Charlaine Harris

Sookie Stackhouseja on tullut luettua 10 osan verran. Ihan kelvollista aivot narikkaa hömppää ne ovat olleet joissa ei tapahdu mitään sen syvällisempiä.
Välillä tuntuu,että kirjojen takakansitekstit lupaavat vauhdikkaita tapahtumia kirjoihin,joita kuitenkin käsitellään vasta ihan lopussa kunhan ollaan Sookien kaikki ihmisuhdeongelmat ja kuinka Sookie kävi kaupassa ja töissä käytyä lävitse.

Lempimiehet


Muita lempihahmoja ovat

Sookie on kyllä aikamoinen teräsnainen,kun sille tapahtuu,vaikka mitä ja sitä satutetaankin fyysisesti joka kirjassa niin näillä tapahtumilla ei ole häneen henkisesti kovin paljon vaikutusta.

Itse Sookie on välillä aika raittava tyyppi ja aikamoinen miesmagneetti,kun miehiä tuntuu riittävän kokoajan,vaikka ei olisi tarvetta sillähetkellä.Välillä Sookie tuntuu jotenkin liian yksinkertaiselta bimbolta mitä tulee miesasioihin,mutta ehkä sen voi laittaa Sookien kokemattomuuden piikkiin.

Noora kirjoitti: Ihan kelvollista aivot narikkaa hömppää ne ovat olleet joissa ei tapahdu mitään sen syvällisempiä.

Vastustan. Ihmiset (usein sellaiset jotka ei oo yhtään kirjaa lukenut, mutta varmaan muutkin) aina sanoo että näissä vaan sextaillaan ja tapellaan, mutta oikeestihan niissä käsitellään paljon syvällisiä teemoja, esim. ulkopuolisuutta, erilaisuuden hyväksyntää, moraalia, yhteiskuntaa jne. Seuraava kappale spoilaa Pahan veren valtakuntaa (7. osa):

Oikeasti olisi kiinnostavaa nähdä tutkimusta aiheesta. (Olisi ehkä itsekin kiinnostanut tehdä, mutta oon kotimaisen kirjallisuuden opiskelija ja kirjallisuudentutkiminen on niin raskasta muutenkin. Olisi kuitenki hauskaa lukea sellaista tutkimusta, vaikka olisikin vaarana että tutkija olisi jossain asiassa väärässä!)

Oon lukenut kaikki kirjastostalöytyneet suomennetut osat, eli en vielä sitä viimeisintä, ja tykkää niistä kaikista paljon (jotkut on ehkä vähän turhan karuja). Tuntuu ikävältä, että sarja ihan pian loppuu. Olen myös pääasiassa luopunut kirjojen ostamisesta, mutta mietin että pitäisköhän tän sarjan suhteen tehdä poikkeus. (Mutta mihin ne muka mahtuisi?)

Luin varovasti ja hyppien tämän ketjun, sillä olen vasta lukemassa kahdeksatta osaa. Luin osat 4-6 lähes kaksi vuotta sitten putkeen ja olin sen jälkeen täysin kyllästynyt. Juoni kai toisti liikaa itseään tai siinä ei ollut mielestäni tuolloin mitään tarpeeksi erityistä. Nyt tulin kuitenkin lainanneeksi seitsemännen osan ja sen luettuani metsästin käsiini seuraavankin. Liika on siis liikaa, mutta jokin sarjassa kuitenkin jaksaa viehättää. Olen lukenut kaikki osat tähän asti englanniksi, mutta ehkä voisi välillä kokeilla suomeksikin.

Kuten jotkut muutkin edellä totesivat, Sookiessa viehättää hänen kylmähermoisuutensa. Minäkään en ole suuren draamailun ystävä ja on ihanaa, miten Sookie jaksaa pohtia ns. turhanpäiväisiä pikkuasioita pelottavissakin tilanteissa.

Sookien miehistä, vaikka en uskaltanutkaan muiden spoiler-tekstejä lukea:

Olen lukenut 12 ensimmäistä kirjaa, ja täytynee sanoa että kirjat olivat alkupäässä parempia.

Juuri se Sookien kylmänrauhallisuus keventää kirjoja mukavasti ja että Sookielle pienetkin asiat ovat tärkeitä. Alkujaan en olisi varmaan osannut alkaa lukemaan tätä sarjaa, mutta sain kolme ensimmäistä kirjaa joululahjaksi vuonna 2010, jonka jälkeen tästä tuli kirjasarja jonka haluaa lukea loppuun.

Ihan ensimmäiset Sookie-kirjat on niitä parhaita. Samoin tv-sarjan 1. tuotantokausi.

Olen viimeksi lukenut Samaa Verta, eli vielä pari osaa lukematta.Pidän Sookiesta päähahmona, mutta välillä kyllä häneen ja yleiseen juoneen pääsee pitkästymään aika pahasti. Suosikkihahmojani ovat olleet vampyyrikuningatar Sophie-Anne sekä Amelie ja Bob(-kissa). Sookie ja Bill tuntuivat sopivan niin nätisti yhteen sarjan alussa, että myöhempiä osia lukiessa olen hämmentynyt kuinka sujuvan platoniseksi heidän suhteensa on muuttunut. Se on kyllä ihan kivaa ja luontevaa. Sookien ja Ericin juttu taas on ollut aika jännittävä, mutta en usko että se toimisi pidemmän päälle.

Kirjoissa on suhdedraamailun ja traagisten tapahtumien lisäksi aika vähän juonta, mutta kyllä näitä huvikseen lukee, "aivot narikkaan!"

Charlaine Harris
Kylmäveristen klubi
Sookie -sarjan kolmas osa
Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2003
Ei mainintaa siitä milloin ensimmäinen suomennettu teos on julkaistu, vain, että tämä nimenomainen teos on julkaistu vuonna 2010
Gummerus kustannus oy
Sivuja 291

Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että, en kyllä ole ihan täysin varma tästä, asia pitää tarkistaa kun on aikaa, Harris taisi yhdessä kirjansa alussa sanoa, että hänellä on maailman paras työ. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

Kaikista tähän mennessä lukemistani, en tosiaankaan siis vielä läheskään kaikista maailmassa julkaistuista, vampyyrisarjoista Sookie -sarja on paras. Se puhuttelee juuri minua ja on juuri kuin minulle tehty mitä tulee näihin nykyajan vampyyrivitsauksiin.

Sookie -sarjalle ominaista on huumori, rakkaus, älykkyys, monipuolisuus, sujuvuus. Nämä ominaisuudet ainakin voisin mainita rehellisesti. Ja tämä on jännä juttu, vaikka en juuri pidä tästä meidän nykyajastamme, niin silti tarina on kaikinpuolin nykyaikaa ja silti minä pidän siitä. Ehkä se sitten on nykyaikaa parhaimmillaan. Kyllä joka ajasta jotain hyvää aina löytyy.

Mutta, toinen mielenkiintoinen asia, vaikka Sookie -sarja on nykyaikaa niin se kertoo myös menneestä ajasta, mutta nykyaikaisesti. Näin ollen Sookie -sarja on mielenkiintoinen sekoitus, joka on jännittävää luettavaa, hyvällä tavalla.

Mutta mennäänpä tähän kolmanteen osaan. Tarina alkaa kun Sookien miesystävävampyyri Bill antaa Sookielle jotain tärkeää säilytettäväksi. Sitten Bill katoaa. Päättäväisenä naisena Sookie päättää etsiä Billin, vaikka käy ilmi, että Bill on pettänyt Sookien. En ole tästä ihan varma, koska olin hieman hajamielinen henkilökohtaisista syistä kun luin tätä osaa tarinasta, luen seuraavalla kerralla tarkemmin. On muuten mielenkiintoista, jos Bill tosiaan petti Sookieta. Hänen hahmonsa ei ole ollenkaan pettäjätyyppiä. Ja tästä huomiosta tulee jotenkin ristiriitainen olo.

Avukseen etsintäreissulle Sookie saa Billin pomon vampyyri Ericin, jolla on vakaa missio kellistää Sookie. Toinen, ihan uusi hahmo sarjassa joka auttaa Sookieta on ihmissusi Alcide. Hänkin ihastuu Sookieen ja jossain määrin sekä Eric, että Alcide kiehtovat Sookieta, vaikka hän onkin vielä uskollinen Billille. Minulla on pieni aavistus, että ihmissusi Alcide esiintyy seuraavissakin tarinan osissa jossain määrin.

Seuraa tietysti kaikenlaisia mielenkiintoisia hankaluuksia ja vastoinkäymisiä, vampyyritarinoille tuttua väkivaltaisuutta ja romantiikan käänteitä ennen kuin tarina tulee loppuunsa ja Bill löytyy. Minä pidin todella ihan tarinan lopusta. Sookie on fiksu nainen kaikin puolin. Niin sitä pitää, Sookie.

Sookie -sarjan tähänastinen ääni taitaa olla jollain tapaa kovasti sarkastinen ja minusta se on hurmaavaa. Tarinan henki on rehellinen ja omanlaisensa välittämättä yhtään muiden mielipiteistä mikä on aina hyvä asia.

Annan tälle tarinalle ja koko tähän astiselle Sookie -sarjalle arvoasteikostani 8 pistettä, mikä on jo todella hyvä.

Mielestäni tämä sarja meni todella vaisuksi ja tylsäksi loppua kohden. Sarja olisi saanut mielestäni päättyä Pahan Veren Valtakuntaan, joka oli viimeinen hyvä Sookie-kirja.

Minua ärsytti muissa osissa se, kuinka E:n ja S:n suhdetta käsiteltiin. Kirjailija ilmeisesti

Sääli kyllä, sarja oli pitkään hyvä, mutta kenties se tosiaan vain jatkui liian pitkään. Lisäksi tässä sarjassa oli malliesimerkki yhdestä asiasta, jota vihaan eniten kirjoissa; se kun aika matelee ihan laittoman hitaasti. Kirjoja on 13 ja aikaa kuuluu varmaan vain jotain vähän yli vuosi tms. Sama ongelma on GRRM:n kirjoissa, joiden kipeästi tarvittu aikahyppy peruttiin jostain kumman syystä...

Hiukan menetti tämä sarja makunsa loppua kohden. Tuntuu kuin kirjoihin vain olisi hätäisesti keksitty täytettä itse pääjuonen ympärille. Vähemmällä kirjamäärällä ja järkevällä juonella tästä ehkä olisi saanut ihan kelvollisen. En usko, että tulen lukemaan koskaan tätä uudelleen.

Kaikki kirjat on luettuna ja viimeisen lopulla...

Mä luin neljä ensimmäistä kirjaa ja sitten ne vain jäi kun tuli muuta luettavaa.. sen jälkeen rupesin sitten katsomaan itse sarjaa tähän asti kaikki 6 kautta ja joka jaksossa oli vähän että "WTF" fiilis o.O
Pitäisi lukea tietenkin kirjat loppuun. Mutta ei vaan nappais.

Q_Black kirjoitti: Kaikki kirjat on luettuna ja viimeisen lopulla...

Varoitus: Spoiler.

... olin ihan et WTF, joku Sookie ja Sam yhdessä? Ei kai ny oikeesti?! Jotenki muutenkin toi Sookien ja Ericin ero oli turhaan nopeesti sutastu vaikka en Ericistä kyllä kirjoissa pitänytkään.

Äh, eikä?! Pieni itiö sisälläni olisi toivonut että Alciden ja Sookien jutusta olisi jotain kehkeytynyt.. Joe Manganiello on niin ihana

Vielä olisi kaksi viimeistä lukematta. Toisiksi viimeinen on itseasiassa ollut jo hyllyssäkin odottamassa kuukausitolkulla, mutta jossain kahdeksannen kohdalla alkoi mennä maku. Aion kuitenkin lukea kaiken, ja hankkia hyllyynikin, kun edellisetkin siellä ovat :P