Åsa Schwarz: Nefilit

Karisto 2012 - Risingin tietokannassa

Tässäpä jotain uutta: ruotsalainen rikostrilleri, joka pyörii enkeleiden ja ympäristöaktivismin ympärillä. Erittäin kiintoisat lähtökohdat lukijalle, joka pitää sekä fantasiakirjallisuudesta että dekkareista, jälkimmäisten kohdalla erityisesti ruotsalaistyylisen suorasukaisista sellaisista. Itse aloitin kuitenkin lukemisen varsin epäröivästi, kahdestakin syystä: ensinnäkään en ole mainittuja ”dekkari-ihmisiä”, sillä en ole kokenut rikoskirjallisuuden inspiroivan minua samaan tapaan kuin muun muassa fantasian, ja toisekseen Risingshadow'n tietokantaan oli jo ehtinyt ilmestyä kirjasta parikin arviota, jotka eivät olleet järin mairittelevia. Nyt, teoksen lopulta luettuani, voinen määritellä noiden negatiivisten arvioiden syyn: toisin kuin minä, kyseisten arvostelujen kirjoittajat eivät ilmeisesti tajunneet tarttuvansa dekkariin.

En silti sanoisi, että kyseessä on mikään tavanomainen dekkari. Tapahtumat vyöryvät vauhdilla ja paljastukset seuraavat toistaan heti alusta lähtien, kun 19-vuotias ympäristöaktivisti Nova Barakel vaikuttaa joutuvan keskelle makaaberin murhaajan pyörittämää peliä. Tähän liittyvät hämmentävällä tavalla niin yritysjohtajat, asianajajat, vedenpaisumusta koskevat Raamattu-sitaatit kuin juuri kuolleen äidin yllättävä miljoonaperintökin. Ympäristöasiat punoutuvat juoneen tiiviisti kautta linjan, mutta kirjailija ei silti missään nimessä paasaa niistä; pikemminkin niiden suhde tarinaan kääntyy lopulta suoranaisen paradoksaaliseksi, eikä henkilöasetelmiakaan voi väittää mustavalkoisiksi.

Loppuratkaisu ei ehkä ole tajunnanräjäyttävä, mutta se tekee kokonaisuudesta sen verran ehjän, ettei ainakaan minulle jäänyt huono maku suuhun. Konstailemattomaan kerrontaan tukholmalaismiljöineen sopii paremmin se, että fantasiaelementitkin kohtaavat ”oman reaalitodellisuutensa” rajat, kuin se, että lopussa karautettaisiin Nooan arkilla tähtiin. Kirjailijan tyyli tosin tuntuu väliin jopa turhankin arkiselta: teksti voi vaikuttaa töksähtelevältä ja liian yksinkertaiselta, mikä saattaa olla kyllä osin suomennoksenkin ongelma.

Aiemmin mainitsemani vähemmän tyytyväiset arvostelijat vaikuttavat etsineen Nefileistä paranormaalia romantiikkaa tai langenneiden enkeleiden sielunelämää. Tämänkaltaisille ihmisille en siis kirjaa suosittele, vähintäänkin siksi että tämän sivuston kirjatietokannasta löytyvä arvosanojen keskiarvo ei tällä hetkellä tee tälle teokselle lainkaan oikeutta. Ei niistä nefileistä voi silti sanoa tässä kirjassa puutetta olevan, ja vaikka suurin epäilyksin kirjaan tartuin, voin jo nyttemmin kertoa, että tämänkaltaiset dekkarit vaikuttavat sopivan minunkin kaltaisilleni kyseisen genren vierastajille, jotka ovat kuitenkin valmiita nauttimaan fantasiansa tuoreessa paketissa.

 

 

Log in to comment
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).
Paikalla 4 jäsentä ja 112 vierailijaa
Jawa_Kaapissa, LordStenhammar, Iivari, Alkemisti
Uusin jäsen: Antero Stenhammar
Jäseniä yhteensä: 8768