Ursula K. Le Guin on kuollut
- Kirjoittanut Iivari
Spekulatiivisen fiktion suurmestari Ursula K. Le Guin on kuollut maanantaina 22. päivä tammikuuta 88-vuotiaana. Le Guin kuoli kotonaan, ja hänen kuolemansa julkisuuteen ilmoitti hänen poikansa. Le Guinin vaikutusta genrekirjallisuuteen on vaikea liioitella, niin valtava se on. Laajimmin Le Guin tunnetaan Maameren tarinat -fantasiakirjoistaan, jotka varsinkin menneinä vuosikymmeninä olivat nuorten lukijoiden suuressa suosiossa. Suurin yhteiskunnallinen vaikutus Le Guinin kirjoista on ollut hainilaissyklillä, scifisarjalla, johon kuuluvat muun muassa arvostelumenestykset Pimeyden vasen käsi ja Osattomien planeetta. Le Guinin myöhäistuotannon nuortenfantasiakirjasarja Läntisen rannan aikakirjat toi Le Guinille aivan uusia sukupolvia lukijoita ja faneja.
4177 + 38 fantasiaa ja tarinaa matkasta: raportti HAY-festivaalista
- Kirjoittanut Marjoannika Nyman
4177 + 38 fantasiaa ja tarinaa matkasta
Tanskalaiset lapset, nuoret ja kolmekymmentäyhdeksän alle 40 –vuotiasta menestynyttä eurooppalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa kokoontuivat Aarhusin kaupungissa järjestetyille HAY-festivaaleille lokakuun lopussa. Suomesta tapahtumaan kutsuttiin mukaan nuortenkirjailija Salla Simukka ja fantasiakirjailija Maria Turtschaninoff.
Tapahtumasta teki erityisen kirjailijoiden ja nuoren festivaaliyleisön yhteinen kirjoitushaaste. Kirjailijoita ja nuoria kannustettiin kirjoittamaan tarina aiheesta matka. Kaikkiaan 4177 tanskalaisnuorta ja 38 kirjailijaa kahdeksastatoista Euroopan maasta vastasi kirjoitushaasteen. Kirjailijoiden tarinat koottiin kahteen antologiaan Odyssey ja Quest.
(Kuva: Antologia Quest. Lähde: Katoni.fi, kuvaaja Marie Linde Mayer.)
Lue lisää: 4177 + 38 fantasiaa ja tarinaa matkasta: raportti HAY-festivaalista
Kuvastaja-palkinto Virve Sammalkorvelle
- Kirjoittanut Dyn
Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Virve Sammalkorven teokselle Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto). Palkinto jaettiin tänään Helsingin kirjamessuilla.
Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Samuli Antila: Vasalli (Osuuskumma), Laura Luotola: Suoja - Kaupungit ja paluu (Iris Kustannus), Maria Turtschaninoff: Naondel - Punaisen luostarin kronikoita (Tammi 2016), Ville Vuorela: Käärmetanssija (Arktinen banaani). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2016 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.
Lyhyen listan koostaminen oli tänä vuonna erityisen vaikeaa, sillä vuonna 2016 julkaistiin ennätyksellisen laadukasta kotimaista fantasiaa. Esiraadin tehtävä olikin siis poikkeuksellisen haastava, ja monia kovatasoisia romaaneja jäi tällä kertaa listan ulkopuolelle. Raati halusi myös erityisesti nostaa esille mielenkiintoisten ja monipuolisten naishahmojen osuutta tämän vuoden finalistiromaaneissa, sekä ylipäätään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta: näitä teemoja käsiteltiin erittäin onnistuneesti useammassakin finalistissa.
Arvostelu: K. K. Alongi: Ansassa
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
K. K. Alongi: Ansassa
Otava 2017 - Risingin tietokannassa
K. K. Alongin Ansassa jatkaa kotimaista post-apokalyptistä nuortensarjaa, joka alkoi 2016 teoksella Kevätuhrit. Tapahtumia seurataan kuuden eloonjääneen teinin näkökulmista, mutta heidän äänensä ovat turhan samankaltaisia erottuakseen toisistaan. Hahmojen varsin epäsuomalainen nimistö paljastaa kansainvälisille markkinoille tavoittelun, mutta kirja vaatisi paljon hiomista, jotta se pärjäisi edes täällä.
Ansassa jatkuu suoraan siitä, mihin Kevätuhrit jäi. Selviytyjäjoukko on päässyt perille syrjäiselle maatalolle, joka kuului yhden pojan isoäidille. Hetkellisen hengähdystauon aikana porukka pystyy miettimään seuraavaa siirtoaan ja erityisesti ruoan hankkimista. Kukaan kuudesta kun ei osaa tehdä ruokaa ilman sähköä, joten haasteita ja opittavaa tuossa uudessa maailmassa riittää. Suuri osa teoksesta vietetään kaupassa, jonne osa ryhmästä menee hankemaan ruokatarvikkeita. Tapahtumat kaupalla, kuten uusien hahmojen kohtaaminen, ovat uskottavin ja toiminnallisin osuus kirjasta.
Lue lisää: Arvostelu: K. K. Alongi: Ansassa
Arvostelu: Andrzej Sapkowski: Myrskykausi
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
Andrzej Sapkowski: Myrskykausi
WSOY 2017 - Risingin tietokannassa
Kulunut kesä Suomessa on ollut fantasian riemujuhlaa. Jalava julkaisi Brandon Sandersonin Usvasyntyisen, Vaskikirjat Glen Cookin Valkoisen ruusu ja WSOY jatkoi Noituri-sarjaa Myrskykaudella. Noituri-sarja on tähän mennessä ollut valtaisa menestys: se on saanut kahdesti Tähtifantasia-palkinnon ja on ollut monelle fantasian lukijalle vuosia yksi varma lukuvinkki kesälomalle.
Aikaisemmista osista poiketen Myrskykausi ei jatka suoraan aiempien osien jälkeen, vaan kyseessä on esiosa, joka sijoittuu sarjan alkupuoliskolle. Myrskykautta voidaankin pitää Sapkowskin paluuna sarjan maailmaan pitkän tauon jälkeen. Järven neito kun julkaistiin alunperin 1999 ja Myrskykausi 2013.
Noituri Geralt on hirviöiden metsästäjä, itsekin osittain yliluonnollinen mutantti, jolla on salamannopeat refleksit ja kosketus yliluonnolliseen. Noiturit kiertävät maita ja mantuja tehden yliluonnollisuuteen liittyviä töitä rahapalkkiota vastaan. Geralt ei kuitenkaan ole aivoton tappaja, vaan kokee sympatiaa kohteitaan kohtaan ja usein samaistuu hirviöiden ongelmiin enemmän kuin hänet palkanneisiin ihmisiin.
Lue lisää: Arvostelu: Andrzej Sapkowski: Myrskykausi