Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Kesälukuhaaste 2015: Yann Martel: Piin elämä

  • Hiistu hahmo Kirjoittaja
  • Hiistu
    Varjovelho
    Taso: 60
  • Viestejä: 3085
01.06.2015 15:11 #1 : Hiistu
Ketju kesälukuhaasteeseen ilmoitetulle kirjalle Yann Martel: Piin elämä

Tutustu ohjeisiin: Linkki.

03.06.2015 12:57 #2 : Peuranpuolikas
Ilmoittamani kirja. En ole nähnyt leffaa, en ole lukenut kirjaa aiemmin ja enkä oikeastaan tiedäkään mitään, paitsi että leffaa ja kirjaa pidetään varsin laadukkaina teoksina.

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.

  • Teirka hahmo
  • Teirka
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 22
03.06.2015 23:30 #3 : Teirka
Vastaus käyttäjältä Teirka aiheessa Kesälukuhaaste 2015: Yann Martel: Piin elämä
Minulle arvottu kirja, ja samat sanat kuin edellä. Kirja on edelleen hakusessa. Olen varovasti silmäillyt blogeja - kuulostaa aika maailmojasyleilevältä. Olisiko tämä joku meidän aikamme Pikku Prinssi? Olen tähän asti onnistunut aika hyvin välttelemään Keltaista kirjastoa. Mahtaisiko maailmankuvani nyt avartua.

  • Teirka hahmo
  • Teirka
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 22
10.06.2015 23:24 #4 : Teirka
Vastaus käyttäjältä Teirka aiheessa Kesälukuhaaste 2015: Yann Martel: Piin elämä
Luen nyt Piin elämää englanniksi. Olen päässyt yli puolen välin mutta en ole vielä huomannut merkkiäkään maagisesta realismista fantasiasta puhumattakaan. Alan muiltakin osin luopua toivosta, että tämä kirja antaisi minulle mitään suuria elämyksiä. Kirja on kyllä kirjoitettu koukuttavasti dekkarityyliin siten, että lukija saa tarinan edetessä pieniä vihjeitä, jotka herättävät sen verran kysymyksiä, että tarina on ihan pakko lukea loppuun. Ehkä siellä viimeisillä sivuilla sitten odottaa jonkinlainen ahaa-elämys.

  • Teirka hahmo
  • Teirka
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 22
17.06.2015 13:49 - 17.06.2015 13:51 #5 : Teirka
Vastaus käyttäjältä Teirka aiheessa Kesälukuhaaste 2015: Yann Martel: Piin elämä
Kirja luettu. Odottelin muutaman päivän, josko Peuranpuolikas tai joku muu olisi ensin kommentoinut tätä tarinaa.

Kirja oli yllättävä ja ajatuksia herättävä.
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]
Viimeksi muokattu: 17.06.2015 13:51 Teirka. Syy: kirjoitusvirhe

14.07.2015 12:46 #6 : Peuranpuolikas
No niin, vihdoin sain aikaa aloitta Piin elämän! Pahoitteluni, että tässä on kestänyt näin pitkään.

Takana vasta aivan alkua, kolmisenkymmentä sivua. Luin tekijän esipuheen, mikä tuntui välttämättömältä romaanin kannalta, ja tähän mennessä se on vaikuttanut itse tarinaa kiinnostavammalta, koska siinä leikiteltiin ajatuksella, että koko tarina on totta. Kikka on vanha ja paljonkäytetty, mutta syystä - vaikka Piin elämä on romaani, huomaan pohtivani kuinka paljon todella on totta ja kuinka paljon Martelin mielikuvitusta. Luultavasti kaikki on Martelin keksimää, mutta se, että kirja herättää ajatuksen ettei niin välttämättä olisikaan, on hyvä asia.

Yritän saada kirjan luettua lähipäivinä, viimeistään muutaman viikon sisään, ja kirjoittelen suunnilleen puolivälin tietämillä fiilksiä sekä tietenkin lopuksi.

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Reta Anna Maria

18.07.2015 16:18 #7 : Peuranpuolikas
Puoliväli ohitettu. Tarina alkaa olla kiinnostava - oikeastaan siitä kannessakin asti kuvatusta merellä kellumisesta alkaen. Alku oli totuuden nimissä varsin tympeä: se tuntui enemmän siltä kuin romaanikirjailija Martel yritti kirjoittaa tietokirjaa eläintarhojen puolesta ja eläinten erilaisista käytösmalleista - kuinka tämä apinalaji elää näin ja näin ja päästelee tällaisia ääniä, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Toki tätä olisi voinut jotenkin tiivistää, eikö niin?

Lisäksi toinen asia, josta en voi sanoa pitäväni, on jatkuva... no, kutsuttakoon sitä paremman sanan puutteessa jeesusteluksi, vaikka tokihan siinä on muhammeduilua ja vishnuilua paljon mukana. Pii Patelin deistinen uskonto on varmasti tarkoitettu mahdollisimman yleismaailmalliseksi, mutta minua se ärsyttää - etenkin kun agnostikkoja ja ateisteja kuvataan erittäin yksipuolisesti ja huonosti, kuin kirjailija/päähahmo olisi täysin tietämätön mihin tai mitä ei-uskovaiset uskovat.

Mutta en ole luovuttanut romaanin kanssa, koska päätarinanasettelu on kiinnostava: pieni pelastusvene ja eräänlainen Robinson Crusoe -asetelma on kiinnostava (jos koko kirjaa ei olisi selitetty kahdessa virkkeessä kirjan takakannessa - siis siellä suoraan sanotaan kuinka pitkään Pii viettää merellä jne.! Anteeksiantamatonta!) Aloin lukiessani pohdiskella kirjan tematiikkaa hieman pidemmällekin:
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]


Lukeminen jatkuu... Yritän saada sunnuntaihin menneksi kirjan loppuun, mutta lomasta huolimatta olen niin kiinni kaikissa muissa hommissa (romaanin kirjoittaminen vie aikaa :D ), joten en anna lupauksia.

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Reta Anna Maria

19.07.2015 15:38 #8 : Reta Anna Maria
Kiinnostavaa pohdintaa kirjasta, Peuranpuolikas. Kyseinen kirja on nimittäin sellainen, mikä oikeastaan kiinnostaa minua, mutta jota en ehkä kuitenkaan koskaan lue. Vaikuttaa siltä, että kirjassa on paljon mielenkiintoisia juttuja, mutta kokonaisuus on vähän... yksitoikkoinen.

Hyvää kirjaa metsästämässä.

19.07.2015 20:11 #9 : Peuranpuolikas
Reta-Rees: Piin elämä on hieman yksitoikkoinen, mutta Martel tekee kaiken mahdollisen, että tarina ei tuntuisi yksitoikkoiselta. Mutta se on, valitettavasti :cheesy: Aina välillä tulee sellainen olo, että kaikki puolenvälin paikkeilla on pelkkä ajantappoa - että kirjoitetaan nyt siitä lautallaolosta, kun kerran siitä pitäisi kertoa. Odotan jatkuvasti jotakin suurta valaistumista tai uutta käännettä, mutta bah, Piin elämää ei mielestäni pidä lukea niin. Monet Keltaisen kirjaston julkaisemista kirjoista ovat vastaavia: tarina jää taka-alalle, kun hienot teemat, ideat ja upea proosa asetetaan fokukseen. Toisinaan jäykkää ja anglistista käännöstä lukuun ottamatta kieli on hyvää, jopa hetkittäin erinomaista, joten jos tarina/tapahtumat ei ole lukemissasi kirjoissa prioriteetti, saattaa Piin elämä olla kokeilun arvoinen. :smile:

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.

20.07.2015 14:08 #10 : Peuranpuolikas
Kirja luettu. Loppu pelasti paljon - mutta vain jos on valmis olemaan samaa mieltä kirjan kanssa. Hyvä lopetus, joka tapauksessa.

Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Muusa, laula älä raivosta, vaan epätoivosta, Jumalan hylkäämän raukan surusta ja murheesta.

  • Teirka hahmo
  • Teirka
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 22
21.07.2015 22:07 #11 : Teirka
Vastaus käyttäjältä Teirka aiheessa Kesälukuhaaste 2015: Yann Martel: Piin elämä
Kiitos sinulle Peuranpuolikas syväsukelluksesta kirjan tematiikkaan ja siitä, että sait minut tajuamaan, miksi olen jättänyt niin monet Keltaisen kirjaston kirjat kesken: haluan lukea ensisijaisesti hyviä tarinoita. Joku ajatuksen poikanen minulla on päässäni, mutta taidan lähteä mieluummin tiirailemaan vesilintuja.

  • Teirka hahmo
  • Teirka
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 22
26.07.2015 18:46 #12 : Teirka
Vastaus käyttäjältä Teirka aiheessa Kesälukuhaaste 2015: Yann Martel: Piin elämä
Kun ulkona taas sataa, voisin vielä lisätä, että minä luin tarinan yksinkertaisesti siten, että
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]
Tämä matalaotsainen tulkinta johtuu varmasti siitä, että minulla on tapana laskea sälekaihtimet alas, kun kirjoissa aletaan puhua taivaallisesta valosta.

Aiheesta teema vs. tarina tuli mieleeni kaksi kirjailijaa: Jorge Luis Borges ja Italo Calvino. Borgesin novelleissa toistuvat tietyt teemat (sattumoisin myös tiikerit, joita hän kunnioittaa, ja peilit, joita hän pelkää), mutta hän on erinomainen tarinankertoja. Calvino on puolestaan jäänyt mieleeni kirjailijana, joka tekee tarinalle pahinta mahdollista väkivaltaa kirjassaan Jos talviyönä matkamies.

Paikalla 62 vierailijaa
Uusin jäsen: Teemu Sihvonen
Jäseniä yhteensä: 8844