Sheridan Le Fanu: Carmilla ja muita kertomuksia

Savukeidas 2012 - Risingin tietokannassa

Le Fanu oli irlantilainen kirjailija, joka nykypäivänä tunnetaan parhaiten ehkä juuri Carmilla-vampyyrinovellistaan. Olin innostunut tarttumaan turkulaisen pienkustantamon Savukeitaan tuoreeseen käännökseen. Erityisen innostunut olin päästessäni vertaamaan Le Fanun teosta toiseen klassiseen kauhukirjaan, Bram Stokerin Draculaan.

Savukeitaan Carmilla ja muita kertomuksia pitää sisällään neljä Le Fanun novellia. Suositun Carmillan lisäksi kokoelma sisältää tarinat Vihreää teetä, Selonteko oudoista häiriöistä Aungier Streetillä ja Lapsi joka lähti haltiatarten matkaan.

Carmilla ja Vihreää teetä ovat klassisia esimerkkejä goottilaisesta kauhusta. Kummassakin shokkiefektejä on säästelty ja tunnelma luodaan hitaasti rakentamalla. Kumpikaan novelleista ei sijoitu Le Fanun rakastamaan Irlantiin, joten hänen vahvasti käyttämänsä paikallinen mytologia ei ole niissä läsnä.

Le Fanun tyyli on kiireetön ja hienostunut. Vaikka Carmilla ei ole yhtä kuuluisa kuin Dracula ja kirjoitettu tiiviimmässä mittakaavassa kuin Stokerin legendaarinen opus, Carmilla on näistä kahdesta yhtenäisempi. Osa tästä vaikutelmasta johtuu varmasti siitä, että minusta lyhyt novelli on tehokkaampi ilmaisukeino kauhulle kuin romaani. Tämä siksi, että lukijaa on vaikea pitää varpaillaan yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja. Siinä missä Draculassa on suurten jännityksen huippujen lisäksi myös heikompia kohtia, Carmilla säilyttää tasonsa läpi tekstin, se pakottaa lukijan pidättämään hengitystään aina katkeransuloiseen loppuun asti. Vaikka ei ole olemassa todistetta siitä, että Stoker koskaan luki Carmillaa, jakavat tarinat samoja piirteitä aina ammattimaisesta vampyyrimetsästäjästä lähtien.

Kaksi muuta kirjan novellia ovat puolestaan melko erityyppisiä. Selonteko oudoista häiriöistä Aungier Streetillä on melkeinpä komediallinen, ja Lapsi joka lähti haltiatarten matkaan satumainen. Molemmissa näkyy Irlannin kansanperinne vahvasti.

Carmilla lukeutuu teoksiin, jotka todellisen vampyyrifiktiofanin on pakko lukea: ei pelkästään siksi, että se on vaikuttanut niin vahvasti genreen, vaan myös siksi, että se on hyvää luettavaa. Tämä novellikokoelma ei ole kaikille: tiedän useita, joiden mielestä nämä tarinat eivät ole kestäneet aikaa. On totta, että kirjan novellit ovat varsin kaukana nykyisen vampyyrihypen tarinoista, mikä ei pohjimmiltaan ole huono asia. Carmillasta voi pitää, vaikka pitäisi myös uudemmista vampyyrikirjoista.

Log in to comment
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).
Paikalla 1 jäsen ja 32 vierailijaa
Pisania
Uusin jäsen: Meeri Saukkonen
Jäseniä yhteensä: 9449