Hanna Matilainen: Mitä kummaa: Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon
Avain 2014 - Risingin tietokannassa
Mitä kummaa: Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon on nimensä mukaisesti johdatus spekulatiiviseen fiktioon ja sen harrastamiseen Suomessa. Lyhyt ja ajoittain luettelomainen kirja ehtii käydä läpi spefin lyhyen historian ja rajatyypit, kotimaiset seurat ja kerhot, pitkän listan kirjailijoita ja harrastuksen monenmuotoisia lieveilmiöitä, kuten tapahtumia, tapaamisia ja palkintoja. Onpa mukana myös oma sivustomme Risingshadowkin - tyylikkäästi heti seuratoimintaosuuden kärjessä.
Esipuheessaan Matilainen kertoo kirjan lähteneen liikkeelle rakkaudesta fandomiin ja genreen. Tavoite esitellä harrastusta laajemmalle lukijakunnalle on hyvä, eikä tällaista kaikenkattavaa fandomin läpikäyntiä vielä ole markkinoilla nähtykään. Monipuolisuus ja kaikenkattavuus ovat kirjan vahvoja puolia; lyhyttä opasta vaivaavan pikaisuuden ja pintapuolisuuden ehtii kirjaa lukiessa jo antaa anteeksi, kun erilaisia näkökulmia fandomiin on esitelty niin paljon.
Fandomin sisäpuolelta jo tähyävälle lukijalle kirja ei varsinaisesti tarjoa mitään uutta tietoa, vaikka monet yksityiskohdat ja runsaat faktat ovatkin kiinnostavia. Mitä kummaa ei sorru ylettömään akateemisuuteenkaan, vaan kirja on helposti niin kirjallisuuden ja kulttuurin tutkijan kuin aihepiirin maallikonkin luettavissa. Sen sijaan vähän epäselväksi jää, millä todennäköisyydellä spekulatiivisesta kirjallisuudesta kiinnostunut lukija tulee ensimmäisenä tarttuneeksi opaskirjaan eikä romaaniin.
Harrastuksen, seurojen ja tapahtumapainotteisen toiminnan esittelyä kirja palvelee hyvin. Finnconin lisäksi mainitaan useita muita vuosittain toistuvia tapahtumia ja myös seurojen viikoittaiset mafiatapaamiset on enimmäkseen muistettu mainita. Tällainen informaatio lieneekin arvokasta uudelle harrastajalle. Myös kotimaisten kirjailijoiden pitkä luettelo tarjoaa kattavan, vaikkakin pintapuolisen vilkaisun kotimaisen spefikirjoittamisen kenttään.
Mitä kummaa -opasta on ennen kaikkea kiitettävä sen ennakkoluulottomuudesta genrerajojen ja fandomtoiminnan suhteen. Kirjallisuushistorian osuudessa vuorottelevat mukavasti niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin vaiheet, ja Suomea nostetaan spefimaailman kartalle näkyvästi. Kirjan sävy on positiivinen, jopa hypettävä, ja kirjoittajan rakkaus aiheeseensa näkyy ilahduttavan selkeästi.