Aikuisten värityskirjat

Nuo aikuisten värityskirjat on ihania. Koevikolla oli todella rentouttavaa saada jotain muuta ajateltavaa. Kirja ei edes ollt kallis, mutta 15€ värikynäpaketti sai yhteishinnan nousemaan melkein kolmeenkymppiin. Mutta niistä jotku on selvästi parempia ja jotku huonompia, olkaa tarkkana kun ostatte.

Ostin jonkun värityskirjan jokin aika sitten, mutta minun ei sentään tarvinnut värikyniä ostaa. Omistan jo Derwentin 36 kynän paketin, jota en ole hirveästi hyödyntänyt. Nyt sitten tulee niilläkin väriteltyä vähän enemmän.

Loppukuussa ilmestyy Game of Thrones-värityskirja . Doctor Whostakin on tulossa. Harry Potterista tulee ensi kuussa. Ihan hyviä joululahjaideoita, mutta itse en kyllä jaksa kokeilla. Väritys oli muistaakseni melko tylsää jo lapsena, joten tuskin se aikuisena rentouttaa sen enempää.. Neutraali suhde tähän ilmiöön oikeastaan, ihan sama..

Itse harkitsin pitkään, ostanko itsellenikin värityskirjan. Epäilin sen olevan epämotivoivaa; miksi nähdä niin paljon vaivaa toisten töiden värittämiseen, kun kuvat voisi piirtää itsekin? Lopulta kuitenkin taivuin ja ostin Johanna Basfordin Salaisen puutarhan. Se on lyhentänyt pitkiä juna- bussi- ja lentomatkoja huomattavasti. Voin suositella!

Olen katsellut näitä värityskirjoija toisten kuvissa ja hipelöinyt niitä kaupoissa. Mandalat ovat kieltämättä hienoja, mutta eivät herätä minussa niin suurta ihastusta kuin luontoaiheiset kuvat. Jossain näin hienon lintuteemaisen aikuisten värityskirjan. Ne olivat sellaisia kuvia, joita en itse välttämättä osaisi piirtää, joten olisin ehkä voinut ostaa kirjan laittaakseni kyseiset kuvat seinälle. Jätin kuitenkin värityskirjan kaupan pölyiseen hyllyyn notkumaan, koska mielestäni sen hinta suhteessa sivumäärään oli ylitsepääsemätön este.

En edes pidä värittämisestä. En ole koskaan pitänyt. Se on melko mielenkiintoista, sillä piirtäminen ja taiteilu ylipäätään ovat olleet pienestä pitäen minulle mieleen. Maalaan ja väritän puuväreilläkin ihan mielelläni, mutta en valmiita kuvia. Se tuntuu siltä kuin joku muu olisi määritellyt jo valmiiksi, millainen kuvan pitää olla enkä saa kiinni sen tunnelmasta. Värityskuvien värittäminen ei tunnu mielestäni rentouttavalta vaan tylsältä. Voisihan sitä muutakin sillä ajalla tehdä.

Ymmärrän kyllä, miksi nämä ovat saaneet suosiota. Varmasti monille värittäminen on todella terapeuttista. Voin kuvitella sen olevan samanlaista kuin oma maalaamiseni päästessäni vauhtiin. Aika kuluu ympärillä, mutta itse tuntuu pysähtyneen hiljaiseen tyyneyteen. Lisäksi näissä aikuisten värityskirjoissa tosiaan on vähän varttuneemmille kansalaisille sopivia kuvia Disney-hahmojen sijasta. Vaikka kyllä minä niitäkin värittäisin, jos värityskuvat kiinnostaisivat. Lastenkin puolelta tosin taitaa löytää varsin hienoja värityskirjoja jopa halvemmalla. :D

Oxfordin yliopiston Bodleian Library julkaisi oman värityskirjansa, jonka voi vapaasti tulostaa tästä .

Toiveena on, että väritettyjä töitä jaettaisiin Twitterissä 1.-5.2. hashtagilla #ColorOurCollections.

Tuli joululahjaksi saatua parikin tuollaista värityskirjaa. Ihan mukaviahan ne ovat.

Nykyään tulee harvemmin piirrettyä mitään, ei jostain syystä löydy tarpeeksi aikaa. Siihen nämä värityskirjat ovat hyviä, voi aina kun on hetki aikaa niin hieman väritellä kuvaa sieltä ja toista täältä. Niin pysyy kynät edelleen kädessä, kun viimein ehtii oikeasti piirtääkin.

Yhtäkään kuvaa en ole vielä valmiiksi asti tehnyt. Suurin osa kun koostuu tosiaan samanlaisista geometrisista kuvioista niin tuppaan kyllästymään jossain välissä. Ja yksi noista saamistani kirjoista on sen verran pientä kuvaa ja kuvioita että siinä saa kyllä todella keskittyä jotta pysyy viivojen sisällä. Pidän enemmän niistä isommista ja helpommista kuvista

Jouluna väritin äidin värityskirjasta kaksi sivua ja niistä tuli tosi hienoja. Aika hauskaa puuhaa, mutta ehkä vähän sellaista että ajan voisi käyttää johonkin muuhunkin.

Värityskirjabuumi iski kai aika kovaa mutta onkohan se jo menossa ohi