-
- George R.R. Martin - Tulen ja jään laulu: Kirjauutisia
- Lukusali / Aulis | Tänään 01:08
-
- Lukuhaaste: Helmet 2024
- Lukupiiri / Eija | 26.03.2024 19:20
-
- Lukuhaaste: Popsugar 2024
- Lukupiiri / Eija | 26.03.2024 19:16
-
- Lukuhaaste: Goodreads ATY 2024
- Lukupiiri / Eija | 26.03.2024 19:13
-
- Robin Hobb
- Lukusali / Jussi | 26.03.2024 12:28
Parhaimmat cover-kappaleet
Mitkä ovat mielestänne parhaimmat cover-kappaleet?
Minä en erityisesti yritä etsiä lainakappaleita, mutta välillä vastaan tulee joitain todella hyviä. Joskus coverit ovat jopa parempia kuin alkuperäiset. Eräs tällainen on Fields of Nephilimin tekemä cover Zager & Evans -duon kappaleesta In the Year 2525 . Alkuperäisen kappaleen selkeä-äänisyys on muuttunut Nephsien käsittelyssä Carl McCoyn karheaksi ääneksi ja muutenkin koko soundi on synkempi. Tykkään!
Atrocity tekee myös hyviä covereita. Viimeisin löytöni on heidän coverinsa Alphavillen kappaleesta Forever Young . Muita heidän tekemiään loistavia covereita ovat Camouflagen The Great Commandment , Tears for Fearsin Shout (hyvä alkuperäisenäkin) sekä Simon & Garfunkelin Sound of Silence (loistava alkuperäisenä).
Minä en erityisesti yritä etsiä lainakappaleita, mutta välillä vastaan tulee joitain todella hyviä. Joskus coverit ovat jopa parempia kuin alkuperäiset. Eräs tällainen on Fields of Nephilimin tekemä cover Zager & Evans -duon kappaleesta In the Year 2525 . Alkuperäisen kappaleen selkeä-äänisyys on muuttunut Nephsien käsittelyssä Carl McCoyn karheaksi ääneksi ja muutenkin koko soundi on synkempi. Tykkään!
Atrocity tekee myös hyviä covereita. Viimeisin löytöni on heidän coverinsa Alphavillen kappaleesta Forever Young . Muita heidän tekemiään loistavia covereita ovat Camouflagen The Great Commandment , Tears for Fearsin Shout (hyvä alkuperäisenäkin) sekä Simon & Garfunkelin Sound of Silence (loistava alkuperäisenä).
Parhaimmat cover-kappaleet
Olikohan se Budgie vai mikä, joka teki vähän samantapaisen biisin ennen Deep Purplen Child in Timea. Joka tapauksessa ”alkuperäisen” version olen kuullut jotain pari kertaa, Deep Purplen varmaan puoli tuhatta. Jonain päivänä voisin sanoa jopa maailman parhaaksi biisiksi.
The Beatles - Twist and Shout
The Jimi Hendrix Experience - All Along the Watchtower
Faith No More - Easy
Slowdive - Some Velvet Morning
Elliott Smith - Thirteen
Placebo - Running Up That Hill (ei välttämättä parempi kuin alkuperäinen, mutta kappale kyllä sopii Placebolle kuin nyrkki naamaan)
Sitten on Nirvanan lukuisat Vaselines-coverit . Fantômasin Director's Cut -levy on periaatteessa kokonaan versioita kauhuleffojen teemabiiseistä ja niistä monista olen pitänyt. Elokuvissa myös esiintyy usein covereita ja joskus ne sattuvat olemaan ihan hyviä, vaikka kerran tai pari olen miettinyt että alkuperäinen versio olisi sopinut yhtä hyvin tai paremmin. Tämä kappale toimii varsin hyvin kontekstissaan kyseisessä piirretyssä...
The Jimi Hendrix Experience - All Along the Watchtower
Faith No More - Easy
Slowdive - Some Velvet Morning
Elliott Smith - Thirteen
Placebo - Running Up That Hill (ei välttämättä parempi kuin alkuperäinen, mutta kappale kyllä sopii Placebolle kuin nyrkki naamaan)
Sitten on Nirvanan lukuisat Vaselines-coverit . Fantômasin Director's Cut -levy on periaatteessa kokonaan versioita kauhuleffojen teemabiiseistä ja niistä monista olen pitänyt. Elokuvissa myös esiintyy usein covereita ja joskus ne sattuvat olemaan ihan hyviä, vaikka kerran tai pari olen miettinyt että alkuperäinen versio olisi sopinut yhtä hyvin tai paremmin. Tämä kappale toimii varsin hyvin kontekstissaan kyseisessä piirretyssä...
Parhain, mitä olen kuullut, on Disturbedin coveri Genesiksen
Land of Confusion
-kappaleesta.
Toinen on Walk of the Earthin tekemä coveri Gotye ft. Kimbra kappaleesta Somebody That I used to Know .
Toinen on Walk of the Earthin tekemä coveri Gotye ft. Kimbra kappaleesta Somebody That I used to Know .
Yngwie Malmsteenin versio Gates of Babylonista on suosikkicoverini.
Toinen hyvä on Klamydian versio Takapihojen rocktähdet -biisistä. Biisi on itsessään hyvä, mutta originaali on hirveää kuunneltavaa, koska laulajalla on r-vika.
Erikoismaininnan ansaitsee Akin ja Turon versio Jykevää on rakkaus -biisistä. Minulle selvisi vasta vähän aikaa sitten, että niitä lyriikoita ei tosiaan ole muuteltu; se biisi on niin Aki ja Turo -mainen.
Toinen hyvä on Klamydian versio Takapihojen rocktähdet -biisistä. Biisi on itsessään hyvä, mutta originaali on hirveää kuunneltavaa, koska laulajalla on r-vika.
Erikoismaininnan ansaitsee Akin ja Turon versio Jykevää on rakkaus -biisistä. Minulle selvisi vasta vähän aikaa sitten, että niitä lyriikoita ei tosiaan ole muuteltu; se biisi on niin Aki ja Turo -mainen.
Muokannut 27.02.2015 14:36 punnort
Beatlesin Twist and shout, alkuperäinen on tosi pliisu verrattuna Lennonin räkäiseen huutoon. Myös Baby it's you, Money ja Please mr. Postman ovat mahtavia.
Rajattoman coverit ovat mahtavia melkein kaikki.
SMG:n versio Levottomasta Tuhkimosta on parempi kuin alkuperäinen.
Kate Bush coveroimassa Beatlesia.
Öhöh. Ei tule muita mieleen nyt.
Rajattoman coverit ovat mahtavia melkein kaikki.
SMG:n versio Levottomasta Tuhkimosta on parempi kuin alkuperäinen.
Kate Bush coveroimassa Beatlesia.
Öhöh. Ei tule muita mieleen nyt.
Parhaimmat cover-kappaleet
Tuo
Placebon Runnin up that hill
tuli mullekin ekana mieleen.
Ghostin versio Depeche Moden I'm waiting for the night to fall kappeleesta on myös hiano, sameten bändin Abba coveri Marionette kipaleesta.
To Die For:in In the heat of the night , Sandran kasari hitistä
Limp Bizkitin versio Behind blue eyes biisi on kyllä hyvä... mutta mikään mahti maailmassa ei silti saa minua sanomaan, sen olevan parempi kuin alkuperäinen Who versio
Ghostin versio Depeche Moden I'm waiting for the night to fall kappeleesta on myös hiano, sameten bändin Abba coveri Marionette kipaleesta.
To Die For:in In the heat of the night , Sandran kasari hitistä
Limp Bizkitin versio Behind blue eyes biisi on kyllä hyvä... mutta mikään mahti maailmassa ei silti saa minua sanomaan, sen olevan parempi kuin alkuperäinen Who versio
Muokannut 27.02.2015 18:21 HourglassEyes Syy: kirotusvire...
HourglassEyes kirjoitti: Limp Bizkitin versio Behind blue eyes biisi on kyllä hyvä... mutta mikään mahti maailmassa ei silti saa minua sanomaan, sen olevan parempi kuin alkuperäinen Who versio
Kuuntelin tuon Limpin version ja vaikka inhoankin suurinta osaa nykyään tehtyä musiikkia niin yllätykseksi toi oli aika hiton hyvä! Tosin ei voita alkuperäistää Whon versiota, mutta kyllä tätä kelpaa kuunnella, kiitos vinkistä, HourclassEyes! Mä suosittelen sua kuuntelemaan Whon livelevyn "Live At Leeds" joka on yksi kaikkien aikojen parhaista livelevyistä jos ei parhain
Muokannut 27.02.2015 19:21 Kultasuu
Tykännyt: HourglassEyes
Siouxsie and the Bansheesin coverilevy Through the looking glass on täynnä loistavia lainabiisejä. Omat suosikkini on versiot Kraftwerkin
Hall of mirrorsista
ja Bob Dylanin
This wheel's on firesta
.
Annie Lennoxin iki-ihana No more I love you's on myös coveri. Alkuperäinen esittäjä, The Lover Speaks , tosin on jäänyt aika tuntemattomaksi. Heidän versionsa on ihan kiva sekin mutta Annien suorastaan eeppisen kaunis.
Sain jokin aika sitten sattumalta tietää, että yksi lempikappaleeni David Bowielta, Criminal world , on sekin coveri. Olin aika puulla päähän lyöty. Tykkään siitä edelleen paljon enemmän kuin alkuperäisestä , vaikka on sekin aika metka.
Annie Lennoxin iki-ihana No more I love you's on myös coveri. Alkuperäinen esittäjä, The Lover Speaks , tosin on jäänyt aika tuntemattomaksi. Heidän versionsa on ihan kiva sekin mutta Annien suorastaan eeppisen kaunis.
Sain jokin aika sitten sattumalta tietää, että yksi lempikappaleeni David Bowielta, Criminal world , on sekin coveri. Olin aika puulla päähän lyöty. Tykkään siitä edelleen paljon enemmän kuin alkuperäisestä , vaikka on sekin aika metka.
Muokannut 27.02.2015 21:55 Pisania
Tämä
on cover biisistä jonka mistään versiosta en olisi koskaan osannut kuvitella tykkääväni mutta ooh hieno versio on. Postmodern Jukeboxilla on muutenkin aika hienoja covereita.
Muihin suosikkicovereihini kuuluu ainakin Emilie Autumnin versio Bohemian Rhapsodysta ja t.A.T.u.n cover The Smithsien biisistä How Soon Is Now.
Ja ehdottomasti David Garrettin versio Smells like teen spiritistä . Tämä on upea. Tuo viulu. Ja kaikki muukin. ♥
Muihin suosikkicovereihini kuuluu ainakin Emilie Autumnin versio Bohemian Rhapsodysta ja t.A.T.u.n cover The Smithsien biisistä How Soon Is Now.
Ja ehdottomasti David Garrettin versio Smells like teen spiritistä . Tämä on upea. Tuo viulu. Ja kaikki muukin. ♥
Muokannut 06.03.2015 14:20 Ageha
Mun ehdoton suosikki on
Rhapsody of Firen versio Flash of the Bladesta
. Tän kuultuani se Iron Maidenin versio ei tunnu oikein miltään, vaikka hyvä onkin.
Tässä joitakin omia suosikkejani, jotka äkkiseltään tulevat mieleen, ja ovat vielä omasta mielestäni onnistuneita.
Sepultura - Sympton of the Universe , Black Sabbath cover.
Jos tuohon alkuperäiseen on mahdollista yhtään saada lisää potkua, niin tässä on kyllä siinä onnistuttu.
Cathedral - Solitude , Black Sabbath cover.
Samalta tribuuttilevyltä kuin ensimmäinenkin mainintani. Jotenkin vaan niin onnistunut, että pakko mainita.
Bob Seger - Nutbush City Limits , Tina Turner cover.
Jos on alkuperäisessä biisissä fiilis kohdillaan ja alkaa pakostakin jalka hakemaan rytmiä, niin onnistuu Seger ainakin pysymään temmossa mukana, ellei jopa laittamaan lisää kierroksia.
Nazareth - Cocaine , J.J. Cale cover.
Tokihan Eric Claptonkin on tätä kappaletta menestyksellä coveroinut, mutta tuo Nazarethin livenä esittämä versio on vaan niin hyvä.
Ronnie James Dio - Dream On , Aerosmith cover.
Mitä tästä voisi sanoa.. Malmsteen soittaa kitaraa ja Dio laulaa. Jos alkuperäinen onkin loistava, on tämä cover sulaa kultaa.
Sepultura - Sympton of the Universe , Black Sabbath cover.
Jos tuohon alkuperäiseen on mahdollista yhtään saada lisää potkua, niin tässä on kyllä siinä onnistuttu.
Cathedral - Solitude , Black Sabbath cover.
Samalta tribuuttilevyltä kuin ensimmäinenkin mainintani. Jotenkin vaan niin onnistunut, että pakko mainita.
Bob Seger - Nutbush City Limits , Tina Turner cover.
Jos on alkuperäisessä biisissä fiilis kohdillaan ja alkaa pakostakin jalka hakemaan rytmiä, niin onnistuu Seger ainakin pysymään temmossa mukana, ellei jopa laittamaan lisää kierroksia.
Nazareth - Cocaine , J.J. Cale cover.
Tokihan Eric Claptonkin on tätä kappaletta menestyksellä coveroinut, mutta tuo Nazarethin livenä esittämä versio on vaan niin hyvä.
Ronnie James Dio - Dream On , Aerosmith cover.
Mitä tästä voisi sanoa.. Malmsteen soittaa kitaraa ja Dio laulaa. Jos alkuperäinen onkin loistava, on tämä cover sulaa kultaa.
Olen unohtanut vastata tähän, vaikka mielessäni on ollut kirkkaana kaksi mahtavaa cover-versiota ylitse muiden:
Ensinnäkin Lana Del Rayn coveri vanhasta klassikosta Blue Velvet. Tätä ihanan seksikkään "laiskaa" versiota on kiva kuunnella vaikka su-aamuna sängyssä, kun ei huvita vielä nousta ylös. (Alkuperäinen Tony Bennetin veto 50-luvulta...)
Sitten alunperin tyttöduo t.A.T.u:n tunnetuksi tekemä All About Us kääntyi Sonic Syndicaten käsittelyssä astetta raskaammaksi versioksi , jossa on paljon enemmän uskottavuutta ja munaa!
Ensinnäkin Lana Del Rayn coveri vanhasta klassikosta Blue Velvet. Tätä ihanan seksikkään "laiskaa" versiota on kiva kuunnella vaikka su-aamuna sängyssä, kun ei huvita vielä nousta ylös. (Alkuperäinen Tony Bennetin veto 50-luvulta...)
Sitten alunperin tyttöduo t.A.T.u:n tunnetuksi tekemä All About Us kääntyi Sonic Syndicaten käsittelyssä astetta raskaammaksi versioksi , jossa on paljon enemmän uskottavuutta ja munaa!
Tykännyt: Strato
Heh. Jimi Hendrixin versio All along the watchtowerista (alkuperäinen on Bob Dylania) soi aina maailmanlopun tunnelmallisissa elokuvissa. Kuten Watchmen tai mikä tahansa Vietnam-elokuva.
Mulle hyvä cover-biisi on sellainen, joka ei juurikaan muistuta alkuperäistä. Sellainen kertoo omasta näkemyksestä enemmän kuin vain kopioinnista. On myös ihan ok että esittäjä kuulostaa itseltään mutta esittää jotain ihan itselleen epätyypillistä.
Johnny Cashin upea versio Hurtista (alkuperäinen Nine Inch Nailsin Trent Razorin esittämänä). Henk. koht. pidän enemmän Cashin versiosta, aivan kuten Soundgardenin Rusty Cagen tapauksessa ( alkuperäinen ).
Jostain syystä Marilyn Manson on mielestäni parhaimmillaan kun esittää muiden musiikkia, kuten - tadaa - Painajainen ennen joulua aloitusbiisi ( alkuperäinen ).
Kotiteollisuuden versio Motelli Skronklen Kone -biisistä on myös ihan ok, vaikkakin alkuperäinen on yhä parempi (ja myös bändin ainoa hyvä biisi, mielestäni), joten en tiedä kannattaako tätä mainita todella hyvien covereiden listalla.
Kuinkakohan moni tiedostaa, että moni klassikkokaan ei ole ihan alkuperäinen? Esim. Clash - I fought the law , Frank Sinatra - My way , Joan Jett - I love rock and roll , tai - luoja paratkoon, mutta tämäkin on mainittava vaikka itse en diggaakaan - Whitney Houston - I will always love you ...
Hitto, näitä ei ole paljon, mutta niiden muistelemisessa ja esiin kaivamisessa meni silti pari tuntia. Ainakin tuli kuunneltua pitkästä aikaa hyvää musaa.
Hmm... Bonuksena kun YouTubessa pyöri, niin tuli vastaan useampiakin versioita Nirvanan Smells like teen spiritistä : Willie Nelson , vanha punkkari Patti Smith , Neil Gaimanin suosikki pianisti Tori Amos , Paul Anka , Metallica jne.
Mulle hyvä cover-biisi on sellainen, joka ei juurikaan muistuta alkuperäistä. Sellainen kertoo omasta näkemyksestä enemmän kuin vain kopioinnista. On myös ihan ok että esittäjä kuulostaa itseltään mutta esittää jotain ihan itselleen epätyypillistä.
Johnny Cashin upea versio Hurtista (alkuperäinen Nine Inch Nailsin Trent Razorin esittämänä). Henk. koht. pidän enemmän Cashin versiosta, aivan kuten Soundgardenin Rusty Cagen tapauksessa ( alkuperäinen ).
Jostain syystä Marilyn Manson on mielestäni parhaimmillaan kun esittää muiden musiikkia, kuten - tadaa - Painajainen ennen joulua aloitusbiisi ( alkuperäinen ).
Kotiteollisuuden versio Motelli Skronklen Kone -biisistä on myös ihan ok, vaikkakin alkuperäinen on yhä parempi (ja myös bändin ainoa hyvä biisi, mielestäni), joten en tiedä kannattaako tätä mainita todella hyvien covereiden listalla.
Kuinkakohan moni tiedostaa, että moni klassikkokaan ei ole ihan alkuperäinen? Esim. Clash - I fought the law , Frank Sinatra - My way , Joan Jett - I love rock and roll , tai - luoja paratkoon, mutta tämäkin on mainittava vaikka itse en diggaakaan - Whitney Houston - I will always love you ...
Hitto, näitä ei ole paljon, mutta niiden muistelemisessa ja esiin kaivamisessa meni silti pari tuntia. Ainakin tuli kuunneltua pitkästä aikaa hyvää musaa.
Hmm... Bonuksena kun YouTubessa pyöri, niin tuli vastaan useampiakin versioita Nirvanan Smells like teen spiritistä : Willie Nelson , vanha punkkari Patti Smith , Neil Gaimanin suosikki pianisti Tori Amos , Paul Anka , Metallica jne.
Hyvä aihe!
Astrud Gilberton Light my fire on eri mainio.
"Miehen & elämän" (väittävät että muuan J. Hulkkonen on tämän takana...) West End Girls -suomicoveri Turussa jaksaa aina piristää. Enkä ole edes turkulainen
Lemmikkikaupan pojat ovat itsekin coveroineet jonkin verran muita. Always on my mind edustaa kaksikon 80-luvun soundia eli minun kirjoissani sitä parasta.
New wavea bossa novaksi tulkitseva Nouvelle Vague on tehnyt joukon mainioita covereita, esimerkiksi Love will tear us apartista .
EDM-coverit eivät useinkaan ole kovin onnistuneita, mutta Slusnik Luna ja Lowland päivittävät KLF:n Last train to Trancentralia varsin maukkaasti. On tosin vähän siinä rajoilla pitäisikö tätä sanoa coveriksi vai remiksaukseksi...
Ai niin, chiptunecoverit suuntaan tai toiseen ovat myös hauskoja. Mielenkiintoinen ilmiö: kun Iron maidenia chiptuunaa, siitä tulee Mega mania. Vastaavasti jos Mega mania soittaa kitaralla, siitä tulee Iron maidenia
Astrud Gilberton Light my fire on eri mainio.
"Miehen & elämän" (väittävät että muuan J. Hulkkonen on tämän takana...) West End Girls -suomicoveri Turussa jaksaa aina piristää. Enkä ole edes turkulainen
Lemmikkikaupan pojat ovat itsekin coveroineet jonkin verran muita. Always on my mind edustaa kaksikon 80-luvun soundia eli minun kirjoissani sitä parasta.
New wavea bossa novaksi tulkitseva Nouvelle Vague on tehnyt joukon mainioita covereita, esimerkiksi Love will tear us apartista .
EDM-coverit eivät useinkaan ole kovin onnistuneita, mutta Slusnik Luna ja Lowland päivittävät KLF:n Last train to Trancentralia varsin maukkaasti. On tosin vähän siinä rajoilla pitäisikö tätä sanoa coveriksi vai remiksaukseksi...
Ai niin, chiptunecoverit suuntaan tai toiseen ovat myös hauskoja. Mielenkiintoinen ilmiö: kun Iron maidenia chiptuunaa, siitä tulee Mega mania. Vastaavasti jos Mega mania soittaa kitaralla, siitä tulee Iron maidenia
Muokannut 09.03.2015 22:20 Fiktiivi
Parhaimmat cover-kappaleet
2525 on yhdistynyt mustahuuliin itsellä. Paras on tietenkin
Visagen 2525
mutta suurimman vaikutuksen on tehnyt kotimainen
Robin
.
Rakastuin sinuun liian helposti on YUP ja Nylon Beatin yliveto. King Crimsonia Suomeksi Hector - Tuulet huutaa hautoihin .
Rakastuin sinuun liian helposti on YUP ja Nylon Beatin yliveto. King Crimsonia Suomeksi Hector - Tuulet huutaa hautoihin .
On tullut kuunneltua Sabatonia taas jonkin verran sen jälkeen, kun näin ne livenä Rytmikorjaamolla. Huomasin sitten, että herrat ovat uudella levyllään julkaisseet
coverin
Metallican For Whom the Bell Tolls -kappaleesta. On kyllä aika eeppinen versio.
Originaalikin
on ihan hyvä.
Jessica Langen vetämänä
Gods and Monsters (Lana Del Rey cover)
jätti montun auki. Mielestäni parempi kuin Lanan laulamana.
Janis Joplinin versio Me and Bobby McGee:stä on myös silkkaa kultaa.
Janis Joplinin versio Me and Bobby McGee:stä on myös silkkaa kultaa.
Muokannut 05.04.2015 20:04 kharje
Johnny Cashhan vanhoilla päivillään versioi aivan kaiken – ja teki kaikesta aika itsensä näköistä eli saman näköistä. Näistä voidaan sitten tapella, mikä on alkuperäistä parempi, mutta toki artistit itse ainakin olivat yleensä otettuja (Hurt nyt kyllä on parempi kuin se alkuperäinen, Trent oli itsekin sitä mieltä).
Cashilta kannattaa siis katsastaa ne kaikki American-levytykset (joista kakkonen on hämäyksen vuoksi vain Unchained. Onhan siellä toki äijän omiakin biisejä (ja pari versiointia niistä nuoruusajan biiseistä). Tietysti kantrijutuissa ei edes aina puhuta covereista, on vain kappaleita jotka joku on tehnyt ja on ihan luontevaa, että kaikki muutkin ne vetävät. Cashin ihmejuttu sen sijaan tietysti oli ottaa näitä covereita ihan muista genreistä.
Mutta muistakaa se Unearthed-boksi (mitä ei kauheasti myyty, mutta joka onneksi on Spotifyssäkin), siellä on niitä eeppisimpiä vetoja kuten Wichita Lineman, alunperin Neal Youngin Pocahontas tai kaiken huippuna kaksi pian sen jälkeen kuollutta ukkoa, Cash ja Joe Strummer, duetoimassa Bob Marleyn Redemption Songin. Sillä versiolla voi leikata voita tai pieniä lapsua.
Cash on versionut (tietysti) myös Sunday Morning Coming Downin, mutta sepä on levytetty myös suomeksi, Freud Marx Engels & Jungin toimesta nimellä Sunnuntaiaamun kadut .
Cashilta kannattaa siis katsastaa ne kaikki American-levytykset (joista kakkonen on hämäyksen vuoksi vain Unchained. Onhan siellä toki äijän omiakin biisejä (ja pari versiointia niistä nuoruusajan biiseistä). Tietysti kantrijutuissa ei edes aina puhuta covereista, on vain kappaleita jotka joku on tehnyt ja on ihan luontevaa, että kaikki muutkin ne vetävät. Cashin ihmejuttu sen sijaan tietysti oli ottaa näitä covereita ihan muista genreistä.
Mutta muistakaa se Unearthed-boksi (mitä ei kauheasti myyty, mutta joka onneksi on Spotifyssäkin), siellä on niitä eeppisimpiä vetoja kuten Wichita Lineman, alunperin Neal Youngin Pocahontas tai kaiken huippuna kaksi pian sen jälkeen kuollutta ukkoa, Cash ja Joe Strummer, duetoimassa Bob Marleyn Redemption Songin. Sillä versiolla voi leikata voita tai pieniä lapsua.
Cash on versionut (tietysti) myös Sunday Morning Coming Downin, mutta sepä on levytetty myös suomeksi, Freud Marx Engels & Jungin toimesta nimellä Sunnuntaiaamun kadut .
Valvojat: Mustelmann