Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Kesälukuhaaste: Alan Bradley: Piiraan maku makea

  • Hiistu hahmo Kirjoittaja
  • Hiistu
    Varjovelho
    Taso: 60
  • Viestejä: 3085
01.06.2014 14:20 #1 : Hiistu
Ketju kesälukuhaasteeseen ilmoitetulle kirjalle Alan Bradley: Piiraan maku makea.

Tutustu ohjeisiin: Linkki.

  • Pisania hahmo
  • Pisania
    Varjoinen
    Taso: 46
  • Viestejä: 929
01.06.2014 15:46 #2 : Pisania
Tämä oli minun ilmoittamani. Tykkään dekkareista, varsinkin sellaisista jotka poikkeavat jollain lailla kaavasta. Tässä kirjassa poikkeavaa on ainakin päähenkilö, joka on 11-vuotias tyttö. Kiinnostustani lisäsi myös se että kirjassa ilmeisesti viitataan Edgar Allan Poeen (ainakin kirjaston asiasanoista löytyy "intertekstuaalisuus E.A. Poe").

Toivottavasti henkilö, jolle tämä arvottiin ei ainakaan inhoa rikoskirjallisuutta :smile:. Ja jos hän asuu Helmet-alueella, niin saa varautua pitkään odotukseen, sillä varausjono on aikamoinen. Itsekin joudun odottelemaan vielä jonkin tovin ennen kuin oma nide osuu kohdalle.

Kirjan esittely Bazarin sivuilla.

Don't mess with the neon love chicken.

02.06.2014 12:26 #3 : Peuranpuolikas
Minulle napsahti tämä. Ei, en vihaa rikoskirjoja, mutta en kyllä voi sanoa olevani innoissani kaavaa/perinnettä seuraavista dekkareista. En tiedä yhtikäs mitään Piiraan maku makeasta tai kirjailia Bradleysta.

Helmet-jonossa on tällä hetkellä yli 200 ihmistä, mutta ei muukaan auta - niin uusi kirja, että allekirjoittaneen budjetti ei kestä ostamista. Onneksi Helmet-alueella on 83 kappaletta kirjaa, joten ehkä nuo varaukset kulkevat melko nopeasti.

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.

  • Pisania hahmo
  • Pisania
    Varjoinen
    Taso: 46
  • Viestejä: 929
28.06.2014 22:31 #4 : Pisania
Edistystä on tapahtunut haasteen suhteen: sain eilen tämän kirjan! Eikä tarvinnut roikkua varausjonossa edes kahta kuukautta! :roll: Odotukset ovat aika korkealla. Jos niin moni haluaa kirjan saada, voiko se olla huono? totta mooses voi! Mutta oikeesti, typerästä suomenkielisestä nimestään huolimatta odotan innolla että pääsen Piiraaseen käsiksi. Kunhan saan ensin pari muuta kirjaa pois alta, there will be opinions.

Don't mess with the neon love chicken.

  • Pisania hahmo
  • Pisania
    Varjoinen
    Taso: 46
  • Viestejä: 929
01.07.2014 14:10 - 04.07.2014 08:54 #5 : Pisania
Ensimmäiset kuusi lukua on nyt takana ja, so far, olen tyytyväinen. Olen jo jonkin aikaa kaivannut kunnon brittiläistä dekkaria, joka mieluusti sijoittuisi 1900-luvun ekalle puoliskolle. No, tässä on vuosi 1950 ja paikkana englantilainen maaseutu. Tähän asti kirja on vaikuttanut suht perinteiseltä, vaikka päähenkilö onkin 11-vuotias Flavia. Yleensä en tykkää, jos kirjassa lapset ovat ikäistään huomattavasti älykkäämpiä ja kypsempiä, mutta tällä kertaa se jotenkin sopii kuvaan.

Flavia on kai jonkinasteinen lapsinero, hän on huomattavan älykäs ja aika tunnekylmä. Hän rakastaa kemiaa ja ehkä sen vuoksi en voi olla vertaamatta häntä Sherlock Holmesiin. Flavian perhesuhteita ei olla vielä käsitelty syvällisemmin, mutta ne vaikuttavat mielenkiintoisilta ja ovat herättäneet kysymyksiä, joihin toivon kirjan (tai sarjan) vielä vastaavan.

Koska kyseessä on dekkari, tietenkin tapahtuu mystinen kuolema, jota tutkitaan. Siihen liittyen minua ihmetyttää
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Mutta näistäkin huolimatta olen varsin mieltynyt tarinaan. Jatkoa seuraa.

Don't mess with the neon love chicken.
Viimeksi muokattu: 04.07.2014 08:54 Pisania.

  • Pisania hahmo
  • Pisania
    Varjoinen
    Taso: 46
  • Viestejä: 929
02.07.2014 18:40 #6 : Pisania
17 lukua takana ja pidot sen kun paranee. Kirja osoittatui oikein kelvoksi, keveähköksi kesädekkariksi. Tarina ei ole kovinkaan vauhdikas tai edes jännittävä, mutta silti kiinnostava. Flavian hahmo toimii oikein hyvin, vaikka Bradley tuppaakin heittämään ilmoille turhan paljon erilaisia kulttuuri- yms. viittauksia ja erisnimiä, joilla korostetaan Flavian älykkyyttä.

Flavian siskot tuntuvat aika yksiulotteisilta ja vähän turhiltakin hahmoilta. Olisi kiva tietää enemmän siitä, miksi heidän suhteensa Flaviaan on niin tulehtunut. Menneisyyden vainoama isä taasen on erittäin kiehtova.
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]
Erityisesti lause

Isän katse sameni, ja huomasin että hän oli taas kadonnut johonkin niistä muistojen kaninkoloista, jotka niin usein nielaisivat hänet.

teki vaikutuksen.

Tekisi hirmuisesti mieli lueskella tätä jossain ulkosalla, mutta ilmat eivät suosi sellaista vieläkään.

Don't mess with the neon love chicken.

  • Pisania hahmo
  • Pisania
    Varjoinen
    Taso: 46
  • Viestejä: 929
03.07.2014 11:55 #7 : Pisania
Ok, luettu. Kirja oli varsin kevyt ja nopealukuinen, ei mitenkään sykettä nostavan jännittävä mutta siinä oli oma viehätyksensä (pistin jo jatko-osasta varauksen). Jotenkin kansikuvan ja kirjan kuvauksen perusteella odotin jotain synkempää ja kenties goottilaisempaa, mutta vertaukset Neiti Marple -kirjoihin olivat osuvampia.

Olenkohan pehmennyt vai mikä lie syynä, mutta vaikka kirjassa oli paljon juttuja jotka yleensä tuppaavat ärsyttämään minua, en jaksanut vetää niistä pultteja. Osoitus kenties kirjailijan lahjoista. Esimerkiksi se, että tarinan aikuiset, nekin joiden ei olettaisi tietävän hänen suuresta älykkyydestään, eivät tuntuneet suhtautuvan Flaviaan kuin lapseen tai hämmästelevän hänen kykyjään. Joskus aiemmin tuollainen on korvennut suunnattomasti. Pidin Flaviassa hänen kylmäjärkisyydestään ja suvereenista kyvystään valehdella silmää räpäyttämättä. Mielenkiintoinen tyttö.

Jos pitäisi tiivistää Piiraan maku makea (en vieläkään tykkää tuosta suomennoksesta) yhdellä sanalla, se olisi: tykkäsin. Loistavaa kesäpäivän vietettä.

Don't mess with the neon love chicken.

11.07.2014 15:12 #8 : Peuranpuolikas
Sain kirjan tänään käsiini. Olen edelleen Helmetin massiivisessa jonossa, mutta sattumalta törmäsin kirjaan Itäkeskuksen kirjaston Bestseller-hyllyllä, ja päätin poimia mukaan. Odotukseni eivät ole kovin korkealla - en pidä erityisesti dekkareista (oh, the irony) ja premissi ei kuulosta erityisen kiinnostavat (etenkin yksitoistavuotias tyttö päähahmona epäilyttää). Luin muutaman ensimmäisen sivun ja Bradley kirjoittaa perushyvää proosaa (mitä nyt sortuu englanniksi kirjoittavien kirjailijoiden perisyntiin, yhden virkkeen kappaleisiin, aivan hävyttömän usein) ja kyllähän tuon kanssa aikaa saa varmasti kulumaan. Silti Witcher-kirjasarjan uusin osa, Tulikaste, houkuttelisi enemmän.

Kaksi viikkoa aikaa lukea. Aloitan intensiivisemmän paneutumisen jahka saan kirjoitusurakkani (lähipäivinä) kasaan.

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.

16.07.2014 21:20 #9 : Peuranpuolikas
Yritin. Todella yritin, mutta epäonnistuin. Tai kirja epäonnistui.

Luin 130 sivua ja totesin, että en pysty lukemaan enempää. En vain yksinkertaisesti siedä A) Bradleyn kirjoitustyyliä tai B) tarinaa. Mielestäni Bradley kirjoittaa korkeintaan välttävästi; hän viljelee loputtomia yhden virkkeen kappaleita täynnä huonoja adjektiiveja ja adverbejä. Lisäksi hän käyttää liikaa huutomerkkiä.

Nämä asiat on teoriassa mahdollista katsoa yli (tai ainakin minä voin), mutta silloin tarinan tulee olla vahva ja mielenkiintoinen. Piiraan maku makea ei ole. Arvattava tarina, siedettävä dialogi ja - mikä pahinta - täydellinen mielikuvituksettomuus. Piiraan maku makea ei tarjoa mitään oikeasti uutta, se ei ole muuta kuin halpa kopio paremmista ja oivaltavammista dekkareista ja vielä senkin päälle se ei ole erityisen hyvin kirjoitettu.

Olen ehkä lukenut liikaa, koska joitakin vuosia sitten olisin voinut pitääkin tästä. Mutta en enää. Piiraan maku makea vaikutti juuri sellaiselta täysin tyhjänpäiväiseltä dekkarilta, joiden kohde yleisönä on lukijana konservatiivinen eläkeikäinen (tai lähes) naislukija.

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.

Paikalla 1 jäsen ja 50 vierailijaa
Salka
Uusin jäsen: sulavsalim
Jäseniä yhteensä: 9559