Arvostelu: K. K. Alongi: Pakenijat (Kevätuhrit #3)
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Otava 2018 - Risingin tietokannassa
Pakenijat on K.K. Alongin Kevätuhrit-trilogian päättävä teos, joka jättää paljon kysymyksiä vastaamatta. Sarja kattaa kokonaisuudessaan noin kahden viikon ajanjakson alkaen siitä, kun kuolemanaalloksi kutsuttu tapahtuma tappoi kaikki aikuiset ja lapset, lukuunottamatta muutamaan nuorta. Kuuden keskeisen hahmon selviytymiskamppailusta on kerrottu heistä jokaisen näkökulmasta. Harmillisesti vain punkkarityttö Jade on moniulotteinen ja sarjan aikana kehittyvä hahmo, muut ovat yksiulotteisia ja stereotyyppisiä: Susette on kaunis, Tomi urheilullinen, Sara heppatyttö, Ali somali ja Jesse tukeva nörttipoika, joka ei osaa toimia sosiaalisissa tilanteissa.
Pakenijat jatkaa suoraan siitä, mihin Ansassa jäi. Toivolan talo on palanut ja nuoret ovat pääosin selvinneet ulos ajoissa. Helikopteri laskeutuu niitylle ja oudot miehet kaappaavat mukaansa Jaden ja Alin. Jade herää hämärästä junavaunusta déjà vuna trilogian alkutilanteesta ja päätyy sellimäiseen huoneeseen laitoksessa, missä kaikki puhuvat venäjää. On hieno ratkaisu laittaa teräväsanainen ja Alin ihonväriin takertuva Jade tilanteeseen, jossa ainoa ihminen, jonka hän tuntee ja johon voi luottaa on tuo samainen poika. Kokemus vaikuttaa Jadeen ja hänen ajatusmaailmaansa suuresti.
Lue lisää: Arvostelu: K. K. Alongi: Pakenijat (Kevätuhrit #3)
Arvostelu: Anne Leinonen: Noitakirja
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
WSOY 2018 - Risingin tietokannassa
Anne Leinosen Noitakirja on jälkimmäinen puolikas kirjaparista, jonka ensimmäinen osa Kirjanoita ilmestyi vuosi sitten. Teos jatkaa tarinaa suoraan siitä, mihin se ensimmäisen kirjan lopussa jäi: Auran tätinä esiintynyt noita Selma on kaapannut aineettomaksi muuttuvan poikansa Pyryn mukanaan Helsinkiin. Aura ei pysty seuraamaan kaksikkoa, koska noita on sulkenut kaikki todellisuusaukot Helbyn ja Helsingin todellisuuksien välillä. Auran on kuitenkin löydettävä polku maailmasta toiseen, sillä tytön tehtäväksi tulee pelastaa paitsi rakastamansa poika, myös koko Helby.
Reitti löytyy Nuuksion aarniometsästä, joka on Helbyn puolella joutunut kirjataikuuden kohteeksi ja muuttunut Robert Holdstockin Alkumetsän vaikutuksesta vaaralliseksi. Leinonen on lainannut sanamagiaan katkelmia monista muistakin teoksista aina William Shakespearen Myrskystä Aino Kallaksen Suden morsiameen ja Emmi Itärannan Teemestarin kirjaan. Kotimainen kirjallisuus on läsnä vahvasti, sillä tekstin sekaan on pudoteltu lainausten lisäksi myös yksittäisiä sanoja, jotka liitetään tiettyihin kirjailijoihin, esim. Pahanukke viittaa Magdalena Haihin ja mifongit J. S. Meresmaahan.
Arvostelu: Cecelia Ahern: Viallinen
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Gummerus 2018 - Risingin tietokannassa
Viallinen on chick lit -teoksillaan maailman maineeseen nousseen Cecelia Ahernin ensimmäinen virallisesti young adult -genreen luokiteltu romaani. Ahernin tuotannosta on kuitenkin aiemminkin suomennettu teos, jonka voisi hyvin laskea nuortenkirjaksi. 2010 ilmestynyt Mitä huominen tuo tullessaan kertoi 16-vuotiaasta Tamarasta, joka saa käsiinsä tulevaisuuden paljastavan kirjan. Dystopia-sarjan aloittavan Viallisen päähenkilönä tavataan 17-vuotias Celestine North.
Viallisen maailmassa ovat käytössä eri pelisäännöt kuin tuntemassamme todellisuudessa. Celestine on yhteiskunnan määritelmän mukaan täydellinen. Hän saa hyviä arvosanoja koulussa, hän noudattaa lakeja ja välttelee viallisia kuin heillä olisi tarttuva tauti. Kun eräänä päivänä koulumatkalla bussiin nousee vanha mies, jolla on viallisen hihanauha, toimii Celestinen moraalinen kompassi yhteiskunnan sääntöjä vastaan.
Arvostelu: T. H. White: Muinainen ja tuleva kuningas
- Tietoja
- Kirjoittanut Max Lampinen (max)
Vaskikirjat 2018 - Risingin tietokannassa
Muinainen ja tuleva kuningas on suuri fantasiaklassikko, joka on jostain käsittämättömästä syystä jäänyt suomennuspaitsioon vuosikymmeniksi. Tolkien-aikalaisista on toki vielä suomentamatta esimerkiksi Mervyn Peaken Gormenghast ja runsain mitoin Fritz Leiberia. Leiber ei kuitenkaan ole enää järin elävää kirjallisuutta. Gormenghast taas vaatisi mestarillisen verbaaliakrobaatin kääntäjäkseen soidakseen suomen kielellä, eikä luultavasti koskaan myisi tarpeeksi kattaakseen käännöskuluja, vaan jäisi Pynchonin Painovoiman sateenkaaren kaltaiseksi kuriositeetiksi, jonka fanit silti lukisivat alkukielellä.
Keskiajan perimätiedosta ja runoudesta kumpuavaa Kuningas Arthur -tarustoa uudelleentulkitseva arthuriana lumoaa edelleen. Suomeksi sitä on saatavilla kovin kehnosti. Bernard Cornwellin Arthur-trilogian kääntäminen jäi ensimmäiseen kirjaan. Liekö tunnetuin ja myydyin versio Mauri Kunnaksen Kuningas Artturin ritarit. Angloamerikkalaisessa maailmassa T.H. Whiten vuosina 1938-1958 kirjoittama versio on yksi tunnetuimmista. Suomennoksen viimeisille odotusvuosille saatiin vielä pientä jännitysnäytelmää alati etääntyvästä julkaisupäivästä, mutta nyt suomennos on viimein urakoitu loppuun ja paketoitu komeisiin koviin kansiin, Petri Hiltusen tyylikkäällä kansikuvalla viimeisteltynä.
Lue lisää: Arvostelu: T. H. White: Muinainen ja tuleva kuningas
Arvostelu: Helena Waris: Linnunsitoja
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Otava 2017 - Risingin tietokannassa
Dystopiatrilogian aloittava nuorten aikuisten romaani Linnunsitoja on Helena Wariksen kuudes teos. Waris osoittaa, että jo 170 sivua riittää moniulotteisen maailman luomiseen. Hän jättää paljon lukijan varaan, eikä selitä auki kaikkea. Harmillisesti jotkin lopun juonenkäänteet arvaa jo varsin alussa, etenkin jos dystopioiden tapa kertoa tarinaa on lukijalle tuttu. Silti kirja tarjoaa lukijalle myös jotakin genrelle uutta ja yllättävää.
Kirjan maailma on ilmastonmuutoksen kourissa. Ihmiset asuvat Kuiluissa, joita hallitsee Kone. Kuilujen ilmasto on kontrolloitu, mutta niiden ulkopuolella sää voi vaihdella nopeastikin. Itämantereella on useita Koneiden valvomia Kuiluja, vain Ammabar-niminen manner on kieltäytynyt niistä. Kone päättää hallituksen sijaan kaikesta, ja vaikka sen rakentajat halusivat muutoksen viimein tuovan tasa-arvon kaikkialle, ovat Koneen ohjelmoijat pystyneet silti manipuloimaan sen päätöksiä.