Lukulaitteet, E-ink ja sähkökirjat

Minäkin pohdiskelin pitkään Kindlen ja Kobon välillä. Kobo vei lopulta voiton ennen kaikkea kirjastoystävällisyytensä vuoksi, mutta myös koska jo tabletille oli tullut hankittua jonkin verran ePub-tiedostoja. Toki Calibrella onnistuu tiedostomuotojen muuttelu sekunneissa, mutta mobi on ePubia huomattavasti vanhempi ja jähmeämpi tiedostomuoto ja Kobo näyttää kirjat Kindleä miellyttävämmin.

Tähän mennessä Kindleltä kaipaisin lähinnä aavistuksen parempaa näyttöä (todistettu juttu, mutta etenkin aavistuksen isommalla tekstillä Kobo on myös erittäin luettava) sekä tätä uusimman Paperwhiten Goodreads-integrointia ja sanakirjahistorian tallentamista - englanti kun taipuu muttei aina riitä kielellisesti haastavammissa kirjoissa. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että vältyin tuhlaamasta rahojani Amazonin tuotteeseen ja laajemmin Amazonin kirjavalikoimaan ja kyseenalaisiin periaatteisiin.

Oma laitteeni on siis tuo vuoden 2013 Aura. Nettipalsojen mukaanhan näiden näytöissä on ollut jonkin verran vikoja ja Kobolla tarjotaan tunnetusti ala-arvoista asiakaspalvelua, mutta häviävän pientä alareunan varjoisuutta ja yläreunasta etenkin laitetta vaakatasossa pidellessä hohtavaa kirkasta rantua lukuun ottamatta olen selvinnyt helpolla. Vielä näin suht. valoisaan aikaan lukuvaloa ei edes useimmiten tarvitse pitää päällä (jälleen etu Kindleen nähden, jossa valo on aina taustalla kuluttamassa akkua). Kirkkaimmillaankin se on tainnut olla jossain viidentoista prosentin paikkeilla, joten liekkö tuo nyt aivan välttämättömyys jos lukuvalo jo löytyy mutta rahasta ei ole hirveää kiirettä päästä eroon eikä suunnitelmissa ole talvisaikaan sen ulottumattomissa lueskelu.

Enää en kyllä siirtyisi takaisin tabletin ääreen muuten kuin hätätilanteessa, sikäli kun sellaista modernin lukulaitteen akunkestolla tulee vastaan. Koko päivän lukeminen tabletin näytöltä oli muutaman kirjan jälkeen todellista tuskaa ja silmiä kirvelsi kirjan jälkeen useampi vuorokausi, tietysti sen lisäksi että liian kirkkaalle valolle (käytännössä valo oli siis aina liian kirkas) altistuminen vei aika tehokkaasti muutenkin vähiin jäävät yöunet. PDF- ja sarjakuvakirjoja minulla ei kuitenkaan ole mitään hinkua siirtää Kobolle, sillä näyttö on kelvollisuudestaan huolimatta kaukana häikäisevän tarkasta.

Luekirja.fi on jo vastaavanlainen, suomeksi: www.luekirja.fi/kirjasto/
Tosin ainoastaan Otavan, ja kuukausimaksu on melko tuntuva.

Mutta aina on HelMet ja lainattavat e-kirjat :)

Mun oli pakko päästä kokeilemaan lukulaitetta, mutta pihinä en halunnut sijoittaa siihen hirveästi rahaa, joten ostin CDON.comista halvimman mahdollisen. Aika kömpelö laite, mutta hyvin sujuu lukeminen. Ei voi tehdä muistiinpanoja tai alleviivauksia(ainakaan en ole keksinyt miten se tehtäis ja ohjekirja hukassa). Kooltaan hieman liian pieni eli joku tuon 7" ja 10" väliltä olis hyvä koko. Toivottavasti totun pian siihen, ettei tuo ole kosketusnäytöllinen

Alleviivauksia kirjoihin... Vanhasta bibliofiilstä tuo kuulostaa haudanhäpäisyyn verrattavasta rikokselta... E-kirjoissa on sentään se hyvä puoli että niistä voi ottaa kopioita joita voi raiskata mielensä mukaan ilman että alkuperäinen kärsii :)

Mutta jos nyt vakavammin puhutaan niin itse luen e-kirjani ihan tietokoneella. 40 tuuman näyttö tarjoaa moiseen ihan hyvät puitteet. Sumatra pdf:llä tai Foxitilla riippuen siitä mitä formaattia e-kirjat ovat. Kindlekin oli hetken aikaa käytössä kun piti jotain .mobia päästä lukemaan mutta poistin sen jossain vaiheessa koneeltani. Aika harvoin tulee luettua kylläkään kun tuo paperikirja on kuitenkin niin paljon kivempi.

Paperikirjaan teen merkinnät tarralapuilla. Ei tulis mieleenkään raapustaa kynällä mitään. E-kirjat on sitten toinen asia.

Juurikin tuo Dynin mainitsema Sony Reader on itsellä käytössä, enkä voisi olla tyytyväisempi. Okei, taustavalo voisi vielä olla... Olen käyttänyt e-readeria vähän satunnaisesti tähän mennessä, aina silloin tällöin ladaten siihen jotain netin ilmaistarjonnasta löytyneitä kirjoja tai ficcejä. Nyt harjoittelussa ollessani lukulaitteesta on kuitenkin riittänyt odottamattoman paljon iloa, Elisa Kirjan tarjouksista ladatut opukset on saanut mukaan kulkemaan todella näppärästi, koska enää ei tarvitse tunkea pokkaria muutenkin täytenä tursuilevaan käsilaukkuun. Mikäs sen mukavampaa, kuin napata lukulaite käteen kahvilassa odotellessa, tiskille jonottaessa tai metrossa istuessa (sen kerran jos istumapaikan saa).

Parhaana puolena voisin sanoa akun uskomattoman kestävyyden. Nykyisten älypuhelinten yms. aikakaudella odotukset akun keston suhteen eivät ole kovin korkealla, mutta tämän laitteen taisin ladata viimeksi joskus kesällä. Tänään aamulla oli vielä pykälän verran akkua jäljellä, mutta latasin kuitenkin täyteen ennen lähtöä (samalla lukien). Vähän hidas tämä tosin on, silmänräpäys ei aivan riitä, jos haluaa kesken lukemisen vaihtaa vaikka kirjaa.

Mulla tuo Reader on synkattu jotenkin yhteyteen Kobon kirjakaupan kanssa, mutta mitään en ole sitä kautta hankkinut. Olen lataillut tähän netistä ilmaistavaraa e-pubeina ja pdf:nä, ja aina on saumattomasti laitteeseen sulahtanut. Myös kirjaston lainakirjat ja Elisa Kirjan kautta ostetut romaanit on latautuneet laitteelle ongelmitta.

Olen nyt tunnin googlettanut ja vaikuttaa ettei Suomessa ole enää yhtäkään kauppaa josta saisi e-ink lukijan, voiko olla totta?

Onpas muuten ihan oikeasti kohtalaisen huonot valikoimat.Muutamia Koboja näyttäisi olevan Pixmanian listoilla ainakin. Kindlet ja Nookit ovat ilmeisesti muutenkin olleet vain Amazonin ja Barnes & Noblen omissa valikoimissa?

Täytyy myöntää että aika usein lipsahdin tabletille lukemaan silloin kun minulla oli halpa e-ink-lukija, mutta nyt kun se on rikki ja käytössä on aiempaa isompi tabletti joka jo painaa jonkun verran, niin olen alkanut haikailla lukijaa taas. Ehkä ihan hyvä, ettei niitä ole laajasti saatavilla niin pitää miettiä vielä. Tosaalta huono, koska on se nyt semmonen mikä voisi joka kirja- ja kojekaupasta löytyä.

Näin alkuvuodesta kaavion, jota en nyyt kaiva (editoin ehkä tähän joskus), mutta muistaakseni luotettavasta lähteestä, jossa oli kasvua 2011 asti (tai 2012) missä oli kova piikki ja siitä,eteenpäin tasaista laskua. Osin johtuu tietty siitä,että harva varmaan haluaa päivittää lukulaitettaan siinä missä muita älylaitteita. Sillä luetaan ja mitä ominaisuuksia sitä kaipaa. Itsekin etsin uutta vain koska vanha epäonnekkaasti hajosi. Vaikea sanoa miten se suosio sitten oikeasti on.

Päädyin sen Kobon ostamaan, vaikka maksoikin 2x enemmän kuin edellinen lukulaitteeni. Kindlenkin jo sillä saisi, mutta en halua tukea monopolia. Ehdottomana plussana tässä on valinnainen valo, jolla voi tabletin tapaan (tai vielä paremmin) lukea myös pimeässä häiritsemättä muita lukulampulla. No, toivottavasti syrjäyttää omassa käytössä taas tabletin, se kun rasittaa silmiä ja edellyttää usein epämukavia asentoja.

En nyt tommosta 170e sijotusta monellekaan suosittele (ellei se ole sinulle taskurahaa), mutta jos nyt johonkin palaisi taas ne puolet halvemmat myyntiin, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla. Edellä mainittujen etujen lisäksi ei tule eksyttyä nettiin lukemisen lomassa, mikä ainakin itsellä on tabletilla ongelma, ja kesäisin ulkona lukeminen on timanttista jopa antiglare-kalvotettuun tablettiin verrattuna, kuin oikeaa kirjaa lukisi.

Rakastan lukemista, voit sanoa tämä on minun harrastus, mutta nykyajan elämänrytmin, se on yhä vaikeampaa varata aikaa lukea suosikki teoksia.
Siksi aloin kiinnittää huomiota äänikirjoihin, - mutta niiden kuunteleminen ei ole samanlaista kuin lukiessani niitä. Luulen tämän johtuvan siitä, että lukija laittaa tunteensa/merkityksensä äänikirjaan. Ensin latasin äänikirjoja koneelleni ja nauhoitin ne usb-tikulla. Koska ajan suurimman osan ajamisestani, voin kuunnella kirjoja musiikin sijaan.

Itse hankin PocketBook- lukijan reilu vuosi sitten, ja se oli kyllä melkoinen harppaus kännykällä lukemisesta. Laite on kevyt ja sillä on mukava lukea silmiään rasittamatta vaikka hämärässäkin. Olemme molmmat jo vuosia sitten siirtäneet koko kirjahyllyni sähköiseksi, ja kunnon lukijan kanssa opukista saa parhaan lukuelämyksen irti.
Nykyään kun sähkökirjoja löytyy jo todella monipuolisesti, ja saapa niitä myös lainattua kirjastostakin, niin en oikein itse enää nähnyt syytä pitää fyysisiä opuksia olemassa.
Sähkökirjojen olemassaoloa meillä puoltaa myös se, että meillä on sen verran yliherkkyyksiä ja allergioita, että painomusteet ja vastaavat kirjoissa aiheuttavat oireita, joten sähkökirja paras keino jatkaa lukemista.
Toki siinä menettää sen tietyn tunnelman, jonka oikea kirja antaa, mutta menee lukeminen näinkin.

Hiistu post=64337 kirjoitti: Huolettaako ketään toista koskaan, että entä jos sähkökirjat vain... katoavat?  Vai olenko se vain minä. 

Minua huolettaa! Osittain siksi että suurta osaa palveluista ostetuista kirjoista ei oikeasti omista, niihin käytännössä ostaa vain rajattoman lukuoikeuden. Ja osittain siksi, että en osaa luottaa digitaalisen informaation säilyvyyteen. Sen eteen pitää nähdä ihan eri tavalla vaivaa kuin fyysisen kirjan säilyttämiseen. Palvelut voivat lakata olemasta, laitteita joutuu uusimaan, formaatit saattavat muuttua. Fyysiset kirjat eivät vain katoa hyllystä, poistu saatavilta niin ettei niitä enää voi ladata tai muutu lukukelvottomiksi tekniikan muuttuessa. Ne vain... ovat. (Toisaalta itse pelkään myös massiivista avaruusmyrskyä kun en ole varma pystyykö se pyyhkimään digitaalista informaatiota, mikä tuntuu hieman epätodennäköiseltä pelolta. Ellei jopa täysin turhalta, jos kovalevyille ei kävisikään mitään!) Lisäksi kirjahylly on niin tärkeä osa omaa viihtyvyyttä, etten osaisi kuvitella kotia ilman sellaista.

Itse huomaan suhtautuvani sähkökirjoihin jonkinlaisina kertakäyttötuotteina. Sellaisina jotka kulkevat helposti mukana ja jotka ovat helposti saatavilla, esimerkiksi silloin jos haluaa lukea jonkun kirjan mutta ei ehkä välitä omistaa sitä itse. Tärkeimmät kirjat ja erityisesti tietokirjat tai paljon kuvitusta sisältävät teokset luen ja/tai säilytän mieluummin fyysisinä. Ja tietysti sellaiset kirjat, jotka on saanut lahjaksi ja joissa on omistuskirjoitus. Kirjastoihinkaan ei voi täysin luottaa, sillä poistetaanhan kirjoja niistäkin... muutama kai pyritään silti aina säilyttämään ja kai niistä on yleensä aina olemassa joku kappale jossain arkistossa. E-kirjastosta en ole varma, tuntuu että sieltä on hävinnyt useampikin teos jotka olivat aiemmin lainattavissa. Ehkä kirjastola ei ole niihin kaikkiin rajatonta oikeutta? Jos näin on ja jos lainauskorvauksiakaan ei saada kuntoon, en todellakaan puolla kirjastojen digitaalistumista. Toivottavasti säilyvät fyysisinä.

Voimakas aurinkomyrsky voi kaataa sähköverkot ja pilkkoa internetin – Suomessa tutkitaan, miten odotettuun myrskyyn pitäisi varautua

TL;DR: Suomen sähköverkko ei todennäköisesti kärähdä, mutta globaalisti vahingot voivat olla melkoisia ja esimerkiksi internetin toiminta häiriintyä.

Ymmärtääkseni aurinkomyrskyn vaikutukset kohdistuisivat nimenomaan pitkiin johtoihin ja niihin kytkettyihin laitteisiin, eli irti tietokoneestä säilytettyjen kiintolevyjen, muistitikkujen ymv., pitäisi selvitä. Mutta en ehkä kuitenkaan menisi asiasta takuuseen, joten varman päälle pelaaja ottaa kaikista todella tärkeistä tiedoista paperikopion. (Todellinen survivalisti varmaan kaivertaisi myös kivitauluihin...)

Kopiosuojatun sisällön katoamiseen ei tosin tarvita aurinkomyrskyä, vaan esimerkiksi sen, että Microsoft  päättää sulkea DRM-palvelunsa . Tai Amazon varsin orwellilaisesti poistaa asiakkaiden ostamia George Orwellin kirjoja näiden lukulaitteilta. Mm. näistä syistä en ole itsekään ollut hirveän innostunut e-kirjoista. Nykyään kuitenkin e-kirjoja taitaa olla aika paljon saatavissa DRM-vapaina, lähes millä laitteella tahansa luettavina EPUB-tiedostoina. Yleensä näissä taitaa olla digitaalinen vesileima, josta tunnistaa ostajan (ja siten mahdollisten piraattikopioiden levittäjän), mutta vesileima ei estä varmuuskopioiden ottamista itselle eikä voi muuttaa tiedostoa yhtäkkiä lukukelvottomaksi.
 

Fiktiivi post=64431 kirjoitti: Ymmärtääkseni aurinkomyrskyn vaikutukset kohdistuisivat nimenomaan pitkiin johtoihin ja niihin kytkettyihin laitteisiin, eli irti tietokoneestä säilytettyjen kiintolevyjen, muistitikkujen ymv., pitäisi selvitä. Mutta en ehkä kuitenkaan menisi asiasta takuuseen, joten varman päälle pelaaja ottaa kaikista todella tärkeistä tiedoista paperikopion. (Todellinen survivalisti varmaan kaivertaisi myös kivitauluihin...)

Mutta tietokoneen kovalevy saattaisi tyhjentyä, ja myös läppärin tai tabletin ainakin jos se sattuisi olemaan latauksessa? Yhtäkään isoa paukkua ei ole tainnut osua maapalloon digiaikana, joten hirvittää ajatellakin miten paljon voisi menettää jos laitteet ja niiden tiedot eivät ole turvassa.

Tästä tulikin mieleen että pitäisi teettää valokuvista paperiversioita tai valokuvakirjoja, ahdistaa jo valmiiksi kun kuvia on yli kymmenen vuoden ajalta eikä tässä tiedä edes mistä aloittaa. Kaikkia ei voi teettää sillä touhu tulisi liian kalliiksi. En periaatteessa osaa luottaa digitaalisen informaation säilyvyyteen, sillä jos unohdetaan aurinkomyrsky, niin suuri osa vanhasta digielämästäni on jo painunut unholaan. Ironista, sillä periaatteessahan digitaalisesta informaatiosta eroon pääseminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Ala-asteaikaisia paperipiirustuksia ja kouluvihkoja on yhä tallella, mutta suurin osa Windows Paintilla räpelletyistä piirustuksista on teoriassa tallessa vanhoilla korpuilla, jotka saattavat olla tai olla olematta lukukelpoisia ja joiden lukemiseen ei enää löydy yhtäkään laitetta koko taloudesta. Niihin ei enää voi törmätä sattumalta kuten vanhoihin piirustuksiin, sata vuotta sitten julkaistuihin kirjoihin tai pinoon vanhoja aikakausilehtiä mummolan vintillä.

E-kirjojen tulostamisessahan ei tietenkään olisi paljoakaan järkeä, sillä jos ne haluaa tallettaa paperiversiona niin saman tien ne voi hankkia sellaisina. Paitsi tietysti jos joku tietty kirja on olemassa vain ja ainoastaan digikirjana, on ehdottomasti säilytettävä ja jota ei saa tilattua yhdestäkään print on demand-palvelusta.