Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Minkä levyn ostit viimeksi?

05.04.2020 18:40 - 05.04.2020 18:42 #161 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Tilauksessa:

Dark Tranquillity - Damage Done, CD

Viime päivinä olen tajunnut DT:n Projector -levyn hienouden ja käyttänyt sitä lähinnä terapeuttistarkoituksiin. Onhan se ollut minulla hyllyssä pitkään ja FreeCard on aina ollut hieno biisi, mutta kokonaisuuteen jäänyt tarkemmin tutustumatta. Kai tämä modernimman puolen heviä on, vaikka onhan näilläkin jo kilometrejä takana. Ja moderni hevi toimii silloin, kun se tehdään HYVIN. Damage Donen joku kysyttäessä nyt sitten mainitsi bändin sellaiseksi levyksi, mikä kannattaa hankkia.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.
Viimeksi muokattu: 05.04.2020 18:42 LordStenhammar.

22.04.2020 13:29 - 22.04.2020 13:31 #162 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Tilasin:

Savatage - The Wake of Magellan, CD
Savatage - Handful of Rain, CD

Tiuhaan pyörinyt stereoissa Savatage viime päivinä. Vähän on vaihtelevat fiilikset tämän bändin tuotannosta. Se ylimmäisenä klassikkona pidetty Hall of the Mountain King ei kolise juuri yhtään, mutta esim. Power of the Night on taasen omissa kirjoissa aika hemmetin kova. Eniten kuitenkin on tullut kuunneltua Gutter Balletia ja Edge of Thornsia. Toivottavasti ovat tilatut edes puoliksi yhtä toimivaa progressiivista metallia kuin mainitut.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.
Viimeksi muokattu: 22.04.2020 13:31 LordStenhammar.

09.05.2020 17:52 #163 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Absu - Tara, CD
Absu - In the Eyes of Ioldanach, CD

Tutustuminen Jenkkilän kummallisimpaan bm-bändiin jatkuu. Nämäkin vasta tulossa, mutta YouTuben perusteella ainakin Tara oli ihan helvetin kova. Kummallinen (okkulttinen) tunnelma levyllä.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

05.06.2020 16:30 - 05.06.2020 16:31 #164 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Ainakin tämmöisiä on tullut haalittua:

Satanic Warmaster - Fimbulwinter, CD
The True Werwolf - Devil Crisis, CD
Flotsam and Jetsam - A Doomsday for the Deceiver, LP
Paradise Lost - Obsidian, CD

Satanic Warmaster mielestäni parempi kuin pari edellistä. Menee ekan levyn kanssa sinne ykköskastiin. Tosi inspiroituneita riffejä. Myöhässä olin tämänkin levyn hommaamisen suhteen.

Werwolf kanssa black metallia. Hirveitä sävyeroja ei pääbändiin ole, mutta esim. Castlevania-coveri ja viimeisenä biisinä jonkunlainen black hard rock -vedätys ihan saatanan raikkaita ja tarttuvia biisejä.

Flotsamia ei tullut pitkään aikaan tsekattua bändin nimen takia. En edes tiennyt mitä se tarkoitti, kuulosti vaan jotenkin typerältä. Mutta kova thrash metal -kiekko sieltä paljastui.

Paradise Lost tuli hommattua muijalle synttärilahjaksi. Oli kyllä niin tasokas, että voisi ostaa itsellekin. Vanhat herrat osaavat tuon raskauden ja tunnelmoinnin.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.
Viimeksi muokattu: 05.06.2020 16:31 LordStenhammar.

11.06.2020 16:16 - 11.06.2020 16:19 #165 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Tilailtu kesää kuumentamaan ja vastaavasti viilentämään:

Moonsorrow - Tulimyrsky EP, CD
Triptykon / Metropole Orkest - Requiem (Live At Roadburn 2019), CD

Moonsorrow on kulkenut matkassa sieltä tokasta demosta asti. Olikohan vuosi joku -99. Eka demokin löytyy kasettina hyllystä, ja myös joku ekan levyn kasettipromo, jonka saadessani tunsin pikkupoikana itseni vallan erityiseksi. Nyt on sitten kokoelma niinkus täynnä, vuosien jälkeen.

Mikähän ajaa Triptykonin mastermind Tom G. Warriorin luomaan jatkuvasti niin synkkää musiikkia? Onko se se ennenaikainen kaljuuntuminen, minkä takia pitää pipoakin päässä kesät ja talvet? Pieniä pätkiä vain kuullut levyn keskusteos Grave Eternalista, mutta lahjakasta häiriöhumppaa ovat.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.
Viimeksi muokattu: 11.06.2020 16:19 LordStenhammar.

19.06.2020 10:36 #166 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Misantropical Painforest - Firm Grip of the Roots, CD

Takaisin skutsiin! Täytyy olla paras löytö tämän vuoden tällä puolen. Niin on omaperäistä black metallia, ettei oikein osaa sanoa mitään edes mahdollisista vaikutteista. Ehkä joku Kreikan meininki ja perinteinen heavy metal? Todella on merkillinen tunnelma levyllä; luonnonläheinen. Erityiskiitos vielä vokaaleille, ärjytyille ja puhtaille, jotka ovat välillä ihan out-of-place ja ilmentävät entisestään sitä samaa hulluutta.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

16.07.2020 13:57 - 21.07.2020 15:11 #167 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Yö - Varietee, CD
Yö - Nuorallatanssija, CD

Ihan puhtaasti nostalgiasyistä hankin hyllyyni. Rock-Yö on mielestäni kovaa kamaa. Iskelmä-Yöllä voi viskoa lokkeja, kunhan eivät kuole. Siis lokit. Sitten vissiin Dingoa kokoelmiin seuraavaksi.

Drudkh - Eternal Turn of the Wheel, CD
Drudkh - Blood in Our Wells, CD

"Aina" pitänyt tämäkin bändi tsekkailla tarkemmin. Tätä ennen vain Autumn Aurora C-kassuna hallussa, ja siinäkin huonoa teippingiä; kaksi saatanan A-puolta nauhoitettu. Kyllähän tällaiselle atmosfääriselle blackille pitää olla elämässä sija.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.
Viimeksi muokattu: 21.07.2020 15:11 LordStenhammar.

03.08.2020 22:10 - 03.08.2020 22:10 #168 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Kreator - Pleasure to Kill (LP)



Onhan minulla tämä jo cd-levynäkin, mutta juuri aloittamani vinyyliharrastuksen myötä päätin hommata rässiklassikon myös leveämmässä formaatissa. Bändi on on yksi tärkeimmistä suosikeistani ja sen toinen levy minulle yksi tärkeimmistä musiikkijulkaisuista koskaan. Ehkä joku Ride the Lightining menee rässiosastolla vielä korkeammalle omissa kirjoissani, mutta Pleasure to Kill on aika lähellä sitä terävintä kärkeä. Nopeita sooloja, rouheita riffejä, hyvää fiilistä ja vähän jopa deathmetalmaista raskautta, kyllä te tiedätte. Kakkoslevyllä on mukana Flag of Fate-ep, joka on hyvää kamaa sekin ja onhan nimibiisi säilynyt bändin livesetissäkin näihin päiviin asti.

Ozzy Osbourne - Blizzard of Ozz (LP)



Erittäin tuttu levy tämäkin jo ennestään, mutta nyt se on myös omassa hyllyssä. Käppäiset soundit särähtävät korvaan aina, kun levyä kuuntelee pidemmän tauon jälkeen, mutta en silti muuttaisi niissä mitään, pienet rosoreunat kuuluvat asiaan ja ajan henkeen. Sabbathista lähdön jälkeen Ossi ei juuri aikaa tuhlannut, vaan teki Randy Rhoadsin kanssa kivenkovan rokkiklassikon, johon ei sisälly heikkoja biisejä lainkaan. Crazy Train ja Mr. Crowley käyköön esimerkkeinä levyn sisällöstä. Omasta mielestäni tämä ei edes ole Ossin paras levy, sillä vieläkin parempaa oli nimittäin tulossa, mutta eipä soolouraa tarvitse juuri paremminkaan aloittaa.

Dio - Sacred Heart (LP)



Tämäkin jo edesmennyt laulajalegenda vaikutti parissakin kohtuullisen tunnetuksi kasvaneessa yhtyeessä ennen soolouraansa ja millaista musaa hän sen aikana tykittikään. Dion kolmas albumi kuuluu miehen parhaimmistoon ja oikeastaan ne kolme albumia muodostavat harvinaisen tasokkaan heavy-trilogian, joka on kuin musikaalinen triptyykki rokkialttarin vieressä. Dion uskomaton ääni kannattelee tietysti tätäkin albumia, mutta kitarasektorillakin loistetaan, kuten vaikka Just Another Day kiistattomasti osoittaa. Sacred Heart on voimakasta ja voimaannuttavaa musiikkia, jota kuunnellessa sadepilvet tuntuvat väistyvän ja kesä jatkuvan vielä hetken.

King Diamond - Fatal Portrait (LP)



Kinkun uutta levyä ei vielä näy eikä kuulu, joten sitä odotellessa voi vaikka kuunnella miehen soolotuotannon läpi tästä ekasta levystä lähtien. Ei tämä ehkä vedä vertoja muutamalle myöhemmälle mestariteokselle, mutta väkevää oli tekeminen jo tässä vaiheessa. Levyllä oli muuten rummuissa eräs Mikkey Dee, joka tunnetaan kenties parhaiten Motörheadin rumpalina. Kinkun laulutyyli on tuttua kiekumista ja muutenkin meininki muistuttaa sitä, mitä Mercyful Fate esitteli jo aiemmin. Biisieistä parhaiten mieleen on syöpynyt varmaankin Halloween, jonka pääriffi alkaa soimaan päässäni tämän tuosta ilman järjellistä syytä.

Superheroes are real when they're drawn in ink.
Viimeksi muokattu: 03.08.2020 22:10 Mustelmann.

09.08.2020 17:46 #169 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Mustelmannilla kovia vinyylihankintoja.

Dingo - Kerjäläisten valtakunta, CD

Halppishankinta, mutta enemmänkin olisin voinut maksaa. Tarkoitus olisi ainakin kolme ensimmäistä levyä noilta hankkia. Se vähä mitä olen tutustunut, niin suomalaiset uuden aallon bändit (S.I.G., Yö et cetera) ovat kovia, ja Dingo ehkä niistä jopa paras.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

20.08.2020 15:15 - 20.08.2020 15:21 #170 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Cirith Ungol - Forever Black, CD

Enpä olisi tätäkään päivää uskonut näkeväni. Uutta Cirith Ungolia, ja vieläpä perkeleen hyvää sellaista. Siinä 2000-luvun alussa tähän bändiin törmäsin, ja nousi itselläni heti suosikiksi. Näiltä esim. King of the Dead on sellainen levy, mikä pitäisi löytyä joka hyllystä.

Taas on hevin kuuntelut vähäksi aikaa turvattu. Samassa yhteydessä pitää mainostaa saman bändin Paradise Lost -levyä. Ei ole yhtään niin huono kuin yleensä toitotetaan. Löytyy monta sellaista biisiä, jotka ovat mielestäni ihan bändin parhaimmistoa.

Vokalistihan näillä yleensä on jakanut mielipiteitä, mutta uuden levyn myötä nekin epäilyt voi unohtaa. Join the Legions vaan perkele.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.
Viimeksi muokattu: 20.08.2020 15:21 LordStenhammar.

26.08.2020 12:26 #171 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Judas Priest - Painkiller (LP)



Tämä on yksi Priestin tunnetuimpia levytyksiä ja minullekin varsin tuttu jo ennestään, mutta ostinpa vielä älppärinkin cd-levyn kaveriksi. Levy aloitetaan nimibiisillä ja sen alussa kuultava rumpusoolo on legendaarista kamaa jo itsessään. Soolojen suhteen ei muutenkaan himmailla, vaan väkevää osaamista esitellään vähän joka kappaleessa. Painkiller lienee bändin viimeinen klassikoksi luettava albumi ja on kyllä ansainnut paikkansa metallimusiikin historiankirjoituksessa. Kansikuvakin jää lähtemättömästi mieleen ja kertoo albumin luonteesta kaiken olennaisen.

Metallica - Ride the Lightning (LP)



Vaikka Metallican toinen albumi on mielestäni suunnilleen parasta thrash-metalia, mitä on koskaan julkaistu, en ole aiemmin omistanut sitä missään muodossa. Kyllähän tämä kansissaan sinistä sähköisyyttä säteilevä mestariteos kuitenkin rässifanin hyllyyn kuuluu. Levy on alusta loppuun kunnon tykitystä vaihtelevuutta ja dynamiikkaa unohtamatta ja jokainen biisi seisoo tukevasti omilla jaloillaan. Pidän bändin tuotannosta laajemminkin, mutta Ride the Lightning on korvissani sen paras aikaansaannos.

Sepultura - Arise (LP)



En tunne montaa brasilialaista metalliyhtyettä tai yhtyettä ylipäätään, mutta Sepulturan tunnen oikein hyvin ja onhan silläkin arvostettavia mainetekoja takanaan. Arise kuuluu vielä vanhan kokoonpanon levytyksiin, eli musiikki on rehellistä rässiä ilman niitä progeksikin luettavia kokeiluja, joita bändi on viljellyt uudemmilla levyillään. Pelkkää suoraviivaista rätkettä ei tämäkään levy ole, vaan mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy sieltä täältä. Soundimaailma on mukavan lämmin näin paremman sanan puutteessa ja varsinkin rummut kuulostavat oikein miellyttäviltä. Paras eteläamerikkalainen metallijulkaisu? Voi hyvinkin olla.

Dimmu Borgir - Spiritual Black Dimensions (LP)



Harvemmin tulee nykyisin kuunneltua minkäänlaista black metalia, mutta nuoruuden suosikkeihin on silti mukava palata silloin tällöin. En edes pidä Spiritualia erityisen hyvänä albumina, sillä edeltäjäänsä Enthroneen verrattuna se on selvästi pöhöttyneempi ja täyteen ammutumpi kokonaisuus. Sillä on kuitenkin hetkensä ja mystisen painostavaa tunnelmaa riittää ainakin välttävästi. Vortexin nimellä esiintynyt vierailija sävytti levyä hienoilla puhtailla lauluillaan ja myöhemmin hänestä tulikin yhtyeen täysjäsen (kunnes sitten erosi tai erotettiin vuosikymmentä myöhemmin). Ei parasta tai klassista Dimmua, mutta muistelun arvoinen levy kuitenkin.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

23.09.2020 23:44 #172 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Obituary - Slowly We Rot (LP)



Vanhan koulun death metalia Floridan niemimaalta. Raskaassa musiikissa on usein tapana haastaa niin soittajia kuin kuulijaakin kaikenlaisella teknisellä kikkailulla, mutta Obituary on aina luottanut yksinkertaiseen ja selkeään ilmaisuun, mitä arvostan toisinaan suuresti. Bändin tyyli on ollut enimmäkseen aika hidas ja laahaava, mutta tällä ensimmäisellä albumilla rouhitaan menemään paikoin yllättävänkin rivakasti, sitä raastavaa hitautta kuitenkaan unohtamatta. John Tardyn erikoislaatuinen ja tunnistettava örinälaulu dominoi kokonaiskuvaa aika vahvasti, etenkin kun laulu on miksattu selkeästi etualalle. Vaan ei kuitenkaan häiritsevässä määrin, jolloin soittimillekin jää tarpeeksi tilaa. Vuosi oli 1989 ja sen voi kyllä korvakuulolta arvatakin.

Bathory - Hammerheart (LP)



Eeppinen ja klassinen viikinkimetalliteos on jaettu kahdelle levylle, mikä tarkoittaa kahta puolenvaihtoa, mikäli sen aikoo kuunnella alusta loppuun. Eipä siinä mitään, paneutumista tällainen musiikki vaatii muutenkin. Väkevä lopetuskappale One Rode to Asa Bay seisoo vieläpä yksin omalla puoliskollaan, mikä sopii sen arvolle oikein hyvin. En ollut kuunnellut albumia vuosikausiin ja karkeat soundit hiersivät korvaa kieltämättä jonkin verran, mutta kyllä niihin sitten pian tottui. Ensikertalaiselle soundimaailma lienee liiankin hiomaton, mutta eihän Bathory ole koskaan ollut nössöjen musiikkia. Hammerheart on tunnelmallinen ja raskas kokonaisuus, joka menee tunteisiin.

Mayhem - De Mysteriis Dom Sathanas (LP)



Tässäpä yhtye, jolla on painavaa historiaa takanaan. Joillekin se painaa jopa musiikkia enemmän, mutta ei minulle. Mayhem on myös niitä nimiä, joiden uralle mahtuu vain yksi täysosuma ja sehän on juurikin tämä black metalin kulmakiveksi laskettava yhtyeen esikoislevy. Sen sointia ei leimaa lajityypille ominainen voimakas aggressio, vaan synkkä ja pahaenteinen tunnelma. Nopeutta ja rajua sahaamista toki löytyy, mutta mikään mättölevy De Mysteriis ei kuitenkaan ole. Attila Csiharin eriskummalliset vokaalit ja Hellhammerin monipuolinen rumputyöskentely muodostavat levyn tunnistettavimmat piirteet, mutta eipä riffeissä ja melodioissakaan vikaa ole.

Motörhead - Orgasmatron (LP)



Mielestäni Motörit olivat parhaimmillaan ysärillä, vaikka taidankin olla mielipiteeni kanssa yksin. Silloin homma oli sopivan räkäistä, mutta kuitenkin ammattimaisen hallittua. Orgasmatronin edustama vanhempi aikakausi osoittaa sen, että nuori Motörhead oli melko alkukantainen rykmentti, jonka takoi kappaleensa luolamiesmäisellä asenteella. Pelkistettyä ja karheaa on meno, vaikka tähän aikaan bändissä vaikutti peräti kaksi kitaristia. Toinen heistä oli Phil Campbell, joka tuli mukaan juuri tällä levyllä ja jatkoikin bändissä aina sen loppuun saakka. Ei mieluisinta Motörheadia itselleni, mutta reipasta rokkenrollia joka tapauksessa.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

28.09.2020 15:03 #173 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Ennakkotilaukseen:

Night - High Tides - Distant Skies, CD

Hevifoorumin kautta löytyy joskus hyviä uudempia bändejä. Tuskin olisin johonkin Night-nimiseen bändiin koskaan tutustunut, ellei olisi niin kovasti mainostettu. Kamahan on right up my alley; vanhan tyylin melodista heviä vahvalla kitaroinnilla. Pitää varmaan loputkin levyt hommata jossain vaiheessa.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

08.10.2020 18:59 #174 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Black Sabbath - 13, CD

Pitihän tämäkin viimein hommata. Kuullut parempia ja huonompia juttuja ko. levystä, mutta biiseistä Loner ja varsinkin Damaged Soul vakuuttivat laadullaan. Ehkä suurin harmistus itselleni, ettei Bill Ward ole levyllä mukana. Noh, eipä tuo Rage Against the Machinen rumpali noita biisejä ainakaan sen kummemmin pilaa.

Itselleni maistuvat Säpätit kyllä kaikkien vokalistien kanssa, mutta ovathan ne kuusi ensimmäistä levyä Ozzyn kanssa niitä "oikeita" Sabbath-levyjä.

Vain pauttiarallaa 7 vuotta myöhässä tämänkin tsekkasin!

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

08.10.2020 21:58 #175 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Vaikea uskoa, että tuostakin levystä on jo seitsemän vuotta. Pitäisi varmaan itsekin uskaltaa joskus kunnella sitä. Sapatin viimeinen levy kuitenkin mitä luultavimmin.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

08.10.2020 23:29 #176 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Joo, ei sieltä valitettavasti enää mitään ole tulossa. Mutta Iommi saattaa soolona tehdä jotain!

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

13.10.2020 15:51 #177 : LordStenhammar
Vastaus käyttäjältä LordStenhammar aiheessa Minkä levyn ostit viimeksi?
Slayer - Seasons in the Abyss, CD
Slayer - South of Heaven, CD

Ostin kun sain niin pirun halvalla. Ensiksi mainittu jo saapuikin, toinen varmaan postilootassa lähipäivinä. On vähän sellainen fiilis, että nämä viisi ensimmäistä levyä ovat ne ainoat, jotka minä Slayerilta tarvitsen. Noh, Haunting the Chapel-EP:n voisi kyllä vielä hommata.

En tiedä olenko jotenkin erikoinen, kun pidän Show No Mercya näitten parhaana levynä. Kahdella seuraavalla on ne pari ässäbiisiä, mutta muuten eivät oikein sytytä. Odotan erityisesti South of Heavenin kohoavan tällä listalla korkealle. Aivan timanttista kamaa, sen mitä olen kuullut.

EAT, WORK, SHIT, SLEEP.

Valvojat: Mustelmann
Paikalla 1 jäsen ja 48 vierailijaa
punnort
Uusin jäsen: Perus Minä
Jäseniä yhteensä: 9645