Arvostelu: Anna James: Tilly ja kirjamatkaajat
- Tietoja
- Kirjoittanut Linnea Peurakoski
Anna Jamesin Tilly ja kirjamatkaajat aloittaa vauhdikkaasti uuden Pages & kumppanit -lastenkirjasarjan. Yksitoistavuotias Tilly asuu isovanhempiensa kanssa viihtyisän ja sokkeloisen Pages & kumppanit -kirjakaupan yläkerrassa. Eräänä päivänä Tilly kohtaa kirjahyllyjen välissä hämmentävän tutunoloisia hahmoja ja huomaa pian seikkailevansa heidän kanssaan lempikirjojensa sivuilla.
Kirjaseikkailu ei suinkaan ole mielikuvituksen tuotetta, ja Tillylle selviääkin, että tarinoihin astuminen ei ole pelkkää leikkiä. Mitä kaikkea oikeastaan täytyy ottaa huomioon, kun astuu kirjan sivuille? Ja liittyykö Tillyn äidin katoaminen jotenkin kirjaseikkailuun? Onneksi salaisuuksiin on tutustumassa myös naapurikahvilan Oskar, sillä ystävän seurassa jännittävätkään asiat eivät pelota yhtään niin paljon.
Marja Helasen suomennos rullaa sujuvasti ja Tillyn ja ystävien seikkailuun on miellyttävää hypätä. Anna James on rakentanut kiehtovan maailman, josta paljastuu sarjan ensimmäisessä osassa vain murto-osa. Tilly ja kirjamatkaajat on kuitenkin itsessään selkeä kokonaisuus ja juonen olennaisimmat langanpäät saadaan pääteltyä siististi kirjan puitteissa.
Päähenkilöiden lisäksi kirjassa seikkailevat useiden lastenkirjallisuuden klassikoiden henkilöhahmot. Nykylukijalle ainakin Ihmemaan Liisa lienee tuttu, mutta Vihervaaran Anna ja Pikku Prinsessan Saara saattavat olla vieraampia. Kirjassa annetaan kuitenkin mukavasti taustatietoja, joten hahmoja tuntematonkin pysynee hyvin kärryillä ja innostuu ehkä myös tutustumaan myös esiteltyihin hahmoihin lähemmin.
Erityisen hyvin kirja sopinee sellaisille lukijoille, jotka jo nauttivat asettumisesta omaan lukunurkkaan vetävän kirjan kanssa. Lähes neljäsataasivuisessa romaanissa juoni etenee alun lämmittelyn jälkeen vauhdikasta tahtia, ja lisähaastetta tuovat usein toistuva leikittely tekstin asettelulla. Joka tapauksessa Tilly ja kirjamatkaajat on hauska ja vauhdikas lasten seikkailuromaani, josta välittyy rakkaus kirjallisuuteen ja tarinoiden kertomiseen.
Englanniksi sarjassa on ilmestynyt jo neljä osaa, joten Tillyn ja hänen ystäviensä seurassa päästään toivottavasti useisiin uusiin seikkailuihin myös suomeksi.
- Linnea Peurakoski
HarperCollins Nordic 2021 - Risingin tietokannassa
Arvostelu: Christina Sweeney-Baird: Viimeiset miehet
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Christina Sweeney-Bairdin Viimeiset miehet on haastava teos luettavaksi paitsi aiheeltaan, myös rakenteeltaan. Kirjassa vuonna 2025 leviää miesten surmaksi kutsuttu virus, joka tappaa ainoastaan miehiä, mutta naisetkin ovat sen kantajia. Vain 10% maailman miehistä ja muista Y-kromosomin kantajista jää henkiin, ennen kuin mahdollinen rokote kehitetään. Miehistä, joilla oli ennen kaikki valta ja voima, on melkein yhdessä yössä tullut vähemmistö.
Tapahtumia päästään katselemaan kymmenen naisen silmin eri puolilla maailmaa. Mukana on lisäksi artikkeleita, blogitekstejä ja erään miehen päiväkirjamerkintöjä. Runsaan hahmogallerian vuoksi on haastavaa hahmottaa kuka kukin on. Muutama naisista saa enemmän tilaa kirjasta kuin toiset, jotka jäävät hyvin vaimeiksi ääniksi kokonaisuudessa.
Etenkin kirjan alkupuolella on helppoa samaistua siihen tunteeseen, jonka pandemia on synnyttänyt. Niin monet taudin leviämistä rajoittavat toimet ovat tuttuja tosielämästä. Yhtäläistä on myös suhtautuminen taudin vakavuuteen. Miesten surman alunperin löytänyttä lääkäriä ei uskota ennen kuin on jo aivan liian myöhäistä.
Lähes puolen väestöstä kuoltua jää valtavasti tekemätöntä työtä. Monet alat ovat vahvasti miesvoittoisia, joten naisia on koulutettava paikkaamaan vajetta Jopa rakkaus muuttuu: julkaistaan sovellus, jossa naiset etsivät rakkautta toisten naisten kanssa, vaikka eivät olisi koskaan olleet suhteessa saman sukupuolen edustajan kanssa tai kokeneet vetoa toisiin naisiin. Yhdessä olo tuo kuitenkin lohtua ja turvaa, moni löytääkin uuden tai ensimmäisen rakkauden tätä kautta.
Osa miehistä on immuuneja ja joillekin heistä tuo geneettinen tai sattumanvarainen selviytyminen toimii kohtuuttoman suurena egobuustina. Miehiä kuitenkin tarvitaan edelleen ihmiskunnan jatkuvuuden takaamiseksi, sillä toisin kuin esimerkiksi Jan Salmisen Äidinmaassa, ei Sweeney-Bairdin luomassa maailmassa osata vielä hedelmöittää munasoluja naisten soluilla. Äidiksi valitaan tarkan seulonnan perusteella, sillä spermapankeissakin on vain rajallinen määrä siittiöitä.
Kirjan loppupuolella kerrotaan aina vuoteen 2031 asti yhteiskunnan hitaasta elpymisestä ja siitä, kuinka esimerkiksi populaarikulttuuri muuttuu pandemiavuosien jälkeen. Toiveikkuutta luovat ensimmäinen endometrioosilääke ja naiskehon mukaan suunnitellut suojavarusteet. Naisten kuolleisuus sydänkohtauksiin on myös vähentynyt, koska heidän oireitaan ei katsota enää miestyppillisten piirteiden kautta. Myös ilmastonmuutoksen suunta kääntyy.
Vaikka kirjailija sanoo alkupuheessaan, että on aloittanut kirjan kirjoittamisen jo 2018, on tätä viimeistelty vielä viime keväänä. Vaikuttaakin siltä, että kirjaan on päätynyt paljon todellisen pandemian kuvastoa ja vaikka se tuokin tarinaan aitoutta, jää hampaankoloon kalvamaan epämääräinen ilmiöllä ratsastamisen tunne. Huvittavaa kyllä eräs hahmo toteaa, että maailmanlopulla rahastaminen on paheksuttavaa.
- Niina Tolonen (Nafisan)
Like 2021 - Risingin tietokannassa
Arvostelu: Arthur Machen: Mystisiä kertomuksia
- Tietoja
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
Arthur Machenin novellikokoelma Mystisiä kertomuksia käynnistyy suomentajan kirjoittamalla kirjailijan esittelyllä. Se venyy aina 33. sivulle asti. Tämä esittely on täynnä rönsyileviä lauseita, jotka ikävöivät pisteitä, kuin Lovecraftin kuvaukset ikään. Esittely onnistuu ilmaisemaan kääntäjän olevan hyvin intohimoinen aiheestaan, mutta muu tieto välittyy vain välttävästi. Tämän vuoksi onkin aiheellista kysyä, olisiko kokoelma parempi tiiviimmällä esittelyllä. Se olisi mahdollistanut esimerkiksi kahden lisätarinan ottamisen mukaan.
Itse kokoelmassa on kahdeksan novellia: Jousimiehet, Tohtori Duthoit'n näky, Maan uumenista, Onnelliset lapset, Vaihdos, Rituaali, Doverin tie ja N. Novellit ovat valikoitu kirjailijan uran myöhemmästä vaiheesta. Se on ymmärrettävää, sillä ne ovat ennestään julkaisemattomia. Samalla se väistämättä tarkoittaa, että kokoelma ei sisällä mm. Stephen Kingin mukaan kaikkein parasta kauhutarinaa Suuri jumala Panina.
Novelleja tuetaan hyvillä huomautuksilla, jotka avaavat termejä, jotka eivät muuten avautuisi modernille lukijalle. N ja Doverin tie ovat kokoelman pidemmät tarinat, muiden ollessa varsin lyhyitä. Tähän syynä on, että tarinoiden julkaisualustana toimi sanomalehdet.
Ensimmäinen novelli Jousimiehet on lyhyt tunnelmointitarina ensimmäisen maailmansodan kauhuista, jolloin toivottoman taistelun kulun kääntävät paikalle ilmestyvät Agincourtin jousimiehet. Lyhyt novelli on hyvä esimerkki Machenille ominaisesta kirjoitustyylistä. Tärkeää hänelle ei tunnu olevan niinkään tarinan kertominen vaan enemmänkin voimakkaan kohtauksen esillepano. Tässä tapauksessa kyseessä oli niin voimakas kohtaus, että sen sanotaan olevan lähde Monsin legendalle.
Suurimman huomion kirjan novelleista saanee N, joka saattaa olla Machenin viimeinen kirjoitus. Siinä kolme ystävystä juttelevat muuttuvasta maailmasta, jonka muutosten lomasta löytyy jotain mystistä. Hidastempoisen alun jälkeen tarina avautuu maalailemaan mystiikkaa Lontoon kaduille.
Klassikkojen arvioiminen on aina hieman oma lukunsa. Kirjallisuus on liikkunut paljon eteenpäin. Silti vanhoja tarinoita arvostava viihtynee Machenin parissa. Hänen tarinoissaan on tiettyä ajattomuutta, joka on yhdistettävissä tiettyihin aikaa kestäviin klassikkokirjailijoihin. Machen on kiistatta vaikuttanut voimakkaasti suurimpiin moderneihin kauhukirjailijoihin, jo siksi se on tutustumisen arvoinen genren ystäville.
- Juha Salmi (Dragan)
Basam Books 2021 - Risingin tietokannassa
Arvostelu: Nora Roberts: Heräämisen aika
- Tietoja
- Kirjoittanut Mari Saavalainen (Kirjakko ruispellossa)
Nora Roberts on erittäin tuottelias bestseller-kirjailija. Heräämisen aika aloittaa Lohikäärmesydän-trilogian, joka yhdistää kirjailijalle tutulla lailla fantasiaa ja romantiikkaa. Teoksen on suomentanut Maija van de Pavert.
Teoksen päähenkilö on Breen Kelly. Teoksen alussa hän on kroonisesta rahapulasta kärsivä opettaja, joka inhoaa työtään ja haluaa piilottaa todellisen minänsä suojatakseen itseään. Menestyvä äiti väheksyy tytärtään, ja ainoa henkireikä on ystävä, jonka kanssa Breen jakaa myös asunnon.
Breen ei tiedä omasta menneisyydestään. Kun yllättävä tapahtuma muuttaa Breenin käsityksen itsestään ja tilanteestaan, kaikki muuttuu. Elämäänsä kypsynyt nainen ja pitkään padotuista toiveista kumpuavat päätökset johtavat päähenkilön täysin uuteen elämään. Jo takakansiteksti kertoo matkasta Irlantiin ja rinnakkaismaailmasta, johon Breen päätyy.
Breenin oma henkilöhistoria ja isän kaipuu näkyvät hänen ratkaisuissaan. Unissa Breen näkee vilahduksia menneistä ja tulevista tapahtumista, mutta vasta ajan kanssa kaikki koettu loksahtaa kohdalleen. Järkevä Breen on mielestäni henkilönä riittävän uskottava, koska ei ole täydellinen ja virheetön. Hän arvostaa lojaalia ystävyyttä, mikä onkin yksi teoksen kantava teema.
Robertsin teoksen fantasiamaailma on looginen ja kiinnostava, mutta kohtalaisen ennalta-arvattava. Hyvän ja pahan vastakkainasettelu ja taistelu maailman herruudesta, yksittäisten henkilöiden poikkeukselliset maagiset voimat, noidat, muodonmuuttajat, keijut ja yhteisön voima haasteiden äärellä tuntuvat tutuilta. Rakkauden herääminen ja vaikeat valinnat ovat väistämättömiä.
Koska Heräämisen aika aloittaa trilogian ja teoksessa on paljon henkilöhahmoja, tullaan näihin varmasti palaamaan jatkossa. Loitsut, amuletit, suojapiirit ja parantavat yrtit tulevat tarpeeseen tulevissa taisteluissa. Kahden maailman yhteensovittamisen ongelma rakentuu jo ensimmäisessä romaanissa. Luen Robertsin romaaneja viihtyäkseni, ja se onnistuikin mainiosti teoksen melkein viidensadan sivun äärellä.
- Mari Saavalainen (Kirjakko ruispellossa)
Gummerus 2021 - Risingin tietokannassa
Arvostelu: Karen Thompson Walker: Ihmeiden aika
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Karen Thompson Walkerin Ihmeiden aika kertoo elokuvamaisesti katastrofista sen tapahtumahetkellä. Kirjan tapahtumissa on paljon samaa kuin koronapandemiassa, tyhjeneviä kauppojen hyllyjä ihmisten rynnätessä hamstraamaan varmuusvarastoja, taisteluväsymystä jatkuvan varuillaolon takia, koulusta puuttuvia oppilaita, outo sairaus. “Todelliset katastrofit ovat aina erilaisia - mahdottomia kuvitella, yllättäviä, tuntemattomia.”
Tarinan päähenkilö on 23-vuotias Julia, mutta tapahtumat sijoittuvat aikaan, kun hän oli vasta kaksitoista, eikä hänen nykyhetkestään saada tietää paljoa. Maapallon pyörimisliike alkaa yhtäkkiä hidastua ja vuorokausi pitenee aluksi vain vähän, mutta vääjäämättä päivä päivältä lisää. Kertojalla on tapana viitata usein myöhemmin tuleviin tapahtumiin esimerkiksi toteamalla, kuinka vähän he osasivat katastrofin alussa kuvitella millaiseksi elämä muodostuisi, kun kaikki menee pieleen. Ennakoinnit paljastavat, että pahempaa on tulossa. Selitystä hidastumiselle ei kuitenkaan tarjota.
Kirjassa spekuloidaan, mitä hidastumiseksi kutsuttu ilmiö aiheuttaa luonnolle ja ihmisille, mutta erityisesti keskiössä on Julian perhe. Ulkoisen kriisin lisäksi ilmenee myös perheen sisäisiä ongelmia. Isä käy työpaikan sijaan salaa naapurissa asuvan pianonsoiton opettajan luona. Äiti sairastuu painovoimatautiin, täyttää kaapit säilykkeillä ja kynttilöillä. Isoisä muistelee nuoruuttaan ja yrittää pelastaa poikansa perheen salaisella suunnitelmallaan. Julia on ihastunut poikaan, joka lähtee samalta bussipysäkiltä kouluun, mutta ei uskalla tutustua tähän - ei ainakaan ennen kuin hänen käsityksensä ympäröivästä maailmasta muuttuu.
Haastavat ajat saavat Julian elämään täysillä. Kun kasvit ja eläimet kärsivät muuttuneen vuorokausirytmin takia, hän kukoistaa. Hänen parhaan ystävänsä perhe muuttaa muiden mormonien tavoin odottamaan maailmanloppua ja Jeesuksen toista tulemista, jota ei kuitenkaan ala kuulua. Kouluun palattuaan Hanna ei enää halua olla Julian kanssa. Juliasta tulee hylkiö, joka viettää ruokavälitunnit kirjastossa, joka koulun sattuessa pimeään aikaan on kuin akvaario, jonka valo paljastaa kaikki oudot kalat. Onneksi rullalautapoika vie Julian mukanaan seikkailuihin.
Kirjan nimi viittaa paitsi niihin muutoksiin, joita Maan pyörimisen hidastuminen, painovoiman lisääntyminen ja aurinkomyrskyt aiheuttavat, myös niihin muutoksiin joita teini-iän kynnyksellä oleva Julia kokee. Hän ostaa ensimmäiset rintaliivit, alkaa ajella säärikarvojaan ja saa ensisuudelmansa. Yhden kesän ajan kaikki on täydellistä, vaikka samaan aikaan kaikki tuhoutuu.
Ihmeiden aika vertautuu kevyesti mm. Maarit Verrosen Hiljaisiin jokiin ja Mats Strandbergin Loppuun. Kirjan kansikuva on hieman harhaanjohtava suurine kukkineen, sillä niitä ei löydy teoksesta. Teoksen kieli on hyvin kaunista, vaikuttavin lause on sen viimeinen, me olimme täällä.
- Niina Tolonen (Nafisan)
Bazar 2020 - Risingin tietokannassa