Jeff VanderMeer: Hävitys

Like 2015 - Risingin tietokannassa

Juuri Nebula-palkinnon voittanut Hävitys ilmestyi suomeksi Liken kustantamana. Sarjan jatko-osa Hallinta on puolestaan luvassa jo syksyllä.

Hävitys alkaa selittäen varsin vähän. Retkikunta erikoisalojen osaajista on tutkimassa tuntematonta X-aluetta. Päähenkilönä toimii biologi, ja titteli on ainoa asia, minkä hänestä lukija alussa tietää. Itse asiassa edes kaikki retkikunnan jäsenet eivät tiedä toistensa nimiä, ainoastaan roolit. Seurueen johtajana toimii psykologi, joka on hypnotisoinut muut retkikunnan jäsenet alueelle siirtymisen ajaksi. 

Alue X on selittämätön maa-alue, jossa luonto on muuttunut täysin kummalliseksi. Alueen kasvit kasvavat erikoisen nopeasti ja uudenlaisia eläinlajejakin vaikuttaa ilmestyneen. Aluetta on tutkittu lähettämällä paikalle retkikuntia, mutta alueen tutkiminen on vaikeaa. Alue on myös vaarallinen, sillä useampikin tutkija on kadonnut tai tullut takaisin muuttuneena. Alue myös vääristää aisteja: osa retkikunnan jäsenistä näkee maamerkkejä eri tavoin.

Hävitys on biologin yritys ymmärtää aluetta. Tähän massiiviseen työnsarkaan hänelle ei ole tarjolla paljonkaan työkaluja ja retkikunnan tehtävä tuntuu täydelliseltä sukellukselta tuntemattomaan. Selittämättömyys on aluksi kiehtovaa. Se kuitenkin vaihtuu pian painostavaksi ja lopulta puuduttavaksi. Kaikki asiat, jotka päähenkilö saa tietää, luovat vain lisää kysymyksiä ja lisää selittämättömyyttä.

Romaanin selittämättömyys tuo mieleen Arkady ja Boris Strugatskyn tarinan Roadside Picnic, jossa vastaavalla tavalla on alueita, joissa tapahtuu selittämättömiä asioita. Selittämättömyyteen ja tunnelmaan pohjautuvat tarinat yleensä pyrkivät ilmaisemaan jonkin vertauskuvan tai maailmankatsomuksen. Hävityksessä moista ei ole, tai ainakin se on vaikeasti tunnistettavissa ja tulkittavissa.

Yksi kirjan ongelmista on, että päähenkilöstä on varsin vaikea pitää. Hän saattaa toimillaan retkikunnan nopeasti vaaraan salailemalla asioita. Vaikka retkikunnan muutkaan henkilöt eivät ole miellyttävyyden huippuja, lukijan on vaikea hyväksyä itsetuhoista käyttäytymistä.

Päähenkilö tuntuu myös varsin etäiseltä. Tämä on varsin erikoista, sillä biologin asioita kerrotaan tarkasti hänen näkökulmastaan ja myös takautumien avulla. Takautumat valottavat, millainen ihminen päähenkilö on, mutta eivät saa lukijaa samaistumaan hänen asemaansa.

Hävityksen suurimmaksi ansioksi voisi sanoa sen mieleenpainuvuuden. Jo sen perusteella moni lukija jatkaa lukemista vielä jatko-osaankin.

Log in to comment
Keskustele aiheesta foorumilla (2 vastausta).
Paikalla 2 jäsentä ja 67 vierailijaa
Fievre, sterle
Uusin jäsen: readerX
Jäseniä yhteensä: 8615