Tietoja

Maija Haavisto: Adeno

Osuuskumma 2016 - Risingin tietokannassa

Julkaisuhistoriansa perusteella Maija Haavisto on suoranainen kotimaisen kirjallisuuden Howard Hawks, joka on verrattain lyhyen kirjailijanuransa aikana ehtinyt ahertaa jos jonkinlaisten genrejen ja teemojen parissa LGBTQ-aiheista sairauksiin, niin fiktion kuin tietokirjallisuudenkin saralla. Monipuolinen kattaus, yhteisenä nimittäjänä ilmeisesti lähinnä Haaviston omat intohimon kohteet.

Adeno on Osuuskummaan liittyneen Haaviston ensimmäinen scifiromaani. Teos sijoittuu 2050-luvun Suomeen, jossa flunssa on taltutettu suurin ponnistuksin. 2020-luvulla keksittyä vita-lääkettä saa jo useissa mauissa yhtä vaivattomasti kuin virvoitusjuomaa. Vitan uskotaan mahdollistavan ihmisten elämän jopa 200-vuotiaiksi asti. Adenon päähenkilö on lautapelitutkija Aava, joka saa ystävältään Suvilta flunssan tämän laistettua vitan käytöstä.

Adenossa on loistavaa tragikomiikkaa, etäisesti humoristiselta vaikuttavaa lähtökohtaansa myöten. Johanna Sinisalon Auringon ytimen tapaan lukijan hymy kuitenkin hyydytetään useaan otteeseen. 2050-luvun Suomessa "sairastuminen on epäonnistumista, pahemman luokan epäonnistumista". Flunssassa luettuna Adeno käy kauhukirjasta. Cthulhu tuntuu etäiseltä ja lattealta, kun miettii mitä mörköjä limakalvoillamme on tämänkin flunssakauden aikana käynyt mönkimässä.

Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).

Tietoja

James Dashner: Maze Runner - Labyrintti

Basam Books 2015 - Risingin tietokannassa

James Dashnerin dystopiatrilogia Maze Runner on suomennettu kokonaan, mutta sarjaan kuuluu myös kaksi kääntämätöntä taustoittavaa esiosaa. Ensimmäinen kirja Labyrintti ilmestyi Suomessa keväällä 2015 puolisen vuotta myöhemmin kuin sen elokuvaversio.

Dashnerin menestynyt teos on hieman kuin William Goldingin Kärpästen herran, Veronica Rothin Outolinnun ja William Sleatorin Sokkeloportaikon sekoitus: joukko poikia, jotka ovat menettäneet muistinsa, on lähetetty oudon labyrinttimaisen rakennelman keskellä olevalle aukiolle. He ovat luoneet oman yhteiskuntansa tehtävänjakoineen, statuksineen ja uusine puhekielen sanoineen. Päällikköjen lisäksi tärkeimmässä roolissa ovat juoksijat, jotka yrittävät päättäväisesti ratkaista päivittäin muuttuvan Labyrintin ja löytää tien ulos.

Teos kerrotaan Thomas-nimisen pojan näkökulmasta. Hän herää ylöspäin nousevassa hississä ja tietää vain oman nimensä. Nimet ovat ainoa asia, jonka pojat tullessaan muistavat aikaisemmassa elämästään. Thomas on uusin tulokas Aukiolle ja hän kyselee lukijan puolesta kaikesta näkemästään, muiden poikien mielestä ärsyttävyyteen asti. Tietoa kuitenkin saadaan hyvin hitaasti. Thomasilla on alusta alkaen palava halu päästä juoksijaksi, mutta hänen on ensin käytävä läpi normaali työkokeilujakso Aukion alemmilla portailla.

Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).

Tietoja

Katharine McGee: Tuhat kerrosta: Pudotus

Otava 2016 - Risingin tietokannassa

Nopeasti alkuperäisen ilmestymisensä jälkeen suomennettu Katharine McGeen Tuhat kerrosta on kuvaus 2100-luvun alun nuorison elämästä Manhattanille rakennetussa neljä kilometriä korkeassa, tuhat kerroksisessa Tornissa. Torni on käytännössä pystysuuntaan rakennettu kaupunki, sillä sieltä löytyvät kaikki välttämättömyydet: kouluja ja sairaaloita, ravintoloita ja kauppoja, puistoja ja harrasteareenoita, eikä sieltä yleensä tarvitse poistua.

Kirjailija on haastatteluissa kertonut olleensa pettynyt useiden nuorten dystopioiden esittämään tulevaisuudenkuvaan, niinpä hän päätti kertoa toisenlaisesta maailmasta. Aivan täysin hän ei kuitenkaan ole onnistunut välttämään dystopioista tuttuja elementtejä, vaikka hänen kuvittelemansa tulevaisuus onkin hieman valoisampi kuin mitä monissa muissa kirjoissa on nähty.

Teos esittelee viisi nuorta, joiden näkökulmien välillä kerronta vaihtelee. Kokonaisuus paljastaa pala palalta millaista on elää maailman korkeimmassa rakennuksessa, jonka kerrosluku määrittelee sosiaalisen statuksen. Jokaisella ääneen pääsevällä hahmolla on jokin iso salaisuus, mikä paljastuessaan voisi tuhota heidät. Teos alkaa prologilla siitä, kun vielä nimeämätön tyttö putoaa Tornin katolta ja asettaa lukijan ajatukset tulevaan: kuka nuorista hän on ja miksi tämä tapahtui. Varsinainen kerronta alkaa tapahtumista kaksi kuukautta aikaisemmin ja pohjustaa jokaisen hahmon taustoja.

Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).

Tietoja

Sari Peltoniemi: Taivazalan joutsen
Kuvittanut Laura Haapamäki

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Avaimenkantaja-trilogian aloittava Taivazalan joutsen on tuotteliaan lasten- ja nuortenkirjailija Sari Peltoniemen nuoremmille lukijoille suunnattu fantasiateos. Kirjan keskeisiä henkilöitä ovat peruskoulua käyvä kaverikolmikko Miranda, Veera ja Olavi, ja tapahtumia seurataan pääosin Mirandan näkökulmasta. Sarja saa jatkoa jo maaliskuussa 2017, kun Allmaan vaskitsa ilmestyy. Kolmannen osan nimi on Vattenporin simpukka. Kansikuvien perusteella Veera ja Olavi pääsevät seuraavissa osissa paremmin ääneen.

Lapset asuvat rauhaisassa maalaiskylässä nimeltään Kielinen. Aiemmin ystävät ovat voineet leikkiä koulussa keskenään, mutta syyslukukauden aikana Olavia on ryhdytty kiusaamaan tyttöjen kanssa olemisesta. Asiat ovat muutenkin menneet huonompaan suuntaan koulussa. Rehtori on muuttunut aiempaankin hankalammaksi ja kaikki tuntuvat näkevät painajaisia. Samaan aikaan, kun kylässä tehdään havaintoja eksoottisista linnuista, yhteen autiotaloista muuttaa erikoinen, sinisiin pukeutuva nainen nimeltään Opri. Hän kertoo, että hankaluudet johtuvat toisesta paikasta, Taivazalasta, tulleesta pahuudesta, joka on kaapannut hänen poikansa. Miranda, Veera ja Olavi haluavat auttaa naista ja joutuvat samalla vaaralliseen seikkailuun.

Keskustele aiheesta foorumilla (3 vastausta).

Tietoja

Stephen Baxter & Terry Pratchett: Pitkä utopia

Karisto 2016 - Risingin tietokannassa

Edesmenneen Terry Pratchettin ideoima ja yhteistyössä Stephen Baxterin kanssa kirjoitettu Pitkä maa -sarja on edennyt suomennoksissa jo toiseksi viimeiseen osaan. Suomentajana toimii edelleen Pratchettin tasaisen varmaksi hovikääntäjäksi vakiintunut Mika Kivimäki ja julkaisijana Karisto. Tätä pitkäjänteistä työtä Pratchettin saattamiseksi suomen kielelle voi pitää jo kulttuuritekona, erityisesti aikana jona kustantamot tiputtelevat tuottamatonta kirjallisuutta armotta pois listoiltaan.

Pitkä maa ei toki missään vaiheessa ole ollut Kiekkomaailman veroista ylivertaista verbaalista ilotulitusta ja tuhlailevaa ideajuhlaa, mutta ei tällaista perinnetietoista scifiäkään liikaa käännetä. Stephen Baxter ja Terry Pratchett ovat molemmat pitkän linjan kirjailijoita, mikä näkyy suvereenina varmuutena. Vaikka sarja paikoin kärsiikin luonnosmaisuudesta ja levottomasti loikkivasta kerronnasta, peruspilarit ovat vahvasti pystyssä. Juttu soljuu eteenpäin luontevasti eikä töksähdä kömpelöihin lauserakenteisiin tai toisteiseen kieleen. Taidokkuus välittyy myös suomeksi, mistä kunnia kuuluu kääntäjä Kivimäelle, joka ei taaskaan ole tyytynyt niihin helpoimpiin lyhyen lauseen käännösratkaisuihin.

Keskustele aiheesta foorumilla (115 vastausta).
  1. Arvostelu: Salla Simukka: Sisarla
  2. Arvostelu: Risto Isomäki: Haudattu uhka
  3. Arvostelu: Brian K. Vaughan ja Fiona Staples: Saga: Neljäs kirja
  4. Arvostelu: Harry Potter ja kirottu lapsi
  5. Arvostelu: Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut
  6. Arvostelu: Sanna Isto: Maan alaiset
  7. Arvostelu: Laura Luotola: Suoja
  8. Arvostelu: Rick Yancey: Viimeinen tähti
  9. Arvostelu: Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen
  10. Arvostelu: J. S. Meresmaa: Naakkamestari