Antti Salminen: Lomonosovin moottori

(Ajattelin laittaa tämän viestin ketjuun Tähtivaeltaja-palkinto 2015 jaettu , mutta hyvähän se, jos kirjailijalle/kirjalle oma keskustelu.)

Minulla on Lomonosovin moottori lainassa ja aloitin lukemista. Olisin kysynyt neuvoa kirjan lukemiseen, mutta Risingin tietokannassa on näköjään toistaiseksi vain yksi kirjan lukenut... Mutta ehkä kirja olisi jollekin täällä käyvälle tuttu.

Olisiko kirja tarkoitus lukea alusta loppuun?

Lähes jokaisen luvun/katkelman lopussa on lueteltu yksi tai useampi viittaus muihin katkelmiin (jotka käsittääkseni tavalla tai toisella kertovat asioista, jotka katkelmassa tulleet esille). Esim. ensimmäisen katkelman (#1) lopussa on listattuina:

#61 Kolme lähes inhimillistä hahmoa
#105 Tapulin lyijylasit
#29 Radio Hiljaisuus (5.kela)
#81 Ei koskaan enää suotta tunkiolle

Tulkitsin sen niin, että siinä kohdin kuuluisi valita yksi noista neljästä ja siirtyä seuraavaksi lukemaan se katkelma, ja sen lopusta jälleen sitten valita seuraava jne. Siis samaan tapaan kuin joissain kirjoissa on ideana, että lukija saa valita, kuinka tarina etenee. ("Jos haluat, että päähenkilö astuu ovesta, siirry sivulle 5. Jos haluat hänen kääntyvän ympäri ja juoksevan karkuun, siirry sivulle 158.") Pari vuotta sitten lueskelin Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaania, joka toimii jotensakin tuolla tavalla, mutta muutoin se tarina ei minulla oikein napannut... Mutta idea sinänsä olisi minusta oikein hauska.

Jossain vaiheessa Lomonosovia lukiessani alkoi kuitenkin usko loppua ja mietin, että ehkei katkelmasta toiseen hyppiminen sittenkään ole paras (tarinalle suotuisin) tapa lukea kirjaa. Tai että ei ylipäänsä ole tarkoitus lukea siten. Kirjan alussa ("Toimittajalta") mainitaan, että kirjan katkelmat on järjestetty aikajärjestykseen ja jaoteltu kolmeksitoista löyhäksi kokonaisuudeksi... eli tarinalla oikeasti on jokin kirjan alusta loppuun etenevä rakenne. Aloin epäillä, että tarinasta olisi sittenkin tarkoitus ymmärtää enemmän kuin mitä pelkästään katkelmasta toiseen hyppien ymmärrän, vaikka hyppelemälläkin teksti ihan mielenkiintoista luettavaa. (Kirjan voisi toki lukea myös useampaan kertaan, kummallakin tapaa.)