Kyllä, vanhempani (tai toinen heistä) lukevat paljon |
|
27 | 56.3% |
Lapsille luettiin, mutta vanhempani eivät itse lue juurikaan |
|
13 | 27.1% |
Ei, olen löytänyt lukuharrastukseni itsekseni |
|
6 | 12.5% |
Ei, lukemistani jopa vastustettiin |
|
Ei ääniä | 0% |
Vastaukseni ei sovi vaihtoehtoihin, kerro lisää |
|
2 | 4.2% |
Äänestäjiä yhteensä: 48 | |||
Sinun täytyy olla kirjautuneena, jotta voit osallistua tähän kyselyyn. |
Diara kirjoitti: Yhden jos toisenkin riidan olen äitini kanssa aiheesta käynyt, hän kun ei ihan heti ymmärtänyt, miksi haluan elää jossakin kuvitteellisissa maailmoissa, joissa elää täysin epärealisisia olentoja. Isäni ymmärsi kyllä intoni, mutta ei hänkään heti saanut äitiä ymmärtämään. Murrosikäisenä muutaman vuoden lähes kaikki viikkorahani menivätkin kirjoihin, sillä äiti ei fantasiaa minulle ostanut lahjoiksi, muita nuortenkirjoja kylläkin, jotka kaikki luin äidin mieliksi (omat rahatkaan ei riittänyt koko aikaa ostamaan kirjoja, kotikuntani kirjasto oli aika pieni ja minä saatoin lukea 2 kirjaa viikossa).
Emelie kirjoitti: En myöskään oikein välitä ajatuksesta, että itsekään periyttäisi tätä harrastusta jos joskus muka hankkisi lapsia. Tai edes yritä "opettaa" sukulaislapsia. Motivaatio harrastuksiin pysyy parempana, kun into niihin lähtee itsestä.
kyty kirjoitti: Nin ikään olen tottunut isoihin kirjahyllyihin, ja kuuntelin siksi kauhulla selostusta siitä miten nykyään ihmiset eivät enää kaipaa koteihinsa kirjahyllyjä. Eihän ilman kirjahyllyä ole kotia, ajattelin.
Tietysti hassua kerätä hyllyihin kirjoja, joita ei ehkä koskaan lue uudestaan, mutta... mutta...
Emelie kirjoitti: En myöskään oikein välitä ajatuksesta, että itsekään periyttäisi tätä harrastusta jos joskus muka hankkisi lapsia. Tai edes yritä "opettaa" sukulaislapsia. Motivaatio harrastuksiin pysyy parempana, kun into niihin lähtee itsestä.
kyty kirjoitti:
Emelie kirjoitti: En myöskään oikein välitä ajatuksesta, että itsekään periyttäisi tätä harrastusta jos joskus muka hankkisi lapsia. Tai edes yritä "opettaa" sukulaislapsia. Motivaatio harrastuksiin pysyy parempana, kun into niihin lähtee itsestä.
Minä taas olen ajatellut, että on hyväkin tutustuttaa lapset asioihin, kunhan ei pakota.
Diara kirjoitti: Minä olen kaveripiiristäni suunnilleen ainoa, jolla on kirjahylly, kuvastaa mielestäni sitä, miten katoava harrastus kirjojen lukeminen on.
Dyn kirjoitti: Onkohan mun kaveripiiriin sitten jostain syystä tullut normaalia enemmän lukijoita...?
Harvinaisempaa on se, että vierailen paikassa, jossa ei ole minkäänlaista kirjahyllyä, pientäkään.
Emelie kirjoitti:
kyty kirjoitti:
Emelie kirjoitti: En myöskään oikein välitä ajatuksesta, että itsekään periyttäisi tätä harrastusta jos joskus muka hankkisi lapsia. Tai edes yritä "opettaa" sukulaislapsia. Motivaatio harrastuksiin pysyy parempana, kun into niihin lähtee itsestä.
Minä taas olen ajatellut, että on hyväkin tutustuttaa lapset asioihin, kunhan ei pakota.
Totta kai on hyvä tutustuttaa lapsia erilaisiin asioihin, mutta tutustuttaminen onkin eri asia kuin periyttäminen. :) Minä vaan haluaisin nähdä, että esimerkiksi nyt lukeminen olisi hauska, rentouttava harrastus, eikä niinkään tapa, johon on totutettu pienestä pitäen.
kyty kirjoitti: Lukeminenhan - ja nimenomaan kirjojen lukeminen - on siitä hankala taito, että se pitää opetella väkisin. Ensin vängerretään kirjaimien kanssa ja sen jälkeen luetaan hitaaaaaaasti ja tuskallisesti kirjoja, joissa on vaikea pysyä edes samalla rivillä. Moni taitaa lopettaa jo tuossa vaiheessa, tai hieman sen jälkeen, jolloin lukemisesta ei kehity helppoa ja nopeaa?