Juolahti mieleen katsoa, löytyisikö alkuperäistä Kokki-Kirjaa - opuksessa mainitaan vain kääntäjä J.F. Granlund, ei tekijää. Google johdatti Kristina Anttilan kirjasta laatimaan pro graduun, josta selviää että on jo kolmas kirjaan pohjautuva opinnäyte ja että saaku-kryyni on saagosuurimo eli indonesialaisen saagopalmun ytimestä valmistettua tärkkelystä. Kalan käsittelyä ei pohdita. Lisäksi sanotaan, että alkupäinen on luultavasti Gustafva Björklundin Kokbok 1847, mutta että Granlund on saattanut yhdistellä kirjoja ja laittaa omiaankin. "Lopullisesti asia ratkeaisi vain näitä kahta teosta vertailemalla." Kuulostaa aika leväperäiseltä, ettei gradun tekijä ole tuon vertaa vaivautunut tutkimaan. No, Kokbok löytyi helposti ja arvaus on oikea: Kokbok on pohjalla, muttei läheskään sellaisenaan. Keittoja on tuplaten enemmän, muttei ollenkaan kalakeittoa. Paistettujen ahventen kohdalla sanotaan suomeksi, että ne "haavotetaan kahdenpuolen", ja tämä resepti löytyy myös ruotsiksi "skåras fint på båda sidor". Täytynee tarkoittaa, että niihin vedetään pitkä viilto - tässä on jokin järki, koska seuraavaksi ne suolataan. Fileoinnista ei ole kysymys, se käsitellään erikseen. Suomeksi ahvenresepti jatkuu paistamalla voissa ja tarjoamalla vihriäisaineitten kanssa. Ruotsiksi ne leivitetään munamaidossa ja korppujauhoissa ennen paistamista ja tarjotaan korinttikastikkeessa.