Richard Adams (1920-2016)
- Kirjoittanut Dyn
Ruohometsän kansan luojana tunnettu Richard Adams menehtyi jouluaattona 24.12.2016. Kirjailija oli kuollessaan 96 vuoden kunnioitettavassa iässä. Asiasta kertoi Suomessa mm. Helsingin Sanomat.
Arvostelu: Harry Potter ja kirottu lapsi
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
J. K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi
Tammi 2016 - Risingin tietokannassa
Harry Potter ja kirottu lapsi on Harry Potter -sarjan kahdeksas tarina, joka jatkaa suoraan siitä, mihin septologian viimeinen romaani Kuoleman varjelukset jäi. Merkittävin ero on siinä, että kyseessä on romaanin sijaan näytelmäkäsikirjoitus, jonka kirjoittamiseen osallistuivat J. K. Rowlingin lisäksi John Tiffany ja Jack Thorne. Hahmot puhuvat siis repliikeillä ja miljöön kuvaus on minimalistista. Lukukokemuksena näytelmä on kuitenkin hyvin samanlainen kuin jos kyseessä olisi romaani, sillä vaikka näytelmät eivät olisikaan tuttu kirjallisuuden laji, erilaiseen sivunäkymään tottumisen jälkeen teos on hyvin nopealukuinen.
Päähenkilöinä ovat Harry Potterin ja Draco Malfoyn pojat, Albus ja Scorpius. Mukana on myös joukko muita tuttuja hahmoja, joskin vanhempina kuin aikaisemmin. Kuoleman varjelusten lopussa Harry ja monet muut samaan aikaan Tylypahkassa opiskelleet ovat saattamassa omia lapsiaan koulujunaan ja tästä asetelmasta näytelmän tarina käynnistyy. Albus on Harryn ja Ginny Weaslyn toinen lapsi. Hän on lähdössä ensimmäistä kertaa kouluun ja hieman peloissaan esimerkiksi siitä, mihin tupaan hänet lajitellaan. Junassa hän tapaa Scorpiuksen, ja kuten Harry ystävystyi Ronin kanssa junamatkan aikana, tulee näistäkin kahdesta pojasta erottamattomat. Hermionen roolia edustaa hänen ja Ronin tytär Rose, mutta hän ei ole aivan niin merkittävässä roolissa.
Lue lisää: Arvostelu: Harry Potter ja kirottu lapsi
Arvostelu: Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut
Myllylahti 2016 - Risingin tietokannassa
Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut on Hanna Kauppisen esikoisteos. Kauppinen on nuori kirjailija, joka täytti 18 vuotta kirjan julkaisemisviikolla. Teos kertoo rakkaudesta kirjoihin ja lukemisen yllättävistä vaaroista. Luettu kirja jättää aina merkin lukijaansa, mutta mitä kirja ottaa lukijaltaan? Teosta on helppoa verrata Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunkiin ja Marcus Zusakin Kirjavarkaaseen, mutta se seisoo omilla vaikkakin hieman huojuvilla jaloillaan.
Päähenkilönä seurataan Mila-nimistä kotoaan karannutta nuorta, jolla on suuri salaisuus. Mila työskentelee pimeästi antikvariaateissa ja divareissa tienatakseen ruokarahaa. Hän jopa usein yöpyy myymälöissä kauppiaiden luvalla. Vähän ennen joulua kaupungissa avataan uusi kirjakauppa, josta liikkuu outoja huhuja. Mila lähetetään tutkimaan Tarinataivasta. Periltä hän löytää maagisen kaupan, joka tarjoaa jokaiselle tarkkaan valitsemalleen lukijalle yhden täydellisen kirjan, jonka jälkeen ei kaipaa enää muita. Tuon teoksen voi lukea vain kerran, mutta sekin kerta saattaa tuhota elämän, sillä lukija on saavuttanut onnellisuuden huipun.
Lue lisää: Arvostelu: Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut
Arvostelu: Sanna Isto: Maan alaiset
- Kirjoittanut Niina Tolonen (Nafisan)
Sanna Isto: Maan alaiset
WSOY 2016 - Risingin tietokannassa
Sanna Iston Maan alaiset oli yksi kuudesta lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaasta syksyllä 2016. Isto on aikaisemmin kirjoittanut Tinka ja Taika -sarjaa, joka on suunnattu vähän nuoremmille lukijoille kuin hänen uusi fantasiaromaaninsa. Maan alaisten päähenkilönä seurataan Merituuli ”Metuli” Mietettä. Metuli asuu Suomenlinnassa vanhempiensa ja isosisko Monnan kanssa. Perheestä ei puhuta paljoa, mutta teksti antaa olettaa, että viime aikoina ei ole juurikaan ollut koko perheen yhteistä tekemistä ja etenkin siskojen on ollut hieman vaikeaa tulla toimeen keskenään.
Maan alaiset alkaa hyvin kafkamaisesti, sillä Metuli herää romaanin alussa oudoksi eläimeksi muuttuneena, eikä hänen oma perheensä tunnista tyttöä. Kauhistuneena hän päätyy vaeltamaan yksin Suomenlinnassa, kunnes hän tapaa lisää samannäköisiä eläimiä kuin millaiseksi on itse muuttunut. Hän saa tietää, että Suomenlinnan rakennusten alla on toinen maailma, jonka valottomat tunnelit ovat täynnä vyötiäisiä, jotka kutsuvat itseään erwineiksi. Metulille kerrotaan, että hän on joutunut luvattoman vaihtokaupan uhriksi.
Lue lisää: Arvostelu: Sanna Isto: Maan alaiset
Arvostelu: Laura Luotola: Suoja
- Kirjoittanut Miina Hakonen (Vehka)
Laura Luotola: Suoja: Kaupungit ja paluu
Iris Kustannus 2016 - Risingin tietokannassa
Toisinaan sitä yllättyy saadessaan kirjan käsiinsä. En tiennyt Laura Luotolan Suojasta käytännössä mitään muuta kuin nimen, kun se kolahti postiluukusta luettavaksi, mutta takakannen ”eeppisen scififantasiasarjan avausosa” kuulosti kotimaisessa kontekstissa varsin eksoottiselta. Kohottelin varovaisesti kulmiani genremäärittelylle, mutta yritin sitten työntää turhat ennakko-odotukset syrjään.
Kirjan lukeminen osoittautui haasteelliseksi. Suoja sijoittuu aivan omaan maailmaansa, jota asuttaa kirjava joukko erilaisia kansoja – ja maailma todella vastaa sitä mielikuvaa, joka eeppisestä scififantasiasta helposti tulee! Kirjan maailmassa on aivan omat hierarkiansa, mytologiansa, historiansa ja kielensä – ja niitä opetellessa meneekin sitten kevyesti ensimmäinen puolikas kirjasta. Ja oikeastaan toinenkin. Uusia sanoja tulee vastaan niin nopeaa tahtia, että ne on käytännössä kirjattava ylös, jotta mukana on mahdollista pysyä. Henkilökaartikin on laaja ja nimet hukkuvat helposti muiden uusien sanojen sekaan. Toisaalta hahmoilla on myös omat, kiinnostavat taustansa ja vaikuttimensa, jotka paljastuvat usein vasta tarinan edetessä.
Lue lisää: Arvostelu: Laura Luotola: Suoja