Arvostelu: Siri Pettersen: Mahti
- Tietoja
- Kirjoittanut Ella Peltonen (Dyn)
Siri Pettersen: Mahti
Jalava 2016 - Risingin tietokannassa
Mahti päättää Odininlapsesta alkaneen kolmiosaisen fantasiatrilogian, joka tutustutti lukijansa Yminmaahan, korpinkehiin ja tätä kaikkea pyörittävään ja ylläpitävään, salaperäiseen Mahtiin. Pettersenin tarinalle leimallisia piirteitä ovat tuoneet pohjoisen mytologian hyödyntäminen ja omaleimaisen tarinan yhdistäminen perinteisen eeppisen fantasian kerrontaan.
Siinä missä sarjan toinen osa Mätä nyrjähteli omien ongelmiensa kanssa, Mahti pääsee taas lähelle Odininlapsen omaleimaisuutta. Yminmaan lisäksi seikkaillaan nyt sokeiden valtakunnassa, jossa vallitsee ikitalvi ja kaupungit rakennetaan jäätikön alle. Sokeat eivät heikkoutta salli, ja Hirkan tehtävä - johtaa isänsä kansa sotaan ja mielellään myös pelastaa hänelle niin rakas Yminmaa - näyttää lähes mahdottomalta. Pettersen osoittaa todellista taituruutta punomalla kaikki juonilankansa yhteen ja saattamalla trilogian loogisesti toimivaan päätökseen.
Arvostelu: Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia
- Tietoja
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia
Gummerus 2017 - Risingin tietokannassa
Erika Vikin Kaksoisauringot-sarjan aloittava esikoisteos Hän sanoi nimekseen Aleia on sekoitus fantasiaa ja lännenseikkailua höystettynä kevyellä steampunk-mausteella. Vik on luonut trilogiaksi kasvavan maailman, joka muistuttaa omaamme 1800-luvulla, mutta jota valaisee kaksi aurinkoa ja jonka ajanlaskua mitataan kahdella tapaa: tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2865 ihmisten aikaa tai toisin ilmaistuna 524jt, jälkeen tulilintujen lähdön. Myyttisistä tulilinnuista puhutaan ensimmäisessä osassa vain vähän, nähtäväksi jää avaako kirjailija niiden historiaa myöhemmin lisää. Maailmasta löytyy myös muita erikoislaatuisia eläimiä, kuten amargundi-liskot ja sininen fennekkikettu.
Keskeisinä näkökulmahahmoina tavataan seleesi-mies Corildon ja ihmistyttö Aleia. Seleesejä pelätään ja syrjitään ihmisistä hieman eroavan ulkonäkönsä ja erikoisten kykyjensä vuoksi. Esimerkiksi Corildon pystyy aistimaan ja kontrolloimaan tuulia, mutta mahtia kanavoivia kykyjä on olemassa muitakin. Corildon on Seleesian tieteellisen toiminnan edistämisen seuran kartografi ja hän asuu ihmisten keskuudessa kaukana pohjoisessa. Kun Aleia tuupertuu keskellä talvea hänen portilleen, miehen arkirutiinit hajoavat ja hän joutuu vuosien yksin asumisen jälkeen jakamaan talon toisen kanssa ja lopulta hakeutumaan takaisin kaltaistensa pariin saadakseen vastauksia Aleian omituiseen muistinmenetykseen.
Arvostelu: Victoria Aveyard: Punainen kuningatar
- Tietoja
- Kirjoittanut Maria Carole (StaCa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar
Aula & Co 2016 - Risingin tietokannassa
Punainen kuningatar avaa taas yhden uuden ja hämmentävän kehutun YA-dystopiasarjan. Tällä kertaa kyse on maailmasta, joka jakautuu kahteen ihmisten veren mukaan: punaveriseen rahvaaseen ja hopeaveriseen eliittiin. Hopeiset hallitsevat ja elävät leveästi, etenkin poikkeuksellisten voimiensa ansiosta. Punaisten palvelijoiden osana on ahtautua slummeihin ja, jos huonosti käy, päätyä sotaväkeen. Kirjan teemojen seasta löytää sotaa, valtapelejä ja terrorismia; sellaisena se on hyvin ajankohtainen.
Kirjan päähenkilö, 17-vuotias Mare on taskuvaras, jonka elämä mullistuu, kun vastarintaliike Purppurakaarti hyökkää hopeisia vastaan ja Mare jää tapahtumien keskelle. Kummemmin juonta spoilaamatta voi kertoa, että Mare löytää itsestään voimia, joiden piti kuulua ainoastaan hopeisille.
Punainen kuningatar on kirja, josta ei puutu vauhtia ja juonenkäänteitä, saati romantiikkaa tai petoksia. Sellaisena se on helposti lähestyttävä ja pitää yllättävän mukavasti otteessaan. Lukija ei pääse kyllästymään. Vauhti osaltaan koituu myös kirjan kohtaloksi: juuri mitään ei avata kovin perusteellisesti. Maailmanluonti ja etenkin henkilönrakennus jäävät useilta osin pintaraapaisuiksi. Muutamissa kohtauksissa jopa joutuu kysymään, miksi ne on tungettu sekaan, jos niillä ei ole kokonaisuudessa kummempaa merkitystä, eikä niihin malteta paneutua kunnolla. Eikä minua hirveämmin säälittänyt Maren kohtalo tai kiinnostanut kehen hän päättää ihastua tai olla ihastumatta. Joka tapauksessa tyttöraukka piti pelastaa milloin mistäkin.
Arvostelu: Glen Cook: Valkoinen Ruusu
- Tietoja
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
Glen Cook: Valkoinen Ruusu
Vaskikirjat 2017 - Risingin tietokannassa
Glen Cookin Mustan komppanian ensimmäinen trilogia on suomennettu kokonaan. Alun perin 80-luvulla julkaistu sarja on kerännyt paljon kehuja omaperäisyydestään. Nykypäivän lukijalle se tarjoaa edelleen mainion lukukokemuksen, joka on kestänyt aikaa hyvin.
Tarinan keskiössä toimiva palkkasoturiarmeija on keskellä aikamoista ongelmaa. Edelliset osat - ja kirjoja edeltänyt aika - eivät olleet Mustalle komppanialle lempeitä. Ensin pohjoiseen matkanneet palkkamiekat olivat helpon ja tasaisen palkkapussin perässä. Velhotar Ladyn antamana työtehtävänä oli kukistaa kansannousu, joka pyrki syöksemään hänet vallasta. Julmat työnantajat eivät ole Mustalle komppanialle mikään uusi asia, mutta kampanjan edetessä Ladyn tehtävät paljastuvat hankaliksi toteuttaa
Sattuman kaupalla palkkasoturiarmeijan yhteyteen eksyi sulkeutunut pikkutyttö Kullanmuru. Hän on kuitenkin paljon enemmän kuin mitä ulospäin vaikuttaa. Itseasiassa tilanteen muututtua huonommaksi hän on yllättäen paras toivo, mikä Mustalla komppanialla on. Musta komppania nimittäin joutuu hylkäämään työnantajansa ja ajautuu vastustamaan tätä. Kullanmuru vaikuttaa olevan uudestisyntynyt Valkoinen ruusu, henkilö, jonka on ennustettu rikkovan pohjoisen valtataistelun.
Arvostelu: Jaakko Alamikkula: Praedor - Koston kukkulat
- Tietoja
- Kirjoittanut Juha Salmi (Dragan)
Jaakko Alamikkula: Praedor - Koston kukkulat
Vaskikirjat 2017 - Risingin tietokannassa
Praedor-maailma lienee nyt aktiivisempi kuin koskaan. Viime vuonna ilmestyi Erkka Leppäsen novellikokoelma Kirotun maan ritari, Petri Hiltusen Taivaan suuri susi -sarjakuva ja Ville Vuorelan Käärmetanssija-romaani. Tänä vuonna Praedor-kirjoittajien joukkoon liittyy Jaakko Alamikkula Koston kukkulat -romaanillaan.
Praedor-saaga sijoittuu Jaconiaan, joka on keskiaikaista Eurooppaa muistuttava maailmaa. Tätä pienten valtioiden täyttämää maailmaa reunustaa loputon raunioita ja kauhuja täynnä oleva Borvaria. Kukaan ei tiedä, kuinka pitkälle rauniot ylettyvät. Borvaria ei kuitenkaan ole Koston kukkuloiden huomion kohde. Sen sijaan näyttämöllä on kaksi sotaan ajautuvaa valtiota. Holruksen ja Tutuksen välillä on pitkään ollut levotonta. Holrus on suuri ja mahtava suhteessa Tutukseen. Rajaryöstelyt sytyttävät liekin, joka kasvaa hallitsemattomaksi sodaksi.
Konfliktin ensimmäisten uhrien joukossa tutuslaisen nuoren tytön Ettan vanhemmat ja toinen pikkuveli. Sattuman kaupalla toinen Ettan pikkuveljistä selviää, kun holruslainen jousimies Dren osoittaa armoa, mitä hänen omalle perheelleen ei vastaavassa tilanteessa koskaan annettu. Etta puolestaan pääsee pakoon ja vannoo kostoa liittymällä tutuslaisen armeijan palvelukseen.
Lue lisää: Arvostelu: Jaakko Alamikkula: Praedor - Koston kukkulat