ei kuitenkaan ehdi toteuttaa lupauksiaan. Kirja varmaan onkin väliosa, joka pohjustaa sarjan kolmannen osan tapahtumia. Tämän seurauksena Varjojen alkemisti oli minulle pienoinen pettymys verrattuna Kardinaalin miekkoihin.

Kirjasarja myös kärsii pienestä mustavalkoisuudesta, kun se käsittelee kirjan päähenkilöiden vastavoimia. Vastustajat ovat selkeästi ”pahiksia”. Tällainen on kieltämättä aika tavallista seikkailuromaaneille, mutta silti koin sen aavistuksen verran ärsyttäväksi.

Kardinaalin miekat -sarjaa voi suositella vauhdista ja kevyestä viihteestä pitäville. Se lainaa muskettisoturikirjojen tunnelman onnistuneesti, ja sitä voi suositella myös henkilöille, jotka kasvoivat Alexandre Dumas'n kirjojen parissa. Kirjasarja on puutteistaan huolimatta varsin viihdyttävä ja tutustumisen arvoinen.

Keskustele kirjasarjasta Risingin Lukusalissa!

Keskustele aiheesta foorumilla (3 vastausta).