Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Tove Jansson

  • Hiistu hahmo
Hiistu
Varjovelho
Taso: 60
  • Viestejä: 3085
Hiistu loi aiheen: Tove Jansson
17.03.2014 20:20 #1

Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta ja juhlavuotta vietetään erilaisten tapahtumien ja julkaisujen merkeissä. Joten Jansson ja esimerkiksi hänen muuminsa ovat, mikäli mahdollista, vielä tavallistakin ajankohtaisempia.

Blogeissa on liikkeellä seuraavanlainen haaste: Kirjoita Tove Janssonin Muumi-kirjoista ja siitä, miten ja missä vaiheessa ne ovat kuuluneet elämääsi. Minulle tämä päätyi The Big Bad Wolfin "Sanokaa vain Sudeksi" -blogista: Linkki. Joten kiitos vain Sudelle. :wink: Halutessaan voi vaikka kirjoittaa vastauksen tuohon tehtävänantoon, vaikkemme blogissa olekaan. Tai sitten muutoin vain keskustella Tove Janssonista ja hänen tuotannostaan.


Tässä oma muumielämänkertani:

Muumit ovat olleet osa elämääni jo kauan ennen kuin tutustuin Muumi-kirjoihin. Isovanhemmilla hoidossa ollessani katselin Muumi-animaatiota ja kotona meillä oli myös videoita. Minulle tuli kotiin myös jokin muumipuuhalehti (jota lähinnä värittelin tusseilla) ja isän hankkimalla tietokoneella muumipelit olivat suosikkejani. Joinakin kesinä kävimme Naantalissa Muumimaailmassa.

Opittuani lukemaan lainasin ja luin koululla käyvästä kirjastoautosta Muumi-kirjat, kirkonkylältä sai kirjastosta myös Muumipeikko-sarjakuvia. Koulun ainekirjoitustehtävissä muumikirjojen tyyli oli minulle esikuvana. Ei minulla tietenkään ollut kovin tarkkaa käsitystä, millaista "muumimainen" teksti olisi, mutta yritin kiinnittää tarinoissani huomiota usein huomaamatta jääviin arkisiin asioihin, joiden huomaamisesta tulisi hyvä ja lohdullinen olo.

Luulin pitkään ala-asteella, että Tove Jansson olisi mies, koska Tove (lausuttuna tietysti "Tove") kuulosti minusta miehen nimeltä. Kirjailija henkilönä, muutoin kuin nimenä kirjojen kansissa, ei ollut minulle lainkaan tuttu... Muistan yhä, missä kohdin kylätietä kuulin autoradiosta uutisen Janssonin kuolemasta. Olin jostain syystä ajatellut hänen eläneen ja kuolleen jo joskus ammoisina aikoina. (Kirjailijathan tunnetusti ovat kuolleita miehiä... :roll: ) Olikin pienoinen järkytys samalla kertaa kuulla idolini sekä sittenkin olleen elossa että nyt sitten kuolleen. Joskus mietin, mikä elämässäni olisi ollut erilaista, mikäli olisin tiennyt Janssonin elävän kanssani samassa maailmassa samaan aikaan. Tuskin mikään, mutta samalla tuntuu, että väistämättä jokin. Eihän sellaisia ihmisiä voi olla olemassa, ilman että se jossain tuntuisi.

Yläasteella minulla oli ystävä, joka oli kova muumifani. Itsekin yhä pidin Muumeista, mutta Muumit olivat niin selkeästi ystäväni juttu, etten ajatellut itseäni minään suurena muumi-ihmisenä. Sen jälkeenkin Muumit ovat olleet minulle lähinnä asia, jonka tiedän olevan itselleni rakas, mutta aina on ollut myös heitä, joille Muumit vaikuttavat olevan vielä tärkeämpiä. Olen aina ollut huono tuntemaan täysin omakseni asioita, joista "kaikki muutkin" pitävät... Vasta myöhemmin olen alkanut ajatella, kuinka paljon Muumit myös yhdistävät minua muihin ihmisiin, jotka ovat laillani varttuneet muumimaisten ajatusten parissa. Ihmiset, joillei Muumit ovat rakkaita, ovat minulle vähintään jossain määrin rakkaita.

Muumi-kirjoja lukiessani huomaan aina jotain erilaista itseäni puhuttelevaa sen mukaan, millaiset asiat milloinkin ilahduttavat tai millaisten asioiden suhteen kaipaan lohtua. Toimivat siis varsin hyvin sekä viihdyttävinä seikkailuina että itseapuoppaina. :lol: Suosikkejani ovat Muumipappa ja meri sekä Taikatalvi. Sarjakuvien uusintapainosten myötä olen löytänyt myös ne uudelleen. Suosikkikirjailijaa kysyttäessä on vastaukseni yhä Tove Jansson, sillä hänen Muumi-kirjansa ovat ennättäneet merkitä minulle elämäni mittaan enemmän kuin kenenkään toisen kirjailijan työt.


Olen lukenut Janssonilta Muumi-kirjojen lisäksi koulutehtävää varten myös jonkin novellikokoelman, vaikken siitä enää paljoa mitään muistakaan. Olen ehkä jopa aristellut Janssonin muun kuin muumituotannon lukemista, koska olisi ollut kovin ikävää huomata, etten pidäkään siitä. Nykyisin kyllä tuntuu, että voisin uskaltaa, sillä vaikken tekstistä pitäisikään, olisi silti kiinnostavaa aiempaa monipuolisemmin tutustua Janssoniin kirjailijana ja miksei muutoinkin ihmisenä. Myös jonkin hänestä kirjoitetun elämänkerran lukeminen voisi olla hyvä idea, samoin kuvataiteeseen tutustuminen.


Pidättekö Muumi-kirjoista ja mitkä ovat suosikkejanne? Oletteko lukeneet Janssonin muita kirjoja tai elämänkertoja, voitteko suositella jotain?


Viimeksi muokattu: 17.03.2014 20:39 : Hiistu.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: tarunen

  • tarunen hahmo
tarunen
Soturi
Taso: 24
  • Viestejä: 35
tarunen vastasi aiheeseen: Tove Jansson
17.03.2014 20:30 #2

Ehdoton suosikkini on Taikatalvi, ensimmäinen lukemani muumikirja. Olin jo aikuinen sen lukiessani, mutta ihastuin! Myöhemmin luin sitä tyttärelleni, ja sitten Taikatalvi-aiheista sarjakuvaa tyttärentyttärelleni, joka jo kaksivuotiaana kuunteli lumoutuneena ja halusi leikkiä kaunishäntäistä oravaa. Muumipappa ja meri oli myös lukuelämys, samoin Muumipeikko ja pyrstötähti. Ja tietenkin runo Nyyti nyytiäisestä, jonka taidan vieläkin osata ulkoa. :heart:


"Ja miten ansainneesi edes luulet sen että aina saat suotuisat tuulet."

  • Niksu hahmo
Niksu
Painajainen
Taso: 36
  • Viestejä: 534
Niksu vastasi aiheeseen: Tove Jansson
24.03.2014 07:49 #3

Tykkään alkuperäisistä muumikirjoista ja sarjakuvista. Niissä on vain sitä jotain! Lapsena katselin animea ja tykkään siitäkin yhä vielä.

Suosikkihahmoni ovat Nipsu, Surku (hän on sielueläimeni, kuten profiilikuvastakin näkyy!) ja Muumipeikko. Hemuli ja Piisami-Rotta ovat myös hupaisia hahmoja.

Tove Janssonin muumeissa viehättää heidän naiivin aito ja ihmettelevä luonteensa. Se, kuinka he vain elävät onnellisesti hetkessä ja tekevät sitä mitä haluavat, välillä kuitenkin sortuen ison maailman hupsutuksiin. Jokainen kirja on pullollaan toinen toistaan upeampia repliikkejä, joita ei voi lukea inspiroitumatta.

Pidän siitä, kuinka muumitarinoissa käsitellään raskaampiakin aiheita (päihteet, kuolema, pettymykset ihmissuhteista), mutta niillä ei repostella, kuten nykyaikana on tapana. Muumit ihmettelevät elämän ongelmia omalla lapsenomaisella ymmärryksellään ja tekevät siten niistä myös helpompia käsitellä ja ymmärtää lukijoille.

En osaa sanoa mikä on suosikkitarinani, kirjoja en ole vähään aikaan lukenutkaan. Pidän paljon siistä sarjakuvasta, jossa esiintyvät Miska ja Surku (koska samaistun heidän hahmoihinsa). Se oli myös hauska, jossa Muumilaaksossa vieraili erilaisia profeettoja saarnaamasta vapaudesta. Animessa pidin paljon Muumipapan Muistelmista ja Pyrstötähti-leffasta, jossa on Nipsun luola ja ihana keltainen kissa. :heart:

Tässä on suosikkikohtani Taikatalvesta: "Jos on kuollut, niin on kuollut", Tuu-tikki sanoi ystävällisesti. "Tämä orava muuttuu vähitellen maaksi. Ja myöhemmin hänestä kasvaa puu, jossa uudet oravat hyppelevät. Onko se niin surullista?"


Viimeksi muokattu: 24.03.2014 07:52 : Niksu.

  • Hiistu hahmo
Hiistu
Varjovelho
Taso: 60
  • Viestejä: 3085
Hiistu vastasi aiheeseen: Tove Jansson
24.03.2014 19:59 #4

Niksu kirjoitti: Tove Janssonin muumeissa viehättää heidän naiivin aito ja ihmettelevä luonteensa. Se, kuinka he vain elävät onnellisesti hetkessä ja tekevät sitä mitä haluavat, välillä kuitenkin sortuen ison maailman hupsutuksiin.


Rakastan muumien hupsutuksia. :lol: Että voidaan vain pakata eväsleivät koriin ja muuttaa puuhun tai saareen tai Rivieralle tai mitä vain, jos siltä tuntuu. Kunhan muistetaan lopulta tulla kotiin.

Mistä tulikin mieleen, että odotan innolla sitä (kaiketi?) syksyllä ilmestyvää "Muumit Rivieralla" -elokuvaa (esim. Nordisk Filmin sivuilla ). Täytyy varmaan käydä teatterissa katsomassa...

Niksu kirjoitti: Animessa pidin paljon Muumipapan Muistelmista ja Pyrstötähti-leffasta, jossa on Nipsun luola ja ihana keltainen kissa. :heart:


Luin yläasteella Muumipeikko ja pyrstötähden saksankielisen käännöksen ja olin kauhuissani, kun siellä ei ollut lainkaan kirjasta tuttua silkkiapinaa, vaan olikin kissa kuten leffassa. Ajattelin tuolloin, että saksalaiset ovat ihan omin nokkineen päättäneet noudattaa mieluummin elokuvan kuin kirjan versiota... :roll: Oikeasti tietty saksannos oli tehty kirjan myöhemmästä versiosta, johon Jansson itse on tehnyt tuollaisia muutoksia.

Onkohan Muumipeikko ja pyrstötähden uudempaa versiota ilmestynyt suomennoksena? Minä olen tosiaan lukenut suomeksi vain sitä silkkiapinallista versiota.

Niksu kirjoitti: Tässä on suosikkikohtani Taikatalvesta: "Jos on kuollut, niin on kuollut", Tuu-tikki sanoi ystävällisesti. "Tämä orava muuttuu vähitellen maaksi. Ja myöhemmin hänestä kasvaa puu, jossa uudet oravat hyppelevät. Onko se niin surullista?"


Tuutikki on minun suosikkihahmojani, juuri tuon tyyneytensä ja ns. terveen maalaisjärkensä ansiosta. Ei turhia hötkyile, vaan näkee asiat suuressa mittakaavassa.


Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ageha

  • Sharilynn hahmo
Sharilynn
Peto
Taso: 19
  • Viestejä: 11
Sharilynn vastasi aiheeseen: Kirjeitä Tove Janssonilta
12.07.2015 19:57 #5

Kirjeitä Tove Janssonilta

toim. Boel Westin‭ & ‬Helen Svensson

Schildts‭ & ‬Söderströms‭ ‬2014 - Risingin tietokannassa

Kunnianhimoinen.‭ ‬Työtä,‭ ‬ja merta rakastava.‭ ‬Vastavirtaan kulkeva.‭ ‬Tämä on kuva,‭ ‬joka rakastetusta muumikirjailijasta‭ Tove Janssonista piirtyy hänen kirjoittamiensa kirjeiden kautta.

Kirjeitä Tove Janssonilta‭ ‬on nimensä mukaisesti kokoelma tunnetun kuvataiteilijan ja kirjailijan ystävilleen,‭‬ rakastetuilleen,‭ ‬sukulaisilleen ja työtovereilleen kirjoittamia kirjeitä.‭ ‬Koko Janssonin elämänkaari tulee katetuksi kirjeiden myötä aina nuoresta parikymppisestä opiskelijatytöstä yli‭ ‬70-vuotiaaksi kypsäksi taiteilijaksi.‭ ‬Mukana on sekä lapsekkaita höpinöitä Tukholman taideopiskelujen kiemuroista että kiihkeitä rakkaudentunnustuksia lemmityille, biseksuaalisuuden ensitunnustuksia vanhalle ystävälle ja tuskastuneita tuhahduksia muumien ympärillä pyörineestä hulabaloosta.

Kiinnostavinta teoksessa on nähdä,‭ ‬miten Janssonin kasvava elämänkokemus heijastuu vähitellen hänen kirjeisiinsä ja tapaansa kokea asioita.‭ ‬Kuitenkin Janssonin itsekriittinen ja tilaa tarvitseva persoona pysyy vuosien vieriessäkin pohjimmiltaan samana.‭ ‬Jansson on myös mitä taitavin tarinankertoja ja kirjeiden yksityiskohtaiset kuvailut ulkomaanmatkoista ja kesäsaaren tapahtumista vyöryvät silmien eteen lähestulkoon aitoina heijastettuina näkyinä.‭ Sotavuosien raastava epävarmuus ja huikeisiin mittasuhteisiin nouseva menestys yhdessä taiteilijuuden kokemuksen kanssa maalavat nekin hienoa henkilökohtaista ajankuvaa.

Lue lisää...


Viimeksi muokattu: 12.07.2015 19:59 : Dyn.

  • Emelie hahmo
Emelie
Verivelho
Taso: 57
  • Viestejä: 2721
Emelie vastasi aiheeseen: Tove Jansson
19.01.2016 08:29 #6

Luin Lewis Carrollin Alice in Wonderland -kirjan, jossa oli Tove Janssonin kuvitukset. Se herätti minussa innon lukea vihdoista viimein Muumitkin, nyt kun nekin löytyvät sopivasti miehen kirjahyllystä (pikkuhiljaa ne aukot sivistyksessä tulevat tilkityiksi).

Alice in Wonderlandissa kuvitukset olivat hyvin selvästi tunnistettavissa Tove Janssonin tekemiksi, niissä oli se sama fiilis ja piirrosjäljessä oli sitä samaa tarkkaa ja ohutta viivamaisuutta, josta pidän valtavasti. Jansson on minusta parhaimmillaan erilaisten otusten piirtämisessä, hän sai niihin juuri sopivan määrän suloisuutta. Ja niitähän Alicessa esiintyi. :p Hullussa hatuntekijässä oli aikalailla samaa näköä kuin Nuuskamuikkusessa ja suurimmalla osalla hassuista otuksista oli nipsumaisia piirteitä. Tämä loi aika jännän tunteen kirja lukemiseen, kun piirroksista välittyi sellainen pieni muumivivahde. Ei lainkaan huono juttu, mutta hämmentävä.

Seuraavaksi pitää tosiaan tarttua Muumeihin. Ateneumissa oli 2014 Tove Jansson -näyttely (kävikö kukaan muu siellä?), josta pidin valtavasti. Piti jo senkin jälkeen lukea Muumit, mutta ne jäivät. Mutta ehkä nyt sitten.


I have seen the future .... and I do not wish to go there again.

  • Dyn hahmo
Dyn
Arkkivelho
Taso: 66
  • Viestejä: 4083
Dyn vastasi aiheeseen: Tove Jansson
19.01.2016 17:34 #7

Emelie kirjoitti: Ateneumissa oli 2014 Tove Jansson -näyttely (kävikö kukaan muu siellä?), josta pidin valtavasti.


En käynyt, mutta samoja teoksia on esillä Tampereen Muumilaaksossa , joka on auki Tampereen taidemuseon yhteydessä vielä lokakuun loppuun asti. Pääsee museokortilla, ja paikka on hieno! Uusi, pysyvä museo avataan sitten ensi vuoden puolella jonnekin muualle.


This is hard, but that's how I wanted it.

  • Hiistu hahmo
Hiistu
Varjovelho
Taso: 60
  • Viestejä: 3085
Hiistu vastasi aiheeseen: Tove Jansson
19.01.2016 18:25 #8

Dyn kirjoitti:

Emelie kirjoitti: Ateneumissa oli 2014 Tove Jansson -näyttely (kävikö kukaan muu siellä?), josta pidin valtavasti.


En käynyt, mutta samoja teoksia on esillä Tampereen Muumilaaksossa , joka on auki Tampereen taidemuseon yhteydessä vielä lokakuun loppuun asti. Pääsee museokortilla, ja paikka on hieno! Uusi, pysyvä museo avataan sitten ensi vuoden puolella jonnekin muualle.


Olen kovasti miettinyt, että tuolla Muumilaaksossa täytyisi joskus käydä. Myös Ateneumin näyttelyä muistaakseni mietiskelin, mutta siellä jäi käymättä. (Lisäksi minun on nyt monta vuotta tehnyt mieli käymään Naantalin Muumimaailmassa. :grin: Lapsena tuli käytyä pariin kertaan ja vaikkei se aikuiselle varmaan ihan samanlainen kokemus ole, niin tekisi silti mieleni nähdä paikka uudelleen.)

Emelie kirjoitti: Luin Lewis Carrollin Alice in Wonderland -kirjan, jossa oli Tove Janssonin kuvitukset.

Jollet ole lukenut, niin suosittelen lyhykäistä runoseikkailua Kraukijahti , myös siinä on Janssonin kuvitus. Kyseinen seikkailu ei olisi kiinnostanut minua siinä määrin kuin kiinnosti ja jopa vähän liikutti, jollei kuvien ansiosta olisi ollut tunnetta, että nämähän ovat Muumilaakson otuksia tässä. :heart:

Emelie kirjoitti: Hullussa hatuntekijässä oli aikalailla samaa näköä kuin Nuuskamuikkusessa

Googlasin Janssonin Hatuntekijän ja minulla tuli äkillinen mielleyhtymä ei niinkään Muikkuseen vaan Muumipappa ja meri -kirjan erääseen henkilöhahmoon. Sekä Taikuriin. Voit sitten itse vertailla, kun kirjoja luet. :wink:

Minä pienesti haaveilen, että tulisi Janssonin kuvittama Liisan seikkailut ihmemaassa -suomennos vielä joskus edullisesti vastaan. Mutta toisaalta tahtoisin Liisan seikkailut omaksi myös John Tennielin kuvittamina, koska se kuvitus tuntuisi minusta jotenkin oleellisemmin juuri siihen teokseen kuuluvalta. Samasta syystä jätin hankkimatta Hobitin Janssonin kuvittamana, koska omistan jo ennestään Tolkienin omaa kuvitusta sisältävän version... vaikka rehellisesti sanottuna tykkäisin enemmän Janssonin piirroksista. (Tai sitten pitäisi antaa itselleen lupa hankkia samaa kirjaa useana versiona.)

Kirjojen omistushuoliin liittyen minulla on ollut vaikeuksia myös muumikirjojen kanssa. En ole tahtonut niitä jokaista yksittäisenä kirjana hyllyyni pyörimään. Kokoelmateoksena olisivat mielestäni paremmin tallessa, veisivät vähemmän tilaa ja lisäksi hankkiminenkin voisi olla edullisempaa. Oli vain ongelmia löytää sellaiset kokoelmat, joihin olisi oikeasti koottuna kaikki kirjat tai ainakin jokin järkevä kokonaisuus.

Ennätin jo toivoa, että juhlavuoden Muumilaakso juhlii -kokoelmissa ilmestyisivät kaikki kirjat. Olinkin hyvin pettynyt huomatessani, että kirjoista jää puuttumaan kokonaan Taikatalvi. En ymmärrä, mikä idea on julkaista kokoelmateokset ja jättää niistä sitten yksi kirja pois. Ainakin totesin, ettei minun ole mitään järkeä hankkia noita kokoelmia, koska en halua hyllyyni nököttämään kolmea kokoelmateosta ja yhtä Taikatalvea.

Olin ennättänyt joskus jostain alennusmyynnistä hankkia juhlasarjan ensimmäisen kirjan . Lisäksi kaappeihin on kirppiksiltä ja muutoin kertynyt Muumien kiehtova maailma , Tarinoita muumilaaksosta ja viime syksynä löytynyt Muumiperheen tarina . Tein itselleni oikein Excel-taulukon ihan vain todetakseni, että vaikka minulla oli tuollainen pino kokoelmia, minulla ei silti ollut yhtään kappaletta Vaarallista juhannusta eikä Näkymätöntä lasta, myös Outo vieras muumitalossa puuttuu. Että höh...

Nyt joulun jälkeen tuli kirpputorilla onneksi vastaan kokoelma Takaisin Muumilaaksoon . Se ja Muumiperheen tarina muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa on kaikki kahdeksan ns. pidempää muumikirjaa, mihin olen nyt oikein tyytyväinen. Lisäksi pidän kovasti noiden kahden kirjan kansitaiteesta, Janssonin omia maalauksia nekin. Tuhotulvan ja kuvakirjat voin hankkia kunkin erikseen, kun nuo kahdeksan nyt ovat siististi kasassa. Sitten pääsen eroon ylimääräisistä kokoelmateoksista, muumikirjat ovat onneksi päteviä vaikka antaa lahjoiksi. (Vahinko kiertämään... :tongue: )


Viimeksi muokattu: 19.01.2016 18:32 : Hiistu.

  • kyty hahmo
kyty
Senesalkki
Taso: 40
  • Viestejä: 724
kyty vastasi aiheeseen: Tove Jansson
19.01.2016 22:57 #9

Minä kävin Ateneumin näyttelyssä, kahteenkin kertaan. Se herätti taas innon tarttua paitsi muumikirjoihin, myös Janssonin muuhun tuotantoon kuten Kesäkirjaan ja novellikokoelmiin. Oli tosin hieman outoa ja masentavaakin että Jansson yritti selvästi olla (ainakin jossain vaiheessa uraansa) Vakavasti Otettava Taiteilija, vaikka hänen vahvuutensa olivat nimenomaan kuvituksissa ja sarjakuvassa. Ja kaikki ilmeisesti ainakin osittain siksi ettei kuvitusmaisia kuvia arvostettu ja joku tympeä ihminen haukkui sitä maalausta, jossa ei mielestäni ollut mitään vikaa - päin vastoin jäi mieleen se miten elävän näköisiä kaikki ihmiset kuvassa olivat. :sad:

Tampereen Muumilaaksossa kävin joskus lapsena, mutta siitä on jo todella kauan aikaa. Suunnittelin aina että kävisin siellä vielä, mutta se jäi. Ehkäpä tässä ehtisi ja pääsisi ennen kuin museo muuttaa. Sitten pitäisi tietysti käydä siellä uudessa myös.


  • Emelie hahmo
Emelie
Verivelho
Taso: 57
  • Viestejä: 2721
Emelie vastasi aiheeseen: Tove Jansson
20.01.2016 07:54 #10

Hiistu kirjoitti:

Emelie kirjoitti: Luin Lewis Carrollin Alice in Wonderland -kirjan, jossa oli Tove Janssonin kuvitukset.

Jollet ole lukenut, niin suosittelen lyhykäistä runoseikkailua Kraukijahti , myös siinä on Janssonin kuvitus. Kyseinen seikkailu ei olisi kiinnostanut minua siinä määrin kuin kiinnosti ja jopa vähän liikutti, jollei kuvien ansiosta olisi ollut tunnetta, että nämähän ovat Muumilaakson otuksia tässä. :heart:


Kraukijahti (sen englanninkielinen versio The Hunting of the Snark) löytyy kanssa miehen hyllystä. Se on samaa Tate Modern painossarjaa Alice in Wonderlandin kanssa (ne tuli hankittua viime Lontoon reissulta tosiaan Tate Modern museon kaupasta; minun mielestä hiukan outo paikka löytää nuo kirjat, mutta en valita). Laitoin sen pöydälleni lukemista odottamaan. :) Näppärästi saan tällä kirjalla todennäköisesti täytettyä lukuhaasteesta sen runous-kohdan.

Hiistu kirjoitti:

Emelie kirjoitti: Hullussa hatuntekijässä oli aikalailla samaa näköä kuin Nuuskamuikkusessa

Googlasin Janssonin Hatuntekijän ja minulla tuli äkillinen mielleyhtymä ei niinkään Muikkuseen vaan Muumipappa ja meri -kirjan erääseen henkilöhahmoon. Sekä Taikuriin. Voit sitten itse vertailla, kun kirjoja luet. :wink:


Haa, totta! Taikuriahan siinä on. :grin: Miten en tuota huomannut... Ehkä se hattu ja vaatetus ylipäätänsäkin oli niin Nuuskamuikkusen kaltaista, että siksi tämä ajatus. Mutta Taikuriahan siinä on tosiaan enemmän.


I have seen the future .... and I do not wish to go there again.

  • Emelie hahmo
Emelie
Verivelho
Taso: 57
  • Viestejä: 2721
Emelie vastasi aiheeseen: Tove Jansson
15.03.2016 13:30 #11

Emelie kirjoitti: Seuraavaksi pitää tosiaan tarttua Muumeihin. Ateneumissa oli 2014 Tove Jansson -näyttely (kävikö kukaan muu siellä?), josta pidin valtavasti. Piti jo senkin jälkeen lukea Muumit, mutta ne jäivät. Mutta ehkä nyt sitten.


No nyt sain aikaiseksi aloittaa Muumien lukemisen. Luin Muumien Sarjakuvaklassikot I -albumin (meiltä löytyy kolme ensimmäistä hyllystä, englanniksi). Jotenkin tuntuu, että tästä on muodostumassa minulle tapa, lukea jotain missä Tove Jansson on ollut mukana, englanniksi. En tiedä pitäisikö jossain vaiheessa siirtyä lukemaan Muumeja suomeksikin, tai ainakin kokeilla. Ehkä sitten IV-osan kanssa, jos sitä ei ole siihen päästyäni ilmestynyt meille kotiin kirjahyllyyn. :p

Niksu kirjoitti: Tove Janssonin muumeissa viehättää heidän naiivin aito ja ihmettelevä luonteensa. Se, kuinka he vain elävät onnellisesti hetkessä ja tekevät sitä mitä haluavat, välillä kuitenkin sortuen ison maailman hupsutuksiin.


Joo, tämä! Muumit heittäytyvät tekemään asioita todella spontaanisti, jotain sellaista mihin en itse pysty. Se on näiden tarinoiden ominaisuus, josta sekä pidän että välillä kyllästyn. Tarinoissa on hiukan samaa kuin Tintissä: sattumuksesta mennään toiseen sattumukseen aina vaan kummallisempien tapahtumien kautta. Mutta luulen, että tässä ei niinkään ole ongelma siinä, että tarinat ovat tuollaisia vaan siinä, etä luin ne itse liian nopeasti. Olisi pitänyt jokaisen tarinan jälkeen pysähtyä fiilistelemään ja makustelemaan tarinaa eikä vaan paahtaa innolla seuraavaan. Viimeisen tarinan luin sitten vielä häthätää iltapuhteina, koska "sehän on lyhyt, vain 20 sivua, kyllä se menee nopeasti". Meni ehkä liian suorittamisella alas. Pitäisi yrittää lukea seuraavat hitaammalla tahdilla, ehkä silloin ei tule yliannostusta sattumuksista niin nopeasti.

Mutta mitä tulee itse tarinoihin, niin on hiukan surrealistinen olo lukea herttaisista muumeista, jotka kuitenkin tekivät aika jänniä juttuja. Muumipappa kittaa viiniä ja viinaksia, Muumipeikko runoilee ja kritisoi Niiskuneidin pinnallisuutta, Niiskuneiti keimailee bikineissä rannalla ja Muumimamma harrastaa metsästystä... :cheesy:

Pidän piirrostyylistä ja kaikista niistä pikkuolioista, joita seikkailee vähän kaikkialla. Nämä ovat tavallaan hyvän mielen tarinoita. :)


I have seen the future .... and I do not wish to go there again.

Paikalla 2 jäsentä ja 51 vierailijaa
Astorethein, punnort
Uusin jäsen: Emilia Suzi
Jäseniä yhteensä: 8703