Marvelin & DC:n sarjakuvat

  • max hahmo Kirjoittaja
  • max
    Kapteeni
    Tasolla 46
    87.58

21.09.2014 09:29 #1 :: max
Marvelin & DC:n sarjakuvat
Keskustelu Marvelin ja DC:n supersankarisarjakuville. Kuinka moni lukee?
Suomennettujen sarjakuvien tila on säälittävä, mutta Egmontilta tulee sentään kovakantisena ihan hyvää tavaraa. Sarjakuvia on onneksi helppo lukea enkuksi..

Itse olin pitkään hyvin laiskahko sarjakuvanlukija, luin lähinnä juuri sellaisia tarinoita mitä oli koottu koviin kansiin. Hämähäkkimiestä ja Teräsmiestä vähän enemmänkin. Kun DC52 reboot alkoi, haistoin tilaisuuden ja hyppäsin astetta kovempaan kyytiin eli aloin lukemaan kaikkea mikä vähänkin kiinnosti. Pian kumminkin huomasin, että DC:n synkähkö maailma ja vähemmän inhimillisemmät hahmot eivät olleet makuuni. Vaihdoin siis Marvel-leiriin, mikä nyt tuntuu aika loogiselta valinnalta (olen myös valtava Disney-fani, joten nykytilanne sopii paremmin kuin hyvin). Suosikkihahmoja on Hämis, Deadpool, aika lailla kaikki Avengersit ja X-Menit (mieluiten perus, mutta seuraan myös muita), Thunderboltsit tietty, ja no ehkä en listaa.. Tykkään lähes kaikesta mitä Marvel suoltaa, paitsi jotkut Morbius Living Vampiren tyyliset jutut ei ole uponneet.

Marvel NOW-rebootista lähtien olen lukenut lähes kaiken mitä Marvel julkaisee. Ajan salliessa koitan myös lueskella klassisempia tarinoita, mitä nyt satutaan suosittelemaan Marvelin omissa lukukerhoissa tai muuten. Nykyisin ostan ja luen lähinnä digitaalisia sarjakuvia, koska se on niin vaivatonta, ja tarjonta on mahtava. Jos paperbackit ilmestyisi suomeksi, niin tietenkin mieluiten lukisin niitä, mutta niin.. Nyt kun pitää joka tapauksessa enkuksi lukea, niin digitaalinen sopii minulle.
Muokannut 21.09.2014 09:34 max

21.09.2014 09:45 #2 :: Knox Gargol
Marvelin & DC:n sarjakuvat
Nähdäkseni on kahdenlaisia ihmisiä. DC- ja Marvel-ihmisiä. Itse olen DC-mies henkeen ja vereen. X-men on minulle ainoa lukemisen arvoinen Marvel-sarjakuva, jota on koskaan kirjoitettu. DC:ssä puolestaan minulla on kymmeniä suosikkiroistoja ja -sankareita, mikä yksinkertaisesti vain selättää Marvelin sata nolla. Synkempi maailma on myös minulle miellyttävämpi.

  • max hahmo Kirjoittaja
  • max
    Kapteeni
    Tasolla 46
    87.58

21.09.2014 11:24 #3 :: max
Marvelin & DC:n sarjakuvat
Noh, onhan sentään aika paljon tyyppejä, jotka suht tasapuolisesti lukee molemmilta firmoilta. On se vähän.. Onhan Marvelillakin jotain synkähköjä juttuja, ja DC:llä taas Marvelin tavaramerkkiä eli ihmissuhdedraamaa. Mutta nyt ihan viime vuosina olen kyllä huomannut taas vähän aiempaa enemmän jakoa (DC52 lähti mielestäni vähän teennäisestikin hakemaan synkempää imagoa ja omaa linjaa) ja vaikken nyt mitenkään aggressiivisesti ("Marvel vs. DC!!!11"-tyyliin) olekaan leiriytynyt, niin 99% tulee kyllä luettua vain Marvelia (1%=Teräsmies).. Joltain Batmaniltakin olen lukenut vain kuuluisimmat tarinat, se on juuri sellaista ylilyövää väkivaltasynkistelyä mitä en jaksa. Mutta ymmärrän kyllä miksi joillekin juuri se uppoaa.

Onhan se tietty ajankäytönkin kannalta ihan hyvä jakautua, niin saa kaiken tarvittavan luettua ja pysyy "oman firman" mahdollisissa eventeissä ja vastaavissa mukana.
Muokannut 21.09.2014 11:28 max

21.09.2014 13:55 #4 :: Moonlord
Marvelin & DC:n sarjakuvat
Itse olin aikoinaan kova sarjakuvaharrastaja, nyttemmin on vähän lukuinto hiipunut. 90-luvun alkupuolella ostelin Marvel-sarjakuvia englanninkielisenäkin ja suomennetuista omistin siihen aikaan n. 90 prosenttia. Vanhaa 60-luvun Ihmesarjaa oli vain muutama numero, Ihmenelosista, Hulkista ja Hämähäkkimieshistä puuttui muutama numero mutta esim. 75-76 vuoden Kostajat löytyvät kaikki kokoelmista. Lopetin Hmmähäkkimiehen kestotilauksen jossain vaiheessa, kun kyllästyin Hämiksen mamoiluun kun ei pystynyt tappamaan Venomia, joka pahana sarjamurhaajana olisi moisen kohtalon kyllä ansainnut :cheesy:

Ryhmä-X:n lukeminen myös lopahti jossain vaiheessa, tilasin sitä edelleen mutta ne menivät melkein lukemattomina hyllyyn koska en pitänyt uudemmista tarinoista. Ties kuinka monta reboottia ja muuta häröilyä tarinan kanssa oli, aina sai ihmetellä että mitäs uutta ne nyt ovat keksineet ja kun amerikassa julkaistuista sarjakuvista suomennettiin vain osa (siellähän oli X-Meninillekin monta eri sarjakuvaa) niin sitä oli vähän jo pihalla Marvel-maailman tapahtumista ja lehdet tuntuivat sekavilta.

Amerikkalaisista julkaisuista seurasin aktiivisesti ainakin Silver Surferia, Thoria, Wolverinea ja jonkin verran Punisheria. Doctor Strange oli myös yksi suosikkihahmojani vaikka siitä ei valtavan paljoa sarjakuvia tehtykään.

DC-sarjakuvia seurasin vähemmän. Meillä oli veljen kanssa jako, että minä hommasin Marvelia ja hän DC:tä ettei kilpailtu samoista sarjakuvista divareissa. :tongue:DC sarjakuvista ostelin englanninkielisenä Legends of Dark Knightia ja Shadow of the Battia joissa oli vähän synkempiä, aikuisempaan makuun sopivia Batman-tarinoita.

21.09.2014 23:07 #5 :: FreakyMike
Marvelin & DC:n sarjakuvat
Olen sarjakuvatyylien ja aiheiden puolesta melko kaikkiruokainen, mutta luin ja keräilin myös amerikkalaistyyppistä toimintasarjakuvaa melko aktiivisesti noin 1995-2007 välisen ajan. Marvelia taisi mennä ehkä hitusen enemmän kuin DC-sarjoja, mutta myös Darkhorse, Image, TopCow ja CrossGen tulivat tutuiksi. Ostin enimmäkseen vain irtonumeroita divareista, mutta esim. Mega-marvelia tilasin koko sen ilmestymisajan.
Sen jälkeen olen keskittynyt enimmäkseen vain albumityyppisiin eurooppalaisiin sarjakuvajulkaisuihin ja mangapokkareihin, mutta olen ostanut kuitenkin kaikki täällä ilmestyneet Ihmesarja-pokkarit vaikka kiinnostus ehtikin jo lopahtaa lehtinä ilmestyviin uudempiin sarjoihin.
Marvel/DC-sarjakuvissa olen tyytynyt enimmäkseen vain suomennettuun tavaraan, mutta kotoa löytyy ehkä noin muovikassillinen myös englanninkielisiä lehtiä.

Suosikkihahmojani olivat Wolverine, Lobo, Aaveajaja, Hulk, Conan barbaari, Spawn ja Slaine. Sankariporukoista olen seurannut enimmäkseen kai Kostajia, Ryhmä-X:ää ja Ihmenelosia. 90-luvulla oli jonkin aikaa kova innostus myös "Satelite-sarjoihin", kuten Action Force/G.I.Joe ja Transformers.
Hämähäkkimiehen, Batmanin ja Teräsmiehen kaltaisia suuren yleisön suosikkihahmoja olen pitänyt aina jotenkin tylsinä, mutta heidänkin osaltaan tykkäsin ainakin niistä spesiaalijulkaisuista, missä sama vanha vakiohahmo muuttui jotenkin erilaiseksi. Marvelin puolelta hyvänä esimerkkinä vaikka kaikki suomennetut 2099 sarjat.
DC-spesiaaleissakin oli paljon hienoja tarinoita, missä esimerkiksi Batman oli vaikka vampyyri, Teräsmies oli Neuvostoliiton supersankari sekä Hulk muuttui tulevaisuuden diktaattoriksi ja niin edelleen.
Muokannut 21.09.2014 23:11 FreakyMike

22.09.2014 00:56 #6 :: foxkeegan
Marvelin & DC:n sarjakuvat
Menee vähän menneiden muisteluksi, mutta kuitenkin...

Batman on aina ollut supersankareista se kovin juttu. Ensimmäistä kertaa sain Batman-lehden käsiini Burtonin ekan leffan teatterikierroksen ja Suomeenkin yltäneen Bat-manian aikoihin, Batman - Paluun ilmestyessä olin jo tarpeeksi vanha päästäkseni näkemään sen teatterissa luokkakaverin kanssa. Näiden välissä vanhat kotimaiset lehdet tuli ostettua divareista mutta englanniksi en tietenkään vielä tuossa vaiheessa osannut lukea. Batmanin seuraaminen jäi, kun lehti käytännöllisesti katsoen lopetettiin ja tilalle tuli animaatiosarjaan perustuva surkea ja kallis läpyskä, jonka tarinoissa ei ollut mitään syvyyttä. Myöhemmin tuli vielä hienoja vaihtoehtomaailmoihin sijoitettuja tarinoita (Punainen sade, Verimyrsky, aikasemmin julkaistu Gothan Cityn tuomiopäivä) ja DC-spesiaali missä Kelley Jonesin jumalaisesti piirtämiä juttuja, sitten loppui julkaisut pitkäksi aikaa kokonaan.

Suomalainen Batman-lehti oli mielestäni suurilta osin todella hyvin koottu. Lehdet ei ole kämpillä enkä ole niitä edes vuosiin nähnyt, mutta mieleen jääneitä tarinoita voi luetella ihan ulkomuistista: Pelko, Lepakon seremonia, Pedon kymmenen yötä, Oikeus on sokea, Rakkaustarina... se Breyfoglen pommimies-juttu, joka teki sekopäisyydellään nuorena lähtemättömän vaikutuksen. "Kuulevatko muutkin ihmiset päässään ääniä? Minä ainakin kuulen. Ne sanovat: Kuulevatko muutkin ihmiset päässään ääniä? Minä ainakin kuulen." :huh:

DC:n muut suomeksi ilmestyneet sarjakuvat tuolta ajalta kuuluvat myös monesti suosikkeihin: Bisleyn Lobot (erityisesti Joulumankeli :heart:), Lansdalen kirjoittama Jonah Hex: Two-Gun Mojo, Kalma-lehden molemmat inkarnaatiot ja myös Thriller-lehti, vaikka olikin armottoman epätasainen. Semicillä riitti uskallusta kokeilla vähän kaikkea, nostan hattua rohkeudelle. Erityisesti Kalman 2. versio (Doom Patrol, Sandman, Swamp Thing...) toimi hyvänä tienviittana itseäni kiinnostaviin sarjoihin, kun olin tarpeeksi vanha ostamaan englanninkielisiä sarjakuvia.

Marvelin jutuista ei ole jäänyt yhtä kultaisia muistoja, vaikka eritysesti Hämähäkkimiestä tuli luettua paljon. Huomattavasti enemmän pelkää tappelua supervoimilla ja huonoa huumoria (erityisesti Hämiksen 'hauskat' heitot vastustajilleen, voi jessus :roll:). Tietyt tarinakokonaisuudet kyllä toimii, kuten eeppinen Salatut Sodat, alkup. Vihreän Menninkäisen kuolema ja aika erikoinen Kravenin viimeinen jahti. Tykkäsin myös fiksusta Hulkista ja osittain Daredevilistä ja Tuomarista. Ryhmä-X ja muut mutantit meni jotenkin aina ihan ohi-sektorille, en saanut niistä mitään otetta. Marvelin parhaat oli kuitenkin näitä FreakyMiken mainitsemia, omiiin spesiaaleihinsa laitettuja irtiottoja tulevaisuuden diktaattori-Hulkista jne. 2099-sarjat muistaakseni seikkailivat kiinnostavien ja vähän tekorankkojen välillä, sankarista riippuen.

Nykyään ei perinteistä supersankarisarjakuvaa tule luettua juuri ollenkaan ja Marvel jäänyt kokonaan pois, DC:n erikoisuudet (Top 10, Doctor Thirteen) kiinnostavat vaihtelevasti. Kotimaiset kovakantiset Batman-julkaisut ovat olleet hintaansa nähden melkoisia pettymyksiä; onhan joku Riivattu Ritari ihan hienosti piirretty mutta ne tarinat on aivan peruskauraa, josta on yritetty tehdä omaperäisen oloista sellaisella hajautetulla/pirstaleisella kerronnalla, jonka käytölle suoraviivaiset juonikuviot ei anna mitään kunnon perusteita. Vähän kuin huonoa Chaykin-parodiaa lukisi. Kirjastolla näitä tulee luettua, jos sattuvat olemaan paikalla.

Valvojat: RinjaEmelie