Biisi, johon et kyllästy?

Pet Shop Boysin Always on my mind ja It is a sin

Haddawayn What Is Love

Juudan leijona, esittäjää en tiedä

Ja kaiketi esim. Dingon Levoton tuhkimo

Uriah Heep - Tales (Magician's Birthday 1972)

Rainbow - Lady of the Lake (Long Live Rock and Roll 1978)

Nämä kaksi ovat ehdottomia kestosuosikkeja minulla. Ei voi kuunnella puhki.
Alla sitten muutama sellainen joihin ei kyllästy, mutta joskus on silti piedettävä taukoa.

Dio - Sacred Heart (Sacred Heart 1985)

Type O Negative - Anesthesia (Life is Killing Me 2003)

Black Sabbath - Planet Caravan (Paranoid 1970)

Nyt on ollut tämä tehosoitossa.

Tällä hetkellä Vanessa Paradiksen The Dark It Comes.

Onhan noita. Joku Spotifyn useista listoista soi lähes päivittäin päällä ja nekin hyvin vaihtelevasti. Tietyista kappaleista, jotka sattuvat soimaan päässä aamutuimaan, päätyvät sekalaiseen kokoelmaan, jota kuuntelen silloin tällöin.

Näiltä listoilta löytyy sitten niitä, joihin en ollenkaan kyllästy. Ne vetää hiljaiseksi siksi aikaa, kun ne soi. Niitä on sen verran paljon, etten jaksa kaikkia nimetä. Ainakin Porcupine Treen Time flies on yksi sellainen ja Pink Floydin High Hopes on toinen, jotka saa aikaan kyseenlaisen tuntemuksen.

Vesa-Matti Loiri: "Se kuitenkin liikkuu"

Eino Leinon LOISTAVAAN runoon tehty laulu, joka kasvaa edetessään huimiin mittoihin. Ei vaivaa edes se, että alkuperäisen runon LOISTAVA viimeinen säkeistö on jätetty laulusta kokonaan pois. Veskun aiemmasta glooriasta ei ole valitettavasti enää paljon jäljellä nykyään. Noh, iäkäs mieshän tuo jo onkin. Mutta aikoinaan hemmetinmoinen laulaja.

Faija on kertonut Veskusta mielenkiintoisia juttuja, kun tapasi nuoruutensa aikoina pyöriä sen kanssa samoissa Helsinkin kapakoissa. Kuulemma aika erikoinen, miltei hullu tapaus silloin nuorempana.

Cristina Perrin "Thousand Yers"! Se on kaunis ja vetoava kappale ! Rakastan sitä! Ja sen voi kuunnella monta kertaa kyllästymättä! Ja sitten 30 secons to mars "rom yesterday"

Niitä on monia, mutta, jos mainitsen muutaman...

Falconerin Carnival of Disgust

Demons & Wizardsin Crimson King

Avantasian Scarecrow

Mainiota inspiraatiomusiikkia kirjoittamiselle.

Steve Lawrence: Loving is the way of living
& Steve Lawrence: (I don't care) Only love me.

Oli iskän lemppari sinkku levy, jota käänneltiin ympäri monesti illassa...
Halaukset sinulle siellä jossakin, I still miss you...

Biisi, joka tulee ensimmäisenä mieleen, on Baddingin Valot. Pidän siitä ihan älyttömän paljon, eikä ainakaan vielä ole koskaan alkanut ns. tökkimään. Onhan noita toki muitakin, mutta tuo tulee ekana mieleen.

Billy Idol: sweet sixteen ja white wedding

Beatlesin Penny Lane. Aivan ihana kappale.

Sonata Arctica - The End Of This Chapter

Aivan mahtava laulu, kannattaa kunnella, ja kaikki sonatan kappaleet on hyviä!

En muista, milloin olisin kuunnellut saman biisin kahdesti peräjälkeen. Sitä vastoin Metallican Master of Puppets -biisiin tykästyin 22 vuotta sitten, ja se on ollut siitä alkaen suosikkieni joukossa. Vuosien varrella se on tullut kuunneltua aika monta kertaa. Biisi on kahdensan minuutin mittainen, joten sen kertakuuntelu vastaa hyvinkin jonkun muun biisin kuuntelemista kahdesti peräkkäin.

Näin äkkiseltään tulee mieleen ainakin 30 seconds to Mars Closer to the edge, Paramore Still into you ja Now, Akon Beautiful, Ed Sheeran I see the fire, Paloma Faith New York, Celine Dion The power of love, Skillet Hero, In Flames Leeches...

Osa on uusia mutta nyt tuntuu etten koskaan tuu kyllästymään niihin. Kuuntelen musaa melkein yhtä paljon kun luen, joskus kuuntelen samalla kun luen. Parasta on jos musiikki myötäilee kirjan tunnelmaa!

Imagine Dragons-It's time, Paramore-Aint it fun, Fall Out Boy-Young Volcanoes ja Light 'Em Up on toosi hyviä biisejä joista tulee hyvä fiilis ja vaikka niitä kuuntelee monta kertaa en koskaan kyllästy

Alanis morissetten Ironic. On muitakin, mutta tämä tuli nyt äkkiseltään ensimmäisenä mieleen. Upea biisi.

Iron Maidenin koko tuotanto! Sieltä on vaike löytää mitään suosikkia tai huonoa. Ne kaikki on vaan niin loistavia!

Hankala kysymys. Varsinkin kun olen musiikin suhteen sellainen jumiutuja, joka saattaa ensi kuulemalta rakastua johonkin biisiin, kuunnella sen 150 kertaa parin päivän sisään (on tapahtunut...) ja kyllästyä sitten siihen lopullisesti. Yleensä toki tykkään, kun joku laulu menneisyydestä pärähtää soimaan odottamattomassa tilanteessa, joten sen puolesta on aika monia biisejä, joihin en kyllästy.

Yleensä ottaen sellaiset biisit, jotka tuovat muistoja jostain merkittävistä hetkistä, kestävät hyvin aikaa. Minun tapauksessani esimerkiksi Good Charlotten I just wanna live on sellainen, vaikken juuri mitään muuta kyseiseltä bändiltä ole kuunnellut. Mutta toimii vielä näin kymmenen vuotta myöhemminkin.

Myös Nightwishin Dead to the World on täysin omassa kategoriassaan, koska alan itkemään aina sen kuullessani. Hassuinta ehkä on, että se ei mielessäni kuitenkaan yhdisty automaattisesti mihinkään ikävään. Eli vaikka itkenkin, tykkään silti. :D

Skie kirjoitti: Varsinkin kun olen musiikin suhteen sellainen jumiutuja, joka saattaa ensi kuulemalta rakastua johonkin biisiin, kuunnella sen 150 kertaa parin päivän sisään (on tapahtunut...) ja kyllästyä sitten siihen lopullisesti.

Sielunsisar!