Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Susan Cooper

  • Aurelia hahmo
Aurelia
Ratsumestari
Taso: 25
  • Viestejä: 136
Aurelia loi aiheen: Susan Cooper
30.04.2014 20:03 #1

Susan Cooper
Yllä meren, alla kiven
Pimeä nousee -sarjan osa 1
WSOY
Julkaistu ensimmäisen kerran käsittääkseni vuonna 1979
Sivuja 261


Olen lukenut ensimmäisen kerran tämän koko sarjan joskus kauan sitten hamassa nuoruudessani ja olen jo monta vuotta aikonut lukea tämän uudestaan ja nyt minä vihdoinkin olen päässyt siinä alkuun. Eikä ensimmäinen osa todellakaan ollut pettymys. Minua kiinnostaa tämä sarja monessakin mielessä. Osaksi siksi, että tämä todellakin on sitä vanhaa fantasiaa. Minusta on kiinnostavaa lukea ja katsoa miten vanha fantasia poikkeaa uudemmasta ja minkälaista fantasia oli vanhaan aikaan.

Muutamia huomioita mainitakseni, ainakaan tässä vanhassa tarinassa ei kikkailla nimillä, eikä millään muullakaan turhalla kuten nykyajan väkivallalla ja Todella Maailmoja Kaatavalla ja Erittäin Tärkeällä Taikuudella. Tarina on hyvin yksinkertainen, mutta loistava ja erittäin mielenkiintoinen. Tarina on todellakin jotenkin merkillisellä tavalla otteessaan tiukasti pitävä vaikka se on niin yksinkertainen.

Ja tarina on vanha, ainakin minun mittapuuni mukaan. Mutta hyvällä tavalla vanha. Siinä on kaikki fantasian perusainekset ja kaikki toimii niin yhdessä kuin erikseen. Kieli on sujuvaa ja minua itseäni erityisesti ilahduttavan vanhaa. Minä puhuisin mielelläni aina kuten vanhaan aikaan ellen pelkäisi, että joutuisin suljetulle osastolle ja että ne vähätkin ihmiset, jotka nykyään ymmärtävät mitä puhun, lakkaisivat ymmärtämästä.

Toisaalta mietin kyllä joskus vakavasti sitä, että rupeaisin todella puhumaan kuten ennen vanhaan vaikka tapahtuisi mitä, sillä minun mielestäni ihmisen ei pitäisi koskaan unohtaa historiaa eikä juuriaan vaan aina muistaa mistä kaikki on lähtöisin ja missä oli alku ja millainen se oli, sillä se on aina osa ihmistä vaikka tämä olisikin unohtanut sen. Ja tämä pätee etenkin kieleen. Minua surettaa nykyajassa se kuinka moni ihminen on unohtanut.

Ja taas minä eksyin sivupoluille, palataanpa tarinaan takaisin. Tarinassa on siis kaikki fantasian perusainekset, se on hyvin yksinkertainen ja vanha. Tarinassa on paljon mielenkiintoisia älykkäitä asioita ja huomioita. Monessakin mielessä. Mietin kovasti, että mikä tarinassa todella pitää otteessaan niin tiukasti, vaikka se on olemukseltaan yksinkertainen eikä siinä ole hirveästi nykyafantasiaan liittyviä sivuasioita ja juonia sekä yksityiskohtia.

Ehkä se on tarinan rehellisyys. Se kertoo oman tarinansa konstailematta ja niin kuin se on. Eikä se yritä olla mitään muuta kuin on. Tarina on jollain tapaa vakavasti kirjoitettu. Ainoa asia mitä todella jäin kaipaamaan ja jota olisin toivonut tarinassa olevan hieman lisää on huumori, mutta tämä tarina toimii kyllä ilmankin, että siinä ei olekaan minun itseni aina henkilökohtaisesti kaikelta toivomaa huumoria. Ja tiedättekö mitä? Tämä on todella merkittävä asia.

Tarinan henki, sielu ja ääni on siis kuten arvaattekin vanha ja arvokas ja erittäin hieno.

Annan arvosanaksi reippaat 9 ja luen tietysti riemulla koko sarjan.


"Anteeksi saat aina. Ei kai ole sulle sen helpompaa..."

Paikalla 3 jäsentä ja 62 vierailijaa
MARGO, LordStenhammar, haplotus
Uusin jäsen: Jimbo Whateverson
Jäseniä yhteensä: 8723