Lucilla Lin: Kuolema on ikuista unta

Kuoriaiskirjat 2013 - Risingin tietokannassa

Kuoriaskirjojen toinen julkaisu on Lucilla Linin historiallisten fantasianovellien kokoelma Kuolema on ikuista unta. Novellikokoelma on tämän kirjan kohdalla hieman harhaanjohtava määritelmä, sillä sen novellit muodostavat yhden viiden novellin mittaisen tarinan. Periaatteessa ne voisi lukea erikseenkin, mutta ne toimivat parhaiten luettuna kaikki järjestykssä. Novellien tyylilaji vaihtelee historiallisesta fantasiasta goottilaiseen kauhuun, pääpaino on jälkimmäisellä.

Ensimmäinen novelli Grand Tour kertoo Euroopan kiertomatkalle Englannista lähtevästä Edward Williamsista ja siitä, kuinka tämä kohtaa lopulta etsimänsä Venetsian karnevaaleissa. Seuraavassa novellissa Kuolema on ikuista unta siirrytään Ranskan vallankumouksen pyörteisiin. Samalla kun giljotiini tekee selvää jälkeä eri vallantavoittelijoista, nuori Daniel Marot kohtaa vankilassa salaperäisen hahmon, joka tekee Danielille tarjouksen, josta tämän on vaikea kieltäytyä.

Novellissa Kauhun valtakunta siirrytään 1800-luvun lopulle, jonka okkultistisissa tunnelmissa seuraavan vuosisadan fasismi on jo nostamassa rumaa päätään. Lopulta novellissa Tulevaisuus on julma päästään 1900-luvulle, jolloin Marotin suvun viimeinen miespuolinen perillinen tutustuu esi-isiensä erikoisiin kohtaloihin. Aivan viimeinen novelli on itse asiassa pitkä kirje, jossa Daniel Marot selvittää, miten Marotin suku ensimmäistä kertaa törmäsi salaperäisiin vaeltajiin. Novelli samalla sitoo yhteen muista novelleista auki jääneitä langanpätkiä.

Kuolema on ikuista unta -kokoelman parasta antia on ehdottomasti kirjoittajan historian tuntemus, sillä jokaisesta novellista lukija oppii takuulla jotain uutta ja kiinnostavaa kuvatusta ajanjaksosta. Huonona puolena tämä muuttaa osan novelleista enemmän historian luennaksi kuin tarinankerronnaksi. Käytännössä kaikissa novelleissa tarina on sama, eli Marotin suvun senhetkinen perillinen törmää ikiaikaiseen vaeltajaan, joka tekee enemmän tai vähemmän edullisen tarjouksen perilliselle. Näin lyhyessä kirjassa toisto ei kuitenkaan ole ongelma, mutta jos Lin palaa joskus vaeltajien mytologian pariin, niin toivottavasti silloin tarinaan tulisi jo vaihtelua. Näistä pienistä valituksen aiheista huolimatta kirja tarjoaa mainion makupalan kauhukirjallisuuden ystäville. Bonuksena kirjassa on vielä tekijän itsensä komea kuvitus.

Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).