Arvostelu: Beth Lewis: Suden tie
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Beth Lewis: Suden tie
Like 2016 - Risingin tietokannassa
Suden tie on englantilaisen Beth Lewisin esikoisteos ja sellaiseksi hämmästyttävän hienosti rakennettu tarina, jossa totuus avautuu lukijalle pikku hiljaa. Lewis on luonut uskottavantuntuisen tuhon jälkeisen maailman uusine pelisääntöineen.
Post-apokalyptinen teos sijoittuu Pohjois-Amerikkaan, muutama vuosikymmen Toiseksi konfliktiksi kutsutun sodan jälkeen. Pommit ovat tuhonneet kaupungit ja palauttaneet villin lännen kaltaisen elämäntyylin. Tapahtumapaikkana on BeeKoo, kirjainlyhenne ”sen oikeasta nimestä, jonka melkein kaikki ovat unohtaneet tai jota eivät halua muistaa” eli Brittiläinen Kolumbia.
Teoksen päähenkilö on 17-vuotias Elka, joka on asunut Ansastajaksi kutsutun miehen kanssa kymmenen vuotta. Hänen vanhempansa lähtivät pohjoiseen ”keltaisen metallin” perässä ja jättivät pienen tyttärensä mummonsa hoiviin. Ydinsodan seurauksena myrskyt ovat muuttuneet tuhovoimaisemmiksi ja Elkan ollessa seitsemän koti tempautuu tuulen mukaan. Harhaillessaan yksin metsässä hän törmää Ansastajan mökkiin.
Lue lisää: Arvostelu: Beth Lewis: Suden tie
Arvostelu: Terry Pratchett: Täyttä höyryä
- Kirjoittanut Max Lampinen (max)
Terry Pratchett: Täyttä höyryä
Karisto 2017 - Risingin tietokannassa
Ilmassa on haikeuden tuntua. Täyttä höyryä on massiivisen Kiekkomaailma-sarjan päätösosa. Kolmekymmentäviisi pääsarjan kirjaa ja nuortenkirjat päälle on toki sankarillinen saavutus itsessään. Terry Pratchettin esikuva P. G. Wodehouse jäi viisitoistaosaisella Jeeves-sarjallaan alle puoleen Kiekkomaailman mitasta, mutta joidenkin asioiden ei vain soisi loppuvan. Kiekkomaailma-novellit ja viimeinen Tiffany Särkynen -kirja ovat toki vielä kääntämättä, mutta kirjaston fantasiaosastoja 1990-luvulta asti dominoinut varsinaisten Kiekkomaailma-teosten värikäs rivi päättyy tähän.
Olemme Suomessakin tosiaan saaneet nauttia Kiekkomaailma-kirjoista jo 1990-luvulta asti! Karisto on tehnyt ihailtavan pitkäjänteistä työtä Pratchettin saattamisessa suomenkielisille markkinoille. Varmasti tuotteliastakin sellaista. Satoja vitsejä on toki kadonnut käännöksessä, mistä on riittänyt napinaa englannintaitoisten fanien keskuudessa, mutta se johtuu enemmän Pratchettin taituruudesta ja poikkeuksellisen tiheästä sanaleikittelystä kuin esimerkiksi suomentajien taidottomuudesta. Viime vuosina varsinaiseksi Pratchett-hovikääntäjäksi on kohonnut Mika Kivimäki, joka on oikeutetusti saanut tämänkin teoksen kääntääkseen ja tehnyt jälleen tasaisen laadukasta työtä.
Lue lisää: Arvostelu: Terry Pratchett: Täyttä höyryä
Arvostelu: Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
- Kirjoittanut Max Lampinen (max)
Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
Like 2017 - Risingin tietokannassa
Veri joka suonissasi virtaa jatkaa Tiina Raevaaran kauhuprojektia, jossa erilaiset kauhuklassikot limittyvät osaksi nykypäivää. Yö ei saa tulla -romaani pohjautui vähemmän tunnettuun E. T. A. Hoffmannin Nukuttaja-novelliin ja Korppinaiset esimerkiksi Edgar Allan Poen tuotantoon. Teoksista voisi oikeastaan puhua jo suoranaisena sarjana, ainakin samassa mielessä kuin dekkarisarjoista, sillä teoksia yhdistävän päähenkilö Johanneksen yksityiselämä on merkittävässä roolissa kauhumysteerien rinnalla ja aiempien tapahtumien tunteminen syventää hänen hahmoaan. Uusille lukijoille on toki tarjolla pientä pikakertausta.
Johannes on perinyt kelloliikkeen, jossa aiemmissa romaaneissa työskenteli. Liikkeen pyörittäminen kuitenkin takkuaa, kuten myös perhe-elämä. Erilaisista menetyksistä toipuminen muodostaa yhden dramaattisen kaaren, toinen taas käynnistyy, kun kelloliikkeeseen rysähtää tuntematon kalvakka mies, joka osoittautuu kelloliikkeen edellisen omistajan romanialaiseksi sukulaiseksi. Romanialaiselle hoitolaitokselle johtavat juonenkäänteet kietovat taidokkaasti yhteen perinteikkäämpää romanttista kauhua, nykypäivän yhteiskuntakritiikkiä ja Johanneksen henkilöhistoriaa.
Lue lisää: Arvostelu: Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
Arvostelu: Anne Leinonen: Kirjanoita
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Anne Leinonen: Kirjanoita
WSOY 2017 - Risingin tietokannassa
Tuotteliaan spefikirjailija Anne Leinosen tuore, nuorille suunnattu Kirjanoita aloittaa kaksiosaisen sarjan, jonka toinen osa Noitakirja ilmestyy keväällä 2018. Teos on ylistyslaulu kirjarakkaudelle ja se vertautuu muun muassa Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjoon, Hanna Kauppisen Kirjaan, jota kukaan ei koskaan lukenut ja Michael Enden Tarinaan vailla loppua.
Teoksen miljöö Helby on Helsingin rinnakkaistodellisuus, jossa on hieman samaa, mutta monet asiat ovat hyvin erilaisia kuin meille tutussa maailmassa. Esimerkiksi Googlen sijaan hakukoneen nimi on Moogle ja kadulta voi napata riksakyydin. Päähenkilö on 17-vuotias, lukion kesken jättänyt helbyläinen Aura, joka näkee välähdyksiä tuohon toiseen kaupunkiin. Hän etsii töitä ja päätyy Menetettyjen unelmien taloon, jonka kellarissa on piilossa salaisuus.
Helbyssä ei ole kaikki kunnossa. Muutama vuosikymmen aikaisemmin pohjoinen muuttui joutomaaksi hiekkamatoineen, Auran äiti katosi tytön ollessa vuoden vanha, maailma kutistuu, eikä sellaisia paikkoja kuten Praha tai Japani tunneta enää ja paperi korruptoituu: kirjat ja muut paperituotteet ovat hapertuneet ja mädäntyneet pois. Korvaavaksi materiaaliksi ovat tulleet muovi, kangas ja metalli, lehtiä luetaan älymuovilta ja läpysköistä, jotka ovat eräänlainen versio tablettitietokoneesta. Aura on himolukija, joka ahmii tarinoita e-kirjoina.
Lue lisää: Arvostelu: Anne Leinonen: Kirjanoita
Brian Aldiss 1925 - 2017
- Kirjoittanut Dyn
Kirjailija Brian Aldiss on menehtynyt 19. elokuuta 92-vuotiaana pian syntymäpäivänsä jälkeen. Kirjailijan kotisivuilla on julkaistu muistokirjoitus.
Palkittu ja tuottelias Aldiss aloitti uransa scifin parissa 50-luvulla, ja hänet mainitaan usein 60-luvun uuden aallon science fictionin kärkiniminä. Aldissin kirjoissa yhdistyvät kaukaiset planeetat, vieraiden rotujen kohtaaminen ja syvällinen pohdinta ihmiskunnan ja sivilisaation kohtaloista. Aldissin tuotannon tärkeimpiin suomennoksiin kuuluva Helliconia-trilogia käsittelee niin ikään sivilisaatioiden syntyä kiinnostavan antropologisen näkökulman kautta. Vierailtuaan Helsingissä 1986 Aldiss sijoitti osan Mannerheim-sinfonia-nimisestä romaanistaan Suomeen.